VAADIMME LISÄÄ ILVESTEN PYYNTILUPIA

Adressi perustettu 25. huhtikuuta 2012

Tule mukaan toimintaamme ajamaan maahamme järkevää petopolitiikkaa, joka ei ole uhka luonnon monimuotoisuudelle: 
ALLEKIRJOITA tämä adressi ja liity yhdistyksemme jäseneksi:

JÄSENLOMAKE:
http://suurpedotjaluontory.nettisivu.org/liity-jaseneksi-yhdistykseen/

 http://suurpedotjaluontory.nettisivu.org/files/2012/04/KOLMEILVESTA.jpg

 

ME allekirjoittaneet vaadimme:
LISÄÄ ILVESTEN KAATOLUPIA MAAHAMME
(kirjoita allekirjoitus tämän adressin alalaidassa olevaan lomakkeeseen)

* Adressi luovutetaan allekirjoituksineen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle
   ja Suomen riistakeskukselle elokuussa 2012.

 

 

 

 

YLISUURI ILVESKANTA UHKAA LUONNON MONIMUOTOISUUTTA

* Ilveskanta on voimakkaassa kasvussa. Ilveskannan arvioidaan kaksinkertaistuneen viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2006 kannan arvioitiin ennen metsästystä olevan noin 1200 yksilöä ja nyt sen arvioidaan olevan yli 2500 yksilöä. (v.2011)

* Suuri ilveskanta uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Korkeasta kannasta kärsivät todistettavasti jänikset, kanalinnut, kauriit, peurat sekä ketut. Monin paikoin maatamme ylisuuri ilveskanta on lähes kokonaan tuhonnut niin jänis- kuin kettukannankin ja joissakin paikoin kauris sekä uhanalainen metsäpeurakanta on uhattuna ylisuuden ilveskannan takia. Koska ilveskanta on liian suuri eikä metsässä enää ruoka riitä, alkavat heikot yksilöt nälissään tulemaan myös ihmisten pihapiireihin. Tästä on osoituksia mm. Liljendalisssa, jossa ilves toistamiseen hyökkäsi ponin kimppuun raadellen sitä Loviisassa (2012). Lisäksi nälkiintynyt nuori ilves löydettiin
kuolleena pihapiiristä Nurmeksessa (2012). Lisääntynyt ilveskanta muodostaa uhkakuvan myös esim. lammas elinkeinon harjoittajille.

ILVESKANNAN RÄJÄHDYSMÄISTÄ KASVUA SEKÄ SEN VAIKUTUSTA KUVAA HYVIN ALLA OLEVA
MIELIPIDEKIRJOITUS ETELÄ- SAIMAASSA 13.3.2012

"Riistanhoitoyhdistysten ja riistakeskusten toiminnan tavoitteena on pyrkiä pitämään riistakannat vahvoina ja monipuolisina. Samoin muutenkin pyritään suosimaan luonnon monimuotoisuutta. Nyt ei enää näin ole. Kettu- ja jäniskannat ovat romahtaneet täysin. Samoin metsäkauriskannat ovat huvenneet. Syyllistä tähän asiantilaan ei tarvitse kaukaa hakea. Ilveskanta on muutaman vuoden aikana kasvanut kohtuuttoman suureksi. Esimerkiksi Lemi—Taipalsaari-alueella syntyi viime keväänä 6—7 ilvespentuetta, noin 10 pentua. Tänä talvena saatiin samalle alueelle yksi ilveksen kaatolupa. Tämmöisellä lupamäärällä ei ole mitään vaikutusta ilveskannan kokoon.
Lupamäärät pitäisi moninkertaistaa tai poistaa koko lupakäytäntö ja säätää ilvekselle metsästysaika, kuten muullekin riistalle. Näin kannan voisi saada jotenkin kuriin. Yksinäinen ilves tarvitsee pari jänistä viikossa, emä pentuineen jäniksen päivässä. Ketun ilves tappaa aina tavattaessa. Jo nyt on selviä nälkiintymisen merkkejä näkyvissä ilvesten kierrellessä talojen pihoissa ruokaa etsien. Melkoisella varmuudella osa kannan heikoimmista yksilöistä menehtyy nälkään jo tänä talvena. Toki ilves kuuluu Suomen luontoon, mutta vain sellaisessa määrin, ettei se järkyttäisi luonnon tasapainoa ja että se antaisi muillekin eläimille elämisen mahdollisuudet.
Olavi Heikka, Taipalsaari". Myös Suurpetoyhteyshenkilö Bror Tallbergin mukaan ilveksen kaatolupia myönnetään liian vähän (2012).

ALLEKIRJOITA MYÖS ADRESSI, JOSSA VAADIMME LISÄÄ SUSIEN PYYNTILUPIA:
http://www.adressit.com/vaadimme_muutosta_susipolitiikkaan_kansalaisaloite

Adressin alullepanija:
Suurpedot ja Luonto ry
http://suurpedotjaluontory.nettisivu.org

http://suurpedotjaluontory.nettisivu.org/files/2012/04/JASENMAINOS.jpg


Suurpedot ja Luonto ry    Ota yhteyttä adressin tekijään