Väinölänranta

Tämä on Jyväskylän Väinölän kaupunginosassa sijaitsevan Väinölänrannan asemakaavan muutosehdotusta käsittelevä vetoomus alueen suunnittelusta vastaaville ja Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöille. Vetoomuksen sisältö tarkentuu Väinölän kyläyhdistyksen kokouksessa tiistaina 23.6. klo 18.00, Äijälän talossa, Äijälänkuja 6. Vetoomuksella pyritään estämään nyt esitetyn asemakaavamuutoksen hyväksyminen.

Päivitetty teksti 25.6.2015:

Kyläkokokouksessa käytiin vilkasta keskustelua esitetystä kaavaehdotuksesta. Kiteytyksenä voidaan todeta, että paikalla ollut yleisö oli vastustavalla kannalla ja erilaisia perusteita nostettiin esille runsaasti. Kokouksessa oli myös sanomalehti Keskisuomalaisen toimittaja, joka tekikin aihetta käsittelevän jutun 24.6.2015 lehteen. Myös Yle Keski-Suomi on tehnyt asiasta jutun radioon ja tv-alueuutisiiin. 

Vastustamisperusteista tiiviisti;

Kerrostalot eivät ole lähtökohtaisesti sopivia suhteessa Väinölän maisemaan ja sijaintiin sivussa suurista valtaväylistä. Tulevan rakennusmassan sijoittelu rantaan peittää käytännössä kokonaan järvimaisemat Äijäläntien suunnasta, joka on alueen vilkkain katu. Alue on aikanaan ostettu uittoyhdistykseteltä väinöläläisten virkistyskäyttöön erittäin edullisesti, mutta nyt esitetty kaavaehdotuksessa virkistysalueita ei käytännössä ole ollenkaan, aikaisemmin luvattu uimaranta puuttuu, aikaisemmin esillä ollut Samulinniemessäkin oleva ulkoilureitti rannan tuntumassa puuttuu viimeisimmästä suunnitelmasta ja viheralueet on merkitty paikoille, joissa on edelleen vaihtamattomia, todennäköisesti myrkkyjä sisältäviä maamassoja.

Esimerkiksi suunnitellun korttelileikkipuiston paikalla on ollut aikaisemmin varasto, jonka kellarissa on säilytetty myrkkyjä sisältäviä tynnyreitä, jotka ovat kelluneet sisään tulvineen järviveden varassa! Näitä maamassoja ei kyläläisten tietojen mukaan ole vaihdettu. Myöskään järvessä olevan sedimentin puhtautta ei ole tutkittu ja rakennusehtona olevan vesialueen puhdistuksen kustannuksia tai onnistumista ylipäänsä on vaikea arvioida ennalta.

Erityisen tärkeänä asiana esille nousi luontoarvoselvitykset, jotka ovat hyvin vanhoja (1998-2001), ainoastaan liito-oravaselvitys on tehty viime vuosien aikana. Alueella on aikaisemmin havaittu mm pussitiainen ja aivan alueen vieressä on tehty useita havaintoja Viitasammakosta, joka on EU-tasolla erittäin tarkoin suojeltu luontokappale. Selvityksiä näiden lajien olemassa olosta ja tulevan kaavan vaikutuksista lajien elinympäristöön, ei ole tehty. Myös alueella olevat harvinaiset kasvustot on osin selvittämättä. 

Edellisellä suunnittelukierroksella pyydettyjä havainnekuvia olemassa olevan rakennusmassan suunnasta ei ole toimitettu. Mainintaa kerrostalojen katolle sijoittuvista teknisistä tiloista (=korottaa kerroskorkeutta näkemäesteen osalta yhdellä kerroksella), ei ole mainittu. Kaavaehdotuksessa ei ole vastattu kaikkiin edellisellä kierroksella asukkaiden muistutuksissa esitettyihin asioihin. Kaavaehdotuksessa on korostetusti kaavaehdotusta puoltavat kommentit, vaikka niitä on kovin vähän suhteessa negatiivisiin kommentteihin. Lisäksi esille tuli runsaasti muitakin näkökulmia, joista lisätietoja kyläyhdistykseltä.

Kokonaisuudessaan kaavaprosessissa ei ole noudatettu hyvää hallintomenettelyä, eikä asukkaiden kuulemisessa annettuja näkemyksiä ole huomioitu kaavaehdotuksessa millään tavoin.

Katsomme tämän olevan ennakkotapaus ja onnistuessaan tässä kaavamuutoksessa, Jyväskylän kaupunki levittää "tiivistä kerrostaloihin perustuvan kaupunkirakennetta" yhä ulommaksi kaupungin varsinaisesta keskustasta. Suunnittelun lähtökohtana oleva tiivis kaupunkimainen rakenne on kokonaisuudessaan hyvin arveluttava, koska mm. Äijälänrannan (1 km lähempänä keskustaa, paremmilla liikenneyhteyksillä) uusiin kerrostaloihin on kohdistunut ilmeisen vähän kysyntää ja varauksia lisäkerrostaloista ei ainakaan vielä ole toteutettu.

Väinölän alueella on jatkuva kysyntä omakotitaloista, mutta alueella sijaitsevia rivitalokoteja on tarjolla tasaisemmin. Riittääkö kysyntä kerrostalokodeille 6 km päässä keskustasta, jonka julkiset liikenneyhteydet ovat heikot ja alueen päiväkoti jo nyt täynnä lapsia?

Me, väinöläläiset haluamme palauttaa kaavamuutosehdotuksen uudelleen käsittelyyn, jossa huomioidaan alueen asukkaiden näkemykset vahvemmin ja täydennetään kaavamuutosehdotusta puuttellisilta osin. Ota kantaa allekirjoittamalla adressi, kiitos tuestasi!

Päivitys 24.7.2015

Muistutukset jätetty Jyväskylän kaupungin kirjaamoon klo 14.30, allekirjoituksia yhteensä yli 500 henkilöltä, kiitokset tuestasi!

Tämän nettiadressin, allekirjoitusten ja kommenttien lisäksi jätetty muistutus alla olevan mukaisesti.

Muistutus   Kaava       

Väinölänrannan asemakaavan muutos ja laajennus; 67. Kaupunginosan korttelin 266 tonttien 3 ja 4 sekä katu- ja vesialueen asemakaavan muutos- ja laajennus. Kaavatunnus 67:025.  

 

Alueella tehdyt lajihavainnot

Nyt kyseessä olevalla alueella ja alueen välittömässä läheisyydessä on tehty toistuvia havaintoja viitasammakosta. Havaintoja on tehnyt mm. Ossi Leinonen, Markku Saarikko ja Pekka Neuvonen. Havainnot sijoittuvat Ruohorannan tien varteen ja Äijäläntien mutkakohtaan, jossa on valumavesien laskukohta. Viitasammakko ei ole Suomessa erityisen harvinainen eikä uhanalainen laji, mutta viitasammakko on kuitenkin maailmanlaajuisesti taantunut voimakkaasti ja huomattava osa lajin maailmanlaajuisesta kannasta esiintyy Suomessa. Viitasammakko on lisäksi Suomessa luonnonsuojeluasetuksessa mainittu rauhoitettu laji. Viitasammakko on Euroopan unionin alueella tiukasti suojeltu, nk. direktiivilaji. Viitasammakko kuuluu luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tämä tarkoittaa, että kaikki viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä mitään erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Leinonen on tehnyt alueella havainnon myös jättisukeltajasta. Luonnonsuojelulain 46 §:n mukaan uhanalaiseksi lajiksi voidaan säätää sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Sanotun lain 46 §:ssä tarkoituteut uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4. Pussitiainen ja jättisukeltaja ovat edellä sanotussa luonnonsuojeluasetuksen liitteessä uhanlaiseksi luokiteltuja lajeja. Nyt kaavoitettavalla alueella on tehty havainnot myös seuraavista linnuista: joutsen, satakieli (useana vuonna) punavarpunen, pikkuvarpunen, pikkutylli, kalatiira (pesinyt alueella) pajusirkku ja luhtahuitti. Kaikki edellä sanotut lajit ovat rauhoitettuja, mukaan lukien viitasammakko ja jättisukeltaja. Luonnosuojelulain 39 §:n mukaan rauhoitetun eläimen tahallinen tappaminen tai pyydystäminen on kiellettyä. Kiellettyä on myös pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen. Rauhoitettuja eläimiä ei saa tahallaan häiritä, etenkään niiden lisääntymisaikana ja tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla.  

 

Alueella tehdyt selvitykset

Kaavaselostuksen mukaan kaavoitettavalla alueella on tehty luontoselvitykset vuosina 1999 ja 2001. Alueelle on tehty myös liito-oravaselvitys ja lepakkokartoitus vuonna 2012. Alueen linnustoa ei ole kaavan laatimisen yhteydessä selvitetty, vaikka kaavaselostuksessakin todetaan, kaupunkirivitalojen rakentamisen rantaan toteutuessaan vaikeuttavan rannan suuntaisesti lentävien lepakoiden saalistamista ja myös muiden rantavyöhykettä hyödyntävien eläinten, lintujen sekä eliöiden elinpiirin tältä osin kaventuvan. Koska kaavoittajakin on selvästikin tietoinen siitä, että rantavyöhykettä hyödyntävien eläinten, lintujen ja eliöiden elinpiiri kaventuu, on kaavoittajan oltava tietoinen siitä mitä kaikkia lajeja tuo elinpiirin kaventuminen mahdollisesti koskee.

Alueella tehtyjen selvitysten riittävyys

Koska alueella on tehty havaintoja useista eri lajeista, on siellä syytä tehdä ajantasainen luontoselvitys, jossa edellä sanottujen ja muiden mahdollisten uhanalaisten lajien esiintyminen alueella selvitetään. Myös alueen linnusto on tarpeellista selvittää, jotta voidaan varmistua, ettei sellaisten lajien elinpiiri rakentamisen myötä kavennu, joiden elinpiirin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kiellettyä. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Nyt kaavan valmistelussa ei ole tehty riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä alueella esiintyvistä lajeista eikä se siten täytä sanotun lainkohdan vaatimuksia selvitysten riittävyydestä. Alueelle on tehty luontoselvitykset, mutta ne ovat vanhoja eivätkä vastaa välttämättä alueella nyt vallitsevaa tilannetta. Sanottua lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin kuuluvat mm. kaavoitettavan alueen ja sen lähiympäristön luonnonoloja koskevat tutkimukset ja selvitykset. Kysymys on siis ns. perusselvityksestä, joka antaa perustaa kaavoituksen tavoitteiden ja eri vaihtoehtojen asettamiselle. Tutkimusten ja selvitysten riittävyyttä on arvioita kaavoitustehtävän ja kyseessä olevan alueen pohjalta. Suppea-alaisen asemakaavan muutoksenkin on perustuttava riittäviin perusselvityksiin ja inventointitietoihin esimerkiksi luontoarvoista. Vaikutukset on selvitettävä kaavaa laadittaessa aina tarpeellisessa määrin. Lain sanamuoto osoittaa, että velvoite vaikutusten selvittämiseen koskee siis kaikkea kaavoitusta. Vaikutusselvitysten riittävyyttä harkittaessa on lähdettävä siitä, että vaikutusselvitysten perusteella tulee voida arvioida kaavan vaikutukset kokonaisuutena. Mikäli nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei laadita ajantasaisia luonto- ja linnustoselvityksiä alueelta, ei kaavan vaikutuksista voida arvioida luotettavalla tavalla. Asemakaavan perustaksi laaditut, kaavan vaikutuksia koskevat selvitykset eivät muistuttajien näkemyksen mukaan näissä olosuhteissa täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä asetettuja vaatimuksia. Vaikka kaavoitettavalta alueelta onkin tehty useita selvityksiä, joiden perusteella voidaan arvioida kaavan vaikutuksia alueelle ja alueen nykytilaa, nyt kyseessä oleva kaava ei kuitenkaan muistuttajien mielestä edellä sanotuilla perusteilla perustu riittäviin selvityksiin ja eikä sitä siten tule sellaisenaan hyväksyä. Ennen kuin asiassa edetään, on alueelle tehtävä selvitykset alueella esiintyvistä lajeista ja luontoarvoista.

Maaperän ja vesialueen saastuneet maa-ainekset

Muistuttajat pitävät hyvänä kaavamääräystä, jonka mukaan saastuneet maa-ainekset maaperästä̈ ja vesialueen maaperästä̈ on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä̈ ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Tämä ohjaa kuitenkin vain rakentamista eikä siinä vaiheessa käsitellä enää mm. leikkipuistoalueeksi kaavoitetun alueen maaperää. Koska FCG on laatimassaan tutkimusraportissa todennut, että maaperätutkimusten näytepisteiden sijoittelua rajoittivat alueella olevat rakennusten jäänteet ja, että maanalaiset rakenteet, kuten johdot ja kaapelit rajoittivat maaperän tutkimista, on mahdollista, alueella aikaisemmin harjoitettu toiminta huomioon ottaen, että siellä esiintyy sellaisia ainejäämiä, jotka ylittävät asuinalueeksi tarkoitetulle alueelle sallitut pitoisuudet. Tutkimuspiste FCG8 sijoittuu ohjeelliseksi leikki- ja oleskelualueeksi merkityn alueen läheisyyteen. FCG:n tutkimusraportissa taas on todettu, että tutkimuspisteen FCG8 ympärillä ei ole tutkimuspisteistä kaikissa suunnissa ja lähimmät tutkimuspisteet ovat noin 50 m etäisyydellä. Tutkimuspisteessä FCG8 todettuja haitta- ainepitoisuuksien laajuutta ei ole siten aukottomasti rajattu. Kyseisessä pisteessä todetut haitta-ainepitoisuudet ovat itsessään varsin huolestuttava asia leikki- ja oleskelualueeksi tarkoitetun alueen läheisyydessä, mutta erityisen huolestuttavaa on, että varmuudella ei edes tiedetä kuinka paljon ja mitä muita aineita tutkimuspisteen läheisyydessä on. Muistuttajien näkemyksen mukaan on kyse erittäin tärkeästä ja merkittävästä asiasta, koska kyseessä voi olla terveydelle haitallisista tai vaarallisista aineista. Muistuttajien näkemyksen mukaan alueen maaperän laatua on syytä selvittää jo tehtyä selvitystä yksityiskohtaisemmin, jotta voidaan varmistua alueen vaarattomuudesta ja haitattomuudesta terveydelle. Koska myös selvityksen laatinut taho on todennut, että konepaja-alueella tehdyistä kunnostuksista huolimatta on mahdollista, että jätetäyttöjä ja haitta-aineita esiintyy myös kauempana entisen teollisuusalueen tontin rajasta, on perusteltua ja tarkoituksenmukaista selvittää alueen maaperään laatua ennen kaavan vahvistamista vielä tarkemmin. Näytepisteessä FCG8 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet sinkkiä ja fluoranteenia sekä alemman ja ylemmän ohjearvon väliset pitoisuudet bentso(a)antraseenia ja bentso(a)pyreeniä, myös PAH-yhdisteiden summapitoisuuden ollessa alemman ja ylemmän ohjearvon välissä. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina todettiin arseenia, lyijyä, mineraaliöljyjä C10-C40 sekä PAH-yhdisteistä antraseenia, bentso(k)fluoranteenia ja fenantreenia. Haitta-ainepitoiĺsuudet todettiin kerroksessa 1-2 m, jossa havaittiin näytteenoton yhteydessä myös jätejakeita. Jätetäyttökerroksen alapuolisessa maassa ei todettu kynnysarvotason ylittäviä haitta- ainepitoisuuksia. Arseenin kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliset pitoisuudet todettiin myös näytteissä FCG4/1-2 m ja FCG12/2,5 m. Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että alueella kuitenkin on jäljellä jonkin verran haitta-ainepitoista maa-ainesta.

Pohjasedimentit

FCG:n laatimassa tutkimusraportissa on todettu, että tutkituissa sedimenteissä todetut pitoisuudet ovat PIMA-ohjearvoihin verrattuna melko korkeita ja mahdollisesti terveydelle vaaraa aiheuttavia. Tutkimusraportissa on todettu terveysriskin arvioinnin perusteella, että haitta-ainepitoisen sedimentin kunnostaminen ei ole tarpeellista, jos vesialueelle ei tule laajamittaista virkistyskäyttöä, kuten uimarantaa. Koska asumiseen liittyvä virkistyskäyttö on kuitenkin todennäköistä, sedimentin kunnostustarve on kuitenkin todettu olevan ainakin alueen länsireunalla entisen ojan edustalla. Koska pitoisuudet saattavat olla terveydelle vaaraa aiheuttavia, on jo kaavoitusvaiheessa tärkeää olla riittävän tietoinen alueen todellisesta tilasta ja varmistua siitä, että alue on vaaraton. Nyt puhdistustarve on todettu olevan ainakin entisen ojan edustalla. Jotta varmuudella voidaan sanoa myös kaikki pohjasedimenttien puhdistusta vaativat alueet, on myös tämä selvitettävä tarkemmilla tutkimuksilla.

Näkemähaitta

Kaavaehdotuksessa ja liitteissä on tutkittu näkemämuutoksia ja -esteitä, joista edellisellä muistutuskierroksella myös muistuttajat ovat huomauttaneet. Tehtyjen analyysien perusteella kaavoittaja toteaa, että näkymät muuttuvat, mutta eivät esty kokonaan tai edes osittain. Tätä on perusteltu mm. uusien rakennettavien kerrostalojen sijoittelulla vastaavaan koordinaatistoon, kuin alueelle aikaisemmin rakennetut rakennukset. Huomioimatta on kuitenkin jäänyt, että kaikki talot eivät ole samassa koordinaatistossa ja rakennusten avautuminen voi olla eri suuntiin, joten kaavoittajan kommentti ei vastaa täysin totuutta. Muistuttajien edellisen kuulemiskierroksen jälkeen kaavoittajan suorittaman näkemäanalyysin tuloksena kaavoittaja toteaa, että näkymät Päijänteelle muuttuvat, mutta ne eivät esty kokonaan tai edes osittain. Kuitenkin uusien rakennusten aiheuttama näkemäeste on jopa 77% verrattuna nykytilanteeseen ja jäljelle jäävän 23% jakaantuessa kolmeen (3) eri sektoriin tai ”siivuun”. Tältä osin voidaan perustellusti todeta, että kaavoittajan lausuma ”näkemät eivät esty” on virheellinen eikä vastaa todellisuutta. Tämän johdosta katsomme, että näkemien tarkastelu tulee suorittaa uudelleen ja uusien talojen sijoittelussa tulee huomioida paremmin nykyisten asuinrakennusten näkemähaitta. Huomautamme myös, että muistuttajat ovat lähestyneet kaavoittajaa useita kertoja vaihtoehtoisilla uusien rakennusten sijoitteluvaihtoehdoilla, mutta nämä ehdotukset on tyrmätty kaavoittajan toimesta.

Pyyntö saada perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen

Muistuttajat pyytävät saada kirjallisena kunnan perustellun kannanoton esitettyyn mielipiteeseen. Kannanotto pyydetään toimittamaan: Jouni Manninen/Väinölän kyläyhdistys ry, Väinöläntie 18, 40420 JYSKÄ Jyväskylässä 24.7.2015 Väinölän kyläyhdistys ry