Vetoomus Parantolan metsien hankkimiseksi Paimion kaupungille

VETOOMUS PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE JA KAUPUNGINJOHTAJALLE    

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myi omistamansa Parantolan metsät vuosi sitten yksityiselle maanomistajalle. Vetoamme Paimion kaupunkiin, jotta se käynnistäisi omistajan kanssa neuvottelut Parantolan metsien hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Mikäli tämä ei onnistuisi, vetoamme, että kaupunki neuvottelisi vähintään Parantolan itäpuolisen metsäalueen (jatkossa Laavumetsä)* hankkimiseksi kaupungille.  

Vetoamme kaupunkia käynnistämään myös yleiskaavamuutoksen Laavumetsän osalta.  

* = kiinteistöllä 577-486-3-46 (Parantola B, palsta 1) sijaitseva vinoviivoitettu alue. Osayleiskaavassa merkintä AP/sy/pv. Pinta-ala noin 10 ha.  

Perustelut  

Alueen virkistyskäyttö  

Parantolan metsät ovat tärkeä ja ahkerasti käytetty virkistys- ja ulkoilualue Paimion asukkaille, minkä voi nähdä jo pelkästään alueen polkujen määrästä ja kulutuksesta. Lisäksi se on ulkoilun ja oppimisen kannalta tärkeä alue Parantolassa toimivan MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön asiakkaille, lähialueen koululle ja päiväkodeille sekä alueen perhepäivähoitajille.  

Suunnitellut harvennushakkuut turmelisivat Paimion Parantolan ympäristön tunnusomaisen mäntykankaan Parantolan välittömässä läheisyydessä. Parantolan nummi sekä Ruokolinnantien eteläpuoliset metsäalueet, ovat jo nykyisin puustoltaan harvaa, arvokkaan näköistä ja kaunista mäntymetsikköä, joten niille ei sovellu edes suunnitellut harvennushakkuut. Hakkuilla olisi välitön vaikutus myös alueen virkistys- ja ulkoilukäytölle. Talousmetsähakkuut Parantolan metsissä eivät sovellu alueelle siis lainkaan, vaan ne muuttaisivat Parantolan ympäristön maisemakuvan peruuttamattomasti.  

Tietojemme mukaan (perusteena mm. Metsäkeskukseen ilmoitetut hakkuusuunnitelmat, liite) maanomistaja on suunnitellut aloittavansa metsähakkuut lähiaikoina juuri Laavumetsässä. Jokainen voi käydä tutustumassa alueeseen ja vakuuttua sen arvoista. Parantolan itäpuolen männikössä näkyy punaisella nauhalla merkitty Laavumetsän raja. Rajalta Parantolaan piha-alueeseen on matkaa lyhimmillään n. 300 metriä, ja siitä on näköyhteys Parantolaan.  

Osa Paimion Parantolan kulttuuriympäristöä  

Paimion parantolan alue ympäröivine mäntykangasmetsineen on Paimion ainoa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kohde. Sen säilyminen eheänä kokonaisuutena on tärkeää myös Paimion vetovoiman ja julkikuvan kannalta: Paimio on Aalto-kaupunki. Paimion Parantola on Suomen modernin arkkitehtuurin tärkeimpiä teoksia, ja sen vuoksi myös sen ympärillä leviävä Parantolan kaunis mäntykangasmetsikkö tunnetaan maailmanlaajuisesti.  

Parantolan alueen metsillä on olennainen merkitys myös Parantolan rakennusten arvolle, mahdolliselle jatkokäytölle ja sopivan ostajan löytymiselle. Huolemme on, että suunnitellut metsähakkuut heikentävät mahdollisten ostajatahojen kiinnostusta Parantolan rakennuksia kohtaan – Parantolan mahdollista jatkokäyttöä esimerkiksi kuntoutukseen, virkistykseen ja matkailuun. Kaupungin väliintulo tässä asiassa olisi erittäin tärkeää, koska Parantolan koko tulevaisuus on herkässä neuvotteluvaiheessa.  

Parantolaa ympäröivien metsien suunnitelmat on kirjattu Parantolan hallintasuunnitelmaan (www.alvaraalto.fi/paimio). Myös ELY:n virkamies on vedonnut Turun hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen yhteydessä antamassa lausunnossaan edellä mainittuun suunnitelmaan ja todennut, että Parantolan lähialueen metsiä tulee hoitaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana mäntyvaltaisena puistometsänä. Metsää on uudistettava vähitellen ja mahdollisimman pieniä alueita kerrallaan, jotta vältytään suurilta ja maisemallisesti radikaaleilta metsänhoitotoimilta. Myös Alvar Aalto -säätiö on esittänyt huolensa suunniteltujen metsähakkuiden laadusta ja määristä.  

Parantolan arvot ja kohteen erilaiset uudet käyttötavat sekä mahdollisuus Unescon maailmanperintölistaukseen (Aalto-kaupunkien verkosto) voidaan turvata vain riittävän laajalla metsien säilyttämisellä ja harkitulla ylläpidolla.  

Maanhankinta Paimion kaupungin kannalta  

Jos kaupunki omistaisi Parantolan metsät, se voisi hoitaa niitä tasapainoisella ja maiseman arvot huomioivalla tavalla, Alvar Aalto -säätiön ohjeiden mukaan. Paimion kaupunki voisi nähdäksemme saada sijoituksestaan tuottona myönteisen julkisuuden lisäksi myös rahallista tuottoa esimerkiksi puunmyyntitulojen muodossa ja sijoittamalla Parantolan rakennuskantaan sopivaa maltillista asuinrakentamista Hanhijoen koulun lähistölle.  

Parantolan metsien hankkiminen sekä virkistyskäyttöä varten että Parantola-kokonaisuuden turvaamiseksi tukisi erittäin hyvin Paimion kuntastrategiassa mainittuja kaupungin imagotekijöitä ”Luonto lähellä” ja ”Aallon harjalla”. Toivomme näkevämme, että kaupunki noudattaa näitä periaatteita myös käytännön tekemisessään ja päätöksenteossa.  

Mielestämme kaikki osapuolten kannalta paras ratkaisu olisi, että maanomistaja myisi hankkimansa metsäalueet kaupungille tai muulle Parantola-kokonaisuuden arvon ja metsien virkistyskäytön turvaamiseen sitoutuneelle omistajalle. Kyse niin ainutlaatuisesta kohteesta, että tässä tapauksessa kuntalaisten, kaupungin ja Parantolan uuden omistajan intressit ohittavat maanomistajan intressit. Maanomistaja voisi samalla rahalla hankkia muita metsäalueita, joiden talousmetsäkäyttöä eivät rajoita osayleiskaavan vaatimukset Parantolan kulttuuriympäristön, maisema-arvojen, virkistys- ja ulkoilukäytön sekä pohjavesialueen huomioimisesta. Alueen maailmanlaajuista arvoa ja tärkeää virkistyskäyttöä ei liene aikanaan riittävästi tuotu esiin ennen kaupantekoa. Kaupungin etuosto-oikeuden käyttämisestä ei käyty aikoinaan riittävästi julkista keskustelua, mikä olisi jo tuolloin voinut vaikuttaa päätöksentekoon.  

Kaavamuutoksen tarpeellisuus  

Laavumetsää koskevan yleiskaavamerkinnän muutos AP:sta MY-1:ksi eli pientaloalueesta virkistysmetsäksi on tarpeen, koska se on mm. kaupunkilaisten, lähialueen koulun ja päiväkotien sekä MLL:n asiakkaiden käytössä oleva tiheän polkuverkoston muodostama virkistys- ja ulkoilualue. Paimion kaupungilla ei käsittääksemme ole omaa kiinnostusta asuinrakentamisen edistämiseen Laavumetsässä, koska se sijaitsee etäällä Paimion keskustasta, rakentamisen painopisteestä. Osayleiskaavan AP-kaavamerkintä lienee jäänne Parantolan historiasta, jolloin ajatuksena on ollut ainoastaan mahdollistaa asuinrakentamista Parantolan työntekijöille.  

Lopuksi  

Hankkimalla Parantolan metsät Paimion kaupungin maine Aalto-kaupunkina vahvistuisi. Lisäksi kaupunki voisi profiloitua sillä, että se tarjoaa kuntalaisille monipuolisia virkistysmahdollisuuksia: Parantolan metsäalueet voisi kytkeä muihin virkistys- ja ulkoilualueisiin (Varasvuori-Vähäjoki-Jokipuisto), jolloin ne muodostaisivat yhdessä monipuolisen ympäristöministeriölle esitettävän kansallisen kaupunkipuiston. Parantolan metsät ovat olennainen osa kokonaiselämystä, joka syntyy Parantolan asiakkaille ja siellä vieraileville arkkitehtuurimatkailijoille. Toimimalla asiasta viisaasti, maanomistajan kanssa neuvotellen, kaupunki saisi myös aivan uudenlaista myönteistä julkisuutta.

 

Parantola_polut.All_1.jpgparantola_osayleiskaava.All_1.jpg


Minna Oksa ja Tuomas Mikkola    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn, että adressin tekijä Minna Oksa ja Tuomas Mikkola voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Facebook
Tuleeko uskonnon olla oma oppiaineensa?