Viittomakielen tulkkauspalvelu saatava kattavammaksi

JULKAISUVAPAA

Avoin kirje Kelalle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja  liikenne- ja viestintäministeriölle

Adressin teksti viittomakielellä: https://youtu.be/rON96brePhU 

Me allekirjoittaneet olemme huolissamme oikeudestamme kattavaan viittomakielen tulkkauspalveluun.

Laki vammaisten henkilön tulkkauspalvelusta astui voimaan vuonna 2010. Lain tarkoituksena on “edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä” Kansaneläkelaitoksen järjestämän palvelun turvin. Lain kolmannen luvun 10§:ssä todetaan, että “tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa”.

Me allekirjoittaneet koemme, että viittomakielisinä meidän tarpeemme on nykyisessä palvelujärjestelmässä huomioitu vain osittain. Palvelu ei ole ajallisesti kattavaa ja sen käyttäminen edellyttää kohtuuttomasti oman elämän sovittamista palvelun tarjoajan luomiin vaatimuksiin. Elämä ja tulkkaustarve eivät kuitenkaan ilmene vain Kelan määräämiin aikoihin (Kelan välityskeskus palvelee arkisin klo 7.30-20.00, lauantaisin klo 8.00-15.00 ja sunnuntaisin klo  9.00 -13.00). Viittomakielisten yhteiskunnallinen tasa-arvo toteutuu ainoastaan kun meillä on rajoittamaton mahdollisuus kommunikaatioon. Moni tulkinkäyttäjä onkin kokenut, että Kelan tulkkauspalvelusta huolimatta heiltä on viety itsemääräämisoikeus; oikeus valita milloin ja miten palvelua käyttää, sekä kuka heille toimii tulkkina.

Valinnanvapaus on yksi keskeisistä käsitteistä myös hallituksen valmistelemassa sote-uudistuksessa. Valinnanvapauslain luonnoksen lähdettyä lausuntokierrokselle yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä esitti huolensa kielivähemmistöjen ja vammaisten asemasta uudessa palvelujärjestelmässä. Me allekirjoittaneet jaamme yhdenvertaisuusvaltuutetun huolen. Kun yhteiskunnalla vaikuttaa olevan suuria vaikeuksia järjestää palveluita edes ruotsin kielellä, millaisia vaikeuksia tuleekaan olemaan järjestää samat palvelut vähemmistökielillä kuten kotimaisilla viittomakielillä? Kelan tehtävä on järjestää tulkkauspalvelut palveluun oikeutetulle henkilölle, jos hän ei saa riittävää ja sopivaa tulkkausta muun lain nojalla. Tällaisia muita lakeja ovat esimerkiksi, potilaslaki, asiakaslaki ja hallintolaki. Mikäli maakunnissa ei omakielisiä palveluita pystytä järjestämään, ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät väistämättä muun kuin Kelan tarjoaman tulkkauspalvelun varassa.

Oma lukunsa on kommunikaatio hätätilanteissa. Vuoden 2017 aikana toteutettavan hätäkeskusjärjestelmän uudistuksen on luvattu mahdollistavan tekstiviestien lähettämisen hätänumeroon. Tämä on sinänsä tärkeä edistysaskel, mutta etenkin hätätilanteessa oikeus ja mahdollisuus olla yhteydessä esimerkiksi hätäkeskukseen omalla äidinkielellään on elintärkeää. Shokissa oleva ei ehkä kykene pyytämään apua itselleen vieraalla kielellä, mitä tekstiviestin kirjoittaminen edellyttää. Ympärivuorokautista tulkkauspalvelua ei ole tällä hetkellä Suomessa tarjolla, ei edes etäpalveluna. Kelan etäpalvelulla voi hoitaa lyhytkestoisen tulkkauksen tarpeen etätulkkauksena arkisin klo 8-16. Palvelu on ahkerassa käytössä ja siksi ajoittain ruuhkainen, eikä se siksi palvele hätätilanteissa.

Chabla Oy julkaisi syksyllä 2016 innovatiivisen sovelluksen vastaamaan nykyisen tulkkauspalvelujärjestelmän jättämiä aukkoja. Yhdessä IT-palveluyritys CGI:n kanssa luotu Chabla on mobiilisovellus, joka tarjoaa etätulkkauspalvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Sovellus on suunniteltu ja kehitetty yhdessä kuurojen ja tulkkien kanssa ja heidän tarpeitaan mukaillen. Chablalla kuuro voi asioida puhelimitse mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Chablan avulla tulkkausta voi myös käyttää missä tahansa ilman että tulkki on fyysisesti paikalla - ja näin säästää merkittävästi tulkkauksen liitännäiskuluissa. Tämä turvaa myös tulkkauspalveluiden saamisen syrjäseuduilla asuville viittomakielisille. Edellä mainitun lisäksi Chablassa on  mullistavaa kuurojen mahdollisuus vastaanottaa puheluita ja käyttää mm. monen julkisen tahon omaksumaa takaisinsoittopalvelua. Chabla luo edellytykset meille kuuroille toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä yhdenvertaisesti kuulevien kanssa. Mitään näistä mahdollisuuksista Kela ei toistaiseksi tarjoa.

Chabla Oy:n toimitusjohtaja Marko Vuoriheimo tuntee toisen polven viittomakielisenä kieliyhteisömme tarpeet omakohtaisesti. Palvelu onkin otettu yhteisössä vastaan suurella innostuksella. Mutta vaikka Chabla on mullistava sovellus, ei kaupallinen toimija voi hoitaa yhteiskunnan velvoitteita maksuttomasta palvelusta. Yhdenvertaisuus Chablan kautta on siis tarjolla, mutta viittomakielisen täytyy siitä erikseen maksaa. Vuoriheimo on toistuvasti tarjonnut yhteistyötä Kelalle, toistaiseksi tuloksetta.

Vetoamme tämän kirjeen vastaanottaviin viranomaisiin kattavan tulkkauspalvelun järjestämiseksi, joka mahdollistaa yhdenvertaisuuden ajasta ja paikasta riippumatta. Chablan uusi teknologia ja palvelu mahdollistavat lain asettaman tavoitteen kuurojen yhdenvertaisesta asemasta. Kelan ja muiden viranomaisten tulee kaikin mahdollisin keinoin toteuttaa lain tarkoitusta ja nyt tuon tarkoituksen toteuttamiseksi on väline - Chabla.

Maarit Widberg-Palo    Ota yhteyttä adressin tekijään