Tampereen rantaväylän tunnelihankkeesta luopuminen

Allekirjoittaneet vaativat, että rantaväylän tunnelin hankkeesta luovutaan. Perusteeksi liitän Paavo Tennilän muistion:

Miksi Tampereen ydinkeskustan liikenne aiotaan syöstä kaaokseen?
MUISTIO PÄIVITETTY 10.10.2008.
Tampereen nykyisen ydinkeskustan sijainti
Tampereen ydinkeskusta on toivottoman ahdas. Minkään toisen Tampereen kokoisen kaupungin ydinkeskusta ei ole yhtä ahdas. Ydinkeskusta on voinut ja voi laajentua täysin vapaasti vain itään. Ydinkeskustan laajentumisen pohjoiseen estää Näsijärvi ja laajentumista etelään rajoittaa Pyhäjärvi. Laajentumista länteen rajoittaa Pyynikin harju. Ydinkeskustan vaikea sijainti on aiheuttanut suuria pulmia. Uudet asuinalueet on ollut pakko sijoittaa melko kauaksi ydinkeskustasta mikä on lisännyt kohtuuttomasti asukkaitten matkustustarvetta. Ydinkeskustasta on muodostunut paha länsi-itä-suuntaisen liikenteen pullonkaula vaikka suuret ohitustiet ovatkin helpottaneet tilannetta. Kenen tehtävä olisi kertoa Tampereen liikennesuunnittelijoille, että heidän tärkein tehtävänsä olisi ydinkeskustan liikenteen pullonkaulojen avartaminen?

Tiivistysrakentamisen pakkomielle on kohtalokas ydinkeskustalle
Kuka kertoisi Tampereen suunnittelijoille, että jokainen asuintalo tuo mukanaan kasvavan määrän yksityisautoja? Parhaillaan rakennetaan uusia asuintaloja mm. Ratinansillan pieleen, mikä paikka kuuluu keskustan liikenteen pahimpiin tukoskohtiin. Tampellan alueelle on päätetty rakentaa 4 000 uutta asuntoa, joilla samalla katkaistaisiin ydinkeskustan tärkein liikenneväylä, Kekkosentie. Tiivistysrakentamisen pakkomielteen soveltaminen Tampereen ydinkeskustassa tulee merkitsemään liikenteellistä itsemurhaa lähivuosina elleivät hälytyskellot ala soida muuallakin kuin autojonoissa istuvien tamperelaisten päässä,

Yksityisautoilusta on tehty puolirikollista toimintaa
Tampereen suunnittelijat ovat alkaneet viime vuosina suhtautua yksityisautoihin kuten lestadiolaiset televisioon. Molemmat taistelevat tuulimyllyjä vastaan ja ovat vahvoja uskossaan. Tampereen suunnittelijat voivat kuitenkin estää yksityisautoilun lisääntymistä haittatoimillaan yhtä vähän kuin lestadiolaiset televisioiden katselua syyllistämisellään. Kansalaisten elintason noustessa ei omien autojen käyttö vähene Tampereellakaan ellei koko Suomi hylkää markkinataloutta ja siirry suunnitelmatalouteen. Sellaiseen tuskin edes yksityisautoilua nykymuodin mukaisesti vastustavat suunnittelijatkaan uskovat.

Liikenteen suunnittelun pitäisi perustua tosiasioihin
Tiehallinnon tilastojen mukaan henkilöautojen kokonaisliikennesuorite kasvoi Suomessa vuodesta 1980 vuoteen 2006 yli kaksinkertaiseksi 22 miljardista 45 miljardiin ajoneuvokilometriin. Kuka kertoisi Tampereen liikennesuunnittelijoille tämän, ia kehottaisi heitä ottamaan vääjäämättömän kehityksen huomioon. On lapsellista uskoa, että toistamalla tuhansia kertoja sanoja "ilmastonmuutos" ja "joukkoliikenne" voitaisiin tamperelaiset saada luopumaan omista autoistaan ja pudottautumaan muun Suomen kehityksestä. Yhtä lapsellista on uskoa, että henkilöautojen ajosuoritteet eivät tulisi lisääntymään rajusti myös tulevien vuosien kuluessa Suomessa ja myös Tampereella. Yksityisautoilun vastustajien tärkein pelote, C02 -mörkö häipyy taustalle autojen tekniikan kehittyessä ja perusteellisesti muuttuessa lähivuosina. Miten Tampere pysyisi houkuttelevana asuinpaikkana, jos oman auton käyttö yritetään tehdä mahdollisimman hankalaksi samaan aikaan kun entistä useammalla on mahdollisuus sellaisen hankkimiseen? Miksi heiltä, joille se on vasta nyt mahdollista, pitäisi se kieltää?


2(5)

Tosiasiat suunnittelun perusteeksi
Suunnittelijoiden pitäisi tunnustaa tosiasiat ja arvioida, kasvaako henkilöautojen ajosuorite Tampereen ydinkeskustassa seuraavien 25 vuoden aikana 100 % vai vähemmän vai enemmän. Liikenneväylät pitäisi suunnitella sen mukaan. Varautuminen henkilöautojen käytön kasvuun ei suinkaan ole vihamielinen toimenpide loukkoliikenteen suhteen. Päinvastoin oikein suunnitelluilla liikenneväylillä bussitkin pääsisivät liikkumaan sujuvasti. Ketään ei syrjittäisi eikä investointeja erillisiin uusiin joukkoliikenteen väyliin tarvittaisi.

Liikenteen suunnittelu on laiminlyöty Tampereen keskustassa viime vuosina
Liikenteen kasvu ennakoitiin Tampereella aikoinaan erinomaisesti noin 80 vuotta sitten, kun Hämeensilta rakennettiin 2+2 -kaistaiseksi. Silta vetää hyvin vieläkin. Yhtä kaukonäköistä ja järkevää oli 2+2 -kaistaisten Ratinansillan ja Näsinsillan rakentaminen. Näsinsillalle johtavan Kekkosentien rakentaminen vaati kipeän ratkaisun, kun tie oli pakko rakentaa Petsamon omakotialueen päälle. Oikea ratkaisu tehtiin kuitenkin ja liikenne sujui hyvin varsin kauan. Sitten kehitys pysäytettiin. Uusista tuulista saatiin näyttöä jo 90-luvun alussa Tampereella, kun Hatanpään valtatien etelään johtava 2-kaistainen läntinen ajorata kavennettiin yksikaistaiseksi katkomalla keskikaista ylileveillä keskikorokkeilla. Karkeaa suunnitteluvirhettä ei tunnustettu eikä haluttu peruuttaa ja parannus tapahtui vasta vuosien päästä. Karkeasta suunnitteluvirheestä oli kysymys myös silloin, kun Hämeenpuiston läntinen kaksikaistainen ajorata kavennettiin yksikaistaiseksi Tampereen pääkirjaston, Metson kohdalla tai kuin samalle läntiselle ajoradalle lisättiin täysin tarpeettomat liikennevalot Puistolinnan kulmaan. Lehtitietojen mukaan ylileveitä keskikorokkeita on nyt ilmestynyt Linja-autoaseman kohdalle.

Pysähtyneisyyden ajasta Tampereen liikenteen suunnittelussa on ollut seurauksena, että kasvava joukko tamperelaisia on pakotettu uhraamaan yhä suuremman osan ajastaan autojonoissa istumiseen. Näin ei olisi lainkaan tapahtunut, elleivät suunnittelijat olisi pitäneet yksityisautoilun vastustamista tärkeämpänä kuin liikenteen sujuvuutta. Kaupunkilaisten valitsemat edustajat ovat suostuneet toimimaan vain suunnittelijoiden kumileimasimina. Kohtalokkainta on, että niin on ilmeisesti jo tapahtunut myös vuosisadan virheinvestoinnin eli Tampellan pitkän tunnelin kohdalla.

Huononnetaanko Tampereen autoliikenteen tilanne kaaokseen saakka?
Nykyisen tiedon perusteella vastaus näyttää valitettavasti olevan kyllä. Tällä hetkellä Tammerkosken yli johtaa neljä ajoneuvosiltaa: Näsinsilta. Satakunnansilta, Hämeensilta ja Ratinansilta, joista muut paitsi Satakunnansilta ovat 2+2 -kaistaisia. Suurin osa länsi-itä-suuntaisesta liikenteestä kulkee Näsinsillan ja Ratinansillan kautta. Yhteensä Tammerkosken yli johtaa silloilla 7 kaistaa molempiin suuntiin. Liikenteen kasvu edellyttäisi ilmeisesti kaistojen lisäämistä silloilla kaksinkertaiseksi 25 vuoden kuluessa. Kuka kertoisi Tampereen suunnittelijoille tällaisesta mahdollisuudesta tai todennäköisyydestä?

Mitä Tampereen suunnittelijat aikovat?
Suunnittelijamme eivät halua nähdä tosiasioita vaan uskovat voivansa parantaa Tampereen liikenteen sujuvuutta jättämällä melko hiljattain rakennetun suuren Näsinsillan tyhjän pantiksi ja korvata sen huikean kalliilla ja vaarallisella Tampellan pitkällä 2+2 -kaistaisella tunnelilla. (Saattaa vain kuvitella millainen on tilanne jos kaksi kilometriä pitkässä tunnelissa, jossa on parisataa autoa, tapahtuu kolan ja syttyy tulipalo parikymmentä metriä maan pinnan alapuolella. Tilanne muistuttaisi Kurun onnettomuutta!)

Jos Kekkosentie todella katkaistaan Tampellan kohdalta ja jos kuningasajatus yksityisautoilun kieltämisestä Hämeensillalla myös toteutuu, voidaan esittää kysymys; Miten kukaan voi kuvitella, että kaksi siltaa. 1+1 -kaistainen Satakunnansilta ia 2+2 -kaistainen Ratinansilta sekä 2+2 -kaistainen tunneli selviytyisivät 5+5:liä kaistallaan vaikkapa 25 vuoden kuluttua liikenteestä, joka saattaa olla kaksinkertainen nykyiseen liikenteeseen verrattuna?

Liikenteen kasvuun varautumisessa ollaan nyt jo surkeasti myöhässä
Paasikiven-Kekkosentien liikenteen sujuvuus olisi pitänyt hoitaa jo noin 10 vuotta sitten poistamalla liikennevaloristeyksiä ydinkeskustan kohdalta eritasoratkaisuilla ja niiden ehkä osoittauduttua riittämättömiksi lisäämällä myös ajokaistoja. Kumpiakaan ei ole edes suunniteltu. Nyt sitten liittymäpulmat aiotaan korjata siten, että ydinkeskustasta ei tule ainoatakaan liittymää Tampellan pitkään tunneliin! I Eikö olisi ollut yksinkertaisempaa tukkia liittymät betoniporsailla samaan tulokseen pääsemiseksi? Suunnittelijat ilmeisesti haluavat, että valtatie 12;a idästä tulevat eivät poikkeaisi Tampereen keskustaan ja että Tampereen keskustassa asuvien olisi mahdollisimman vaikeaa päästä Kekkosentielle.

Mitä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten?
Nyt olisi viimeistäänkin korkea aika parantaa Paasikiven-Kekkosentien kestämätöntä tilannetta rakentamalla ensin eritasoliittymä Mustaanlahteen nostamalla suoraan menevä tie pilareilla rautatien tasolle. Seuraavaksi pitäisi rakentaa eritasoliittymä Sepänkadun kohdalle pudottamalla tie rautatien tasolle kalliota louhimalla. Tampellan eritasoristeys, joka on helpoin toteuttaa vapaalle alueelle, voitaisiin tehdä kolmanneksi. Nämä mahdollisimman nopeasti toteutettavat toimenpiteet maksaisivat vain murto-osan vuosisadan suurimmasta virheinvestoinnista, jonka kaikki Tampereen valtuutetut ovat ilmeisesti päättäneet toteuttaa.

Vuosisadan suurin virheinvestointi, 140 miljoonaa euroako?
Vuosisadan suurin virheinvestointi merkitsee ydinkeskustan tärkeimmän liikenne-valtaväylän, Kekkosentien katkaisemista Tampellan kohdalta ja asuinrakennusten rakentamista tien päälle ikään kuin Tampereen ydinkeskustan liikenneongelmien lopulliseksi ratkaisuksi, mitä sanoja Adolf Hitler aikoinaan käytti. Eikö Tampereelta, jonka alue ulottuu kymmenien kilometrien päähän löydy enää mistään muualta rakennusmaata?

Ainutlaatuinen toteutustapa
Tasavallassa ja myös Tampereella on jouduttu rakentamaan teitä talojen päälle tilanteissa, joissa mitään muuta järkevää mahdollisuutta ei ole ollut. Sen sijaan ei ilmeisesti ole koskaan eikä missään rakennettu taloja tien päälle ilmeisellä tarkoituksella liikenneväylän katkaiseminen. Mikään ei pakota Tampereen kaupunkiakaan tällaiseen täysin poikkeukselliseen koplaukseen. Suuri ia tuiki tarpeellinen Näsinsilta on tarkoitus jättää tyhjän pantiksi ia tiivistysrakentamisen pakkomielteen muistomerkiksi. Näsinsillan yli nyt kulkeva ydinkeskustan ohittava liikenne ohjautuisi Tampellan pitkään tunneliin. Tämän liikenteen osalta muna vaihdettaisiin munaan huikean kalliilla hinnalla. Sen sijaan se osa Näsinsillan ylittävästä liikenteestä, joka nyt tulee ydinkeskustaan tai lähtee keskustasta, ohjattaisiin 1+1 -kaistaiselle Satakunnansillalle, joka tukkeutuisi täysin samoin kuin sen lähitienoot. Kamalin seuraus vuosisadan suurimmasta virheinvestoinnista olisi, että keskustan länsi-itä-suuntaisen liikenteen parantaminen maan päällä ei olisi koskaan enää mitenkään mahdollista

Uusia asuntoja rauhalliselle paikalle järven rannalle ydinkeskustaan
YIT on luvannut rahoittaa Tampellan pitkää tunnelia 30 miljoonalla eurolla. YIT ei suinkaan lahjoita kaupungille tällaista summaa liikenteen sujuvuuden hyväksi tai vanhustenhuollon parantamiseksi, vaan yhtiö siirtää summan tietenkin korkojen kanssa niiden luksusasuntojen hintoihin, jotka tulevat olemaan tasavallan ensimmäiset liikenteen valtaväylän katkaisemiseksi rakennetut asuintalot. Asuntojen rakentaminen ja myyminen on sitä tuottavampaa, kuta kalliimpia asunnot ovat. Rakentajalla ei näin ollen ole mitään asuntojen kallistumista vastaan, ikävä kyllä tämä 30 miljoonan euron tarpeeton kallistuminen heijastuu myös muihin keskustan rakennuksiin. Tätä eivät päättäjämme ole tulleet ajatelleeksi.
Tampereen kaupunki puolestaan ilmeisesti laskee saavansa 30 miljoonalla eurolla kallistuvien asuntojen omistajiksi tulevilta henkilöiltä niin runsaasti verotuloja, että heille on aiheellista järjestää "rauhallinen paikka järven rannalla" Tampereen ydinkeskustassa. Viis siitä, vaikka satakertainen määrä Tampereen muita asukkaita saa luvan tottua siihen, että ydinkeskustan liikenne puuroutuu täysin. Autojonot kasvavat peruuttamattomasti kaaokseksi, joka olisi voitu välttää parantamalla liikenteen sujuvuutta maan päällä vuosisadan virheinvestointia monin verroin pienemmin kustannuksin. On tietenkin aivan oikein, että valtiokin osallistuu Kekkosentien liikenteen muutosten kustannuksiin, koska Kekkosentie on osa valtatie 12:a. Sen sijaan hämmästyttää. millaiseen suunnitelmaan maan hallitus on sitoutunut Onkohan koplauksen koko olemus selvinnyt ministereille?

Aamulehden uutinen 12.3.2008
Aamulehdessä oli 12.3.2008 kahdeksan palstan otsikko: "Valtio antaa rantaväylän tunneliin 45 miljoonaa euroa vuonna 2015." Otsikkoa tehosti 38 x 21 cm kokoinen panoraamavärikuva "Tamhattan-unelman" viimeisimmästä versiosta. Tekstin yhteydessä oli myös 9 x 3 cm kokoiset tunnelin sijaintikartta sekä pituusleikkaus. Kuvien kokojen suhde antoi varsin selvän käsityksen siitä, että massiivinen tiivistysrakentaminen on pääasia, ja tunnelihanke on vain sivujuoni sen toteuttamiseksi. Uutisen tekstissä oli pormestari Timo P. Niemisen haastattelu. Sen tärkein tieto oli: "Tunneli lisää Niemisen mukaan Tampereen keskustan vetovoimaa. Nyt osa asiakkaista jää marketteihin keskustan ulkopuolelle, koska rantaväylä on ruuhka-aikaan tukossa." Pormestari ei maininnut tai ei ehkä tiennyt, miksi rantaväylä on tukossa. Kekkosentietä päivittäin ajavat tietävät syyn olevan siinä, että Tampereen liikennesuunnittelijat päättivät jo kauan sitten, etteivät he missään tapauksessa suostu korvaamaan tukkoisuuden aiheuttaneita kolmea liikennevaloristeystä keskustan kohdalla eritasoristeyksillä. Aamulehden uutisen lukijalle jäi pormestarin lausunnon jälkeen epäselväksi, miten keskustan vetovoima paranee sillä, että asiakkaat aiotaan pakko-ohjata tunnelissa kokonaan keskustan ohi ilman mitään poikkeamismahdollisuutta.

Ajattelemisen aihetta valittaville Tampereen kaupungin luottamushenkilöille
Jos Kekkosentie katkaistaan, ei keskustan länsi-itäsuuntaisen liikenteen laajentamiseen löydy maan päältä enää mistään eikä koskaan Kekkosentien korvaavaa paikkaa. Jos vuosisadan virheinvestointi toteutetaan, ottavat valittavat luottamushenkilöt seuraajiltaan pois kaikki mahdollisuudet parantaa keskustan länsi-itä-suuntaista liikennettä maan päällä. Silloin liikenne on pakko ohjata järvien päälle tai maan uumeniin. Se on todella kallista. Aamulehti kertoi, että 2/3 tamperelaisista vastustaa Tampellan pitkää tunnelia. Eivätkö valtuutetut anna mitään arvoa äänestäjien mielipiteille? Merkillistä demokratiaa.

5(5)

Onnistuisikohan sama Helsingissä?
Jokseenkin yhtä järkevää kuin Tampellan pitkän tunnelin hanke olisi Helsingin kaupungin hanke, jolla johdettaisiin Mannerheimintien liikenne Hesperian ja Erottajan väliltä tunneliin ilman yhtään liittymää. Näin tehtäisiin, jotta rakennusliikkeille voitaisiin tarjota mahdollisuus rakentaa asuintaloja Mannerheimintien päälle Kansallismuseon ja Forumin välille - hyvää korvausta vastaan tietenkin. Rakennusliikkeiltä, valtiolta ja kaupungin veronmaksajilta saadut rahat heitettäisiin Kankkulan kaivoon, kuten Tampereellakin. Mahtaisikohan tämän suuruusluokan koplaus onnistua Helsingissä?


Tampereella 10.10.2008

Paavo Tennilä
dipl.ins.
Hämeenpuisto 13 B 36
33210 Tampere