Yläkemijoen nuorisotiloille asianmukaiset tilat

Rovaniemen kaupunki päätti tammikuussa 2019 mielivaltaisesti lopettaa nuorisotila Vantuksen toiminnan nykyisissä tiloissa, vedoten toiminnallisuuteen, taloudellisuuteen sekä turvallisuuteen.
Perusteet ovat yksipuolisia eikä niissä ole huomioitu kokonaisuutta, ja asiaa pompotellaan virkamieheltä toiselle.
Valmiita, toimivia tiloja ei ollut osoittaa, joten käytännössä nuoret on sullottu koulun tiloihin, täysin epätarkoituksettomaan pieneen tilaan, yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Kukaan ei ota vastuuta asiasta.


Alla suora ote Yläkemijoen aluelautakunnan kokouspöytäkirjasta:


'Vantuksen nuorisotilat toimivat Vanttauskosken kylällä entisen Pubin-tiloissa. Kiinteistön päävuokralainen on Rovaniemen seurakunta, joka on vuokrannut Pubin-kiinteistön toimintaansa, kaupungin nuorisopalvelut ovat tilassa Rovaniemen seurakunnan alivuokralaisena. Rovaniemen seurakunnan oma toiminta Pubin-kiinteistössä on loppunut ja seurakunta on irtisanonut vuokrasopimuksen ko. kiinteistöön 1.3.2019 alkaen, samoin seurakunta on irtisanonut myös kaupungin kanssa tekemänsä alivuokrasopimuksen.'


Seurakunta on ollut kertomansa mukaan yhteydessä kaupunkiin kyseisessä asiassa useaan otteeseen, ja kaupunki on ilmoittanut useaan otteeseen että eivät jatka alivuokralaisena. Selville ei tule kenen kanssa seurakunnan hallintojohtaja on asiasta neuvotellut, mutta tämän vuoksi vuokrasopimus on srk:n mukaan irtisanottu.
Sähköpostiviestittelyssä seurakunnan toimijan kanssa tulee ilmi, että seurakunta olisi kuitenkin valmis jatkamaan sopimusta.
Kuka kaupungin päässä irtisanomisen lopulta on päättänyt, siitä ei ole tietoa.
Toimialajohtaja on sanonut asiaa hoitavan nuorisotoimenjohtaja, ja toisin päin.
Vähintäänkin hämärää toimintaa.
Kaupungin strategiassa mainittu luottamus horjuu Kylien kaupungissa Rovaniemellä.


'Vantuksen nuorisotila tarvitsee uudet toimitilat 1.3.2019 alkaen ja valtuuston hyväksymän TTU-ohjeistuksen mukaisesti Vantuksen nuorisotilalle etsitään uusia toimitiloja kaupungin omista kiinteistöistä.
Vanttauskoskella toimii Yläkemijoen koulu, jonka kanssa samassa kiinteistössä toimii myös muita kunnan palveluita (kotihoito, kirjasto, päiväkoti). Vantuksen nuorisotilan siirtoa Yläkemijoen koululle puoltaa taloudelliset sekä erityisesti toiminnalliset näkökulmat.'


Toimialajohtaja on vastannut kyselyyn rahasta, että kyseessä eivät ole taloudelliset puolet, kuitenkin pöytäkirjassa nostetaan talousasiat esille.
Ristiriita puheissa ja teoissa.
'Erityisesti toiminnallisia' näkökulmia nostetaan esille adressin keskivaiheilla.


'Yläkemijoen koululla on monipuoliset tilat, jotka ovat iltaisin vajaakäytöllä. Nuorisotilan siirto koululle lisäisi tilojen käyttöastetta, mutta myös parantaisi ja laajentaisi nuorten toimintamahdollisuuksia (kirjasto, liikuntasali, keittiötilat, toimivatja nopeat nettiyhteydet).'


Totta tässä kohtaa on ainoastaan monipuoliset tilat, mutta ei tule ilmi miten tilat ovat käytössä. Nuorisotiloille suunnitellut tilat, ovat jo nyt kirjaston, iltapäiväkerhon ja koulun käytössä, sekä terveydenhoitajan odotustilana.
Käytännössä kirjasto toimii yhden illan viikossa, tiistaisin klo 19 asti, iltapäiväkerho kello 16 asti.
Koulu käyttää tilaa päivisin opetustarkoitukseen, ja odotustilana ne toimivat 2 kertaa viikossa klo 8-10.
Käytännössä, että tilat saadaan ajallisesti ja toiminnallisesti toimivaksi, jotakin täytyy lopettaa, ja huhuja kuuluu että kirjasto muuttuu itsepalvelukirjastoksi?
Eli jotta jotain saadaan tilalle, täytyykö jotakin viedä pois? Miten kirjaston käyttäjät suhtautuvat nuorisotiloihin? Toteutuuko hiljaisuus?


Tila itsessään on pieni ja koruton, wc-tilat sijaitsevat koulun käytävillä ja keittiö mutkan takana, jota nuoret eivät edes saa käyttää. Ja koska tilaa käyttävät muutkin, kuinka siitä voi tehdä nuorison näköisen?
Samassa rakennuksessa toimii seinän takana tarha.
Jos tässä nyt kaivettaisiin asiaa kunnolla, tulisi ottaa huomioon nuorten kielenkäyttö, musiikin kuuntelu, yleinen liikehdintä ym. asiat, mitkä taas vaikuttavat suoraan tarhan toimintaan.
Nuorison oma toive on, että tilat pysyvät entisessä paikassa.
Perusteluna mm. kuka vanhempi jäisi työpaikalleen viettämään aikaa, vanhoissa tiloissa on enemmän tilaa, keittomahdollisuus ja sijainti.
Liikuntatilojen käytöllä perustellaan myös muuttoa.
Liikuntasali on varattuna ainakin ma, ke, to sekä pe illat, mikäli tiistai on ainoa päivä käyttää salia, eikö tulo vanhoilta tiloilta olisi onnistunut?
Mitä nettiyhteyksiin tulee, jokaisella on oma puhelin, josta he jakavat netin jo nyt.
Kun nuorisotyöntekijä tarvitsee ns. parempia nettiyhteyksiä, jotka hän hoitaa pääsääntöisesti virka-aikana kun nuoret ovat koulussa, hän voi käydä koululla, mikäli sieltä löytyvät tilat, joita hän voi käyttää.


'Nuorisotilan sijainti koululla edistää koulunuorisotyötä, moniammatillista yhteistyötä sekä nuoriso-ohjaajan työjärjestelyitä. Siirto myös mahdollistaa sen, että pystytään tarjoamaan entistä monipuolisempia nuorisopalveluita, joita entistä useammat nuoret pystyvät käyttämään.
Välituntitoiminta, oppilaskunta- ja tukioppilasyhteistyö, erilaiset kerhot, työpajat ja teematunnit ovat koulunuorisotyötä, jota tehdä koulupäivien aikana ja mahdollisilla "hyppytunneilla" ja näihin myös kuljetusoppilailla on mahdollisuus osallistua. Nuoriso-ohjaajan osaamista on myös mahdollista hyödyntää kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisäämisessä, ja näin ollen parantaa opiskelumotivaatiota sekä ehkäistä koulukiusaamista.'


Nuoriso-ohjaaja jalkautuu koululle useasti viikossa, tekemään edellä mainittuja asioita.
Herää vain kysymys, ovatko päättäjät tietoisia koulun tilojen tilanteesta?
Missä nuorisotyöntekijä tekee toimistohommia ollessaan koululla?
Jopa rehtorin huone on opetus / muussa käytössä, talonmiehen huone on toisina päivinä jaettu kotihoidon työntekijöiden kanssa.
Missä nuorisotyöntekijällä on mahdollisuus hoitaa luottamukselliset työasiansa ja puhelut? Missä hän säilyttää työhön liittyvät materiaalit, omat tavaransa?


'Yläkemijoen alueella toimii yksi nuoriso-ohjaaja. Nuoriso-ohjaajan yksintyöskentely on työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden näkökulmasta riski. Vantuksen siirto koululle vähentäisi tätä riskiä, koska koululla työskentelee myös muita kasvatustyön ammattilaisia ja koulua käyttää iltaisin myös muita toimijoita sekä yhteistyökumppaneita. Koululla on nuoriso-ohjaajan työskentelyä varten valmiina myös toimivat nettiyhteydet sekä kaupungin verkko.'


Turvallisuusasia tulee katsoa useammalta kantilta.
Yksintyöskentelyä pidetään riskinä ja vedotaan muihin toimijoihin turvallisuusasioissa.
Totuus on se, että opettajat lähtevät klo 15, sen jälkeen moniammatillisuutta ei näy nuorisotyöntekijän työnkuvassa.
Nuoriso saapuu tiloille klo 15, ja ovat auki klo 22 asti, suurimman osan ajasta nuorisotyöntekijä on yksin. Iltaisin koulua käyttävät ikäihmiset ja muut asukkaat, kaupunki on sysäämässä vastuuta työntekijän turvallisuudesta ikäihmisille ja muille käyttäjille?
Kaupungin arvona mainittu 'turvallisuus' tarkoittaa siis vastuun työntämistä kansalaisille?
Lisäksi samassa tilassa toimii tarha.
Miten lasten turvallisuus koetaan, kun tilassa on nuorisotilat?
Tarha on auki jopa klo 18:sta, yhteistä tila-aikaa on 3h päivässä.
Onko tarha tuo pöytäkirjassa mainittu 'yhteistyökumppani' sen jälkeen kun opettajat lopettavat työpäivän?
Miten nuorisotyöntekijä seuraa käytävillä oloa kirjastosta käsin, kun wc-tilat sijaitsevat käytävillä?
Ketä koulun käytävillä kulkee kun ovet ovat myöhään auki ja kaikilla vapaa pääsy?
Miten sitä seurataan kirjastosta?
Miten muiden käyttäjien turvallisuus?
Mikä on se riski työntekijän kohdalla mikä pienenee?
Entä muiden käyttäjien kohdalla, pieneneekö riskit?
On puhuttu että osa tiloista suljetaan illaksi.
Tarha, joka on ns. alakoulun puolella on sulussa illan, mutta on kuitenkin auki klo 18 asti? Se tila siis on kuitenkin auki ja vapaasti käytössä?
Turvallisuutta ei ole mietitty loppuun asti.


'Rovaniemellä nuorisotilaverkosto noudattaa ylä- ja yhtenäiskoulujen verkostoa ja kaikki nuorisotilat sijaitsevat tai ovat siirtymässä koulujen yhteyteen. Tästä nuorisotilojen ja koulun yhteistyöstä on paikallisesti ja valtakunnallisesti hyviä kokemuksia. Koululla tehtävän nuorisotyön kautta tavoitetaan määrällisesti enemmän nuoria, myös niitä nuoria, joilla ei ole iltaisin mahdollista osallistua nuorisotilatoimintaan. Vantuksen nuorisotiloilla kävi vuonna 2018 keskimäärin 10,6 nuorta/ilta, eli paljon nuoria Yläkemijoelta jää vielä nuorisopalveluiden järjestämän toiminnan ulkopuolelle.'


Tämä on ainoa kohta pöytäkirjassa, missä esiintyy kaupungin arvo, inhimillisyys.
Tässä ollaan oikean asian äärellä, sen miksi nuoriso-ohjaaja tekee työtään, mutta hän tavoittaa kyllä nuorisopalveluiden ulkopuolella jäävät nuoret niinä päivinä, kun on koululla.
Täytyy muistaa että kaikilla on sama mahdollisuus 'jäädä' nuorisotiloille, mutta kaikilla ei ole halua. Toisilla vanhemmilla ei edes ole mahdollisuutta kuskata nuoria.
Se, onko tilat koululla vai entisissä tiloissa, ei saa niitä nuoria jäämään tiloille, jotka siellä eivät ennenkään ole kulkeneet.
Että siltä osin perustelu on täysin turha.
Ja mistä herää ajatus että nuorisotyötä ei tehdä koululla?
Sitä tehdään Yläkemijoen pienessä yhteisössä joka paikassa.
Tommi, nuoriso-ohjaaja, on tärkeä aikuinen kylän nuorisolle.
Hän tekee työtään suurella sydämellä, ja missä vain hän liikkuukin, nuoret piirittävät häntä ja hakeutuvat seuraan.
Oli se työ- tai oma vapaa-aika.


'Nuorisopalvelut on esittänyt, että he ottava nuoret mukaan toimitilasuunnitteluun yhteistyössä palvelumuotoilijan kanssa. Rovaniemen kaupungin hallintosäännön 31 S:n mukaan Vapaa-ajan lautakunta päättää toimialaansa kuuluvien palveluiden järjestämisen ja tuottamisen perusteet ja kriteerit niin oman toimialansa kuin aluelautakuntienkin osalta.'


Nuorilta on käyty kysymässä mikä on unelmien nuorisotila. Se on jäänyt siihen.
Eikö reilussa pelissä olisi olleet toimivat tilat valmiina?
Eikä nuoria vain heitetä, vastusteluista huolimatta, kirjaston nurkkaan?
Käsittämätöntä, yhdenvertaisuutta loukkaavaa toimintaa.
Tilanne on siis se, että tilat on nyt lopetettu 1.3.2019 entisissä tiloissa, ja tilat ovat siirtyneet kirjaston nurkkaan 'väliaikaisesti'.
Asiasta eivät osaa muut kertoa kuin nuorisotoimenjohtaja Sepänheimo, junaileeko hän asiaa yksin?
Entisten tilojen vuokra on 500e/kk, ja tähän on saatu toimialajohtaja Lassilalta vastaus, että raha ei ole este.
Lisäksi Rovaniemen seurakunta on valmis maksamaan vuokrasta puolet.
Nyt kaupunki maksaa tiloista tilaliikelaitokselle yksin vuokraa, mikä on taloudellinen voitto tässä kaupassa?
Tämä asia on vaikuttanut meidän pieneen yhteisöömme, niin nuoriin kuin aikuisiin, ja ei voi kuin ihmetellä Rovaniemen kaupungin toimintaa, joka kutsuu itseään kylien kaupungiksi. Toiminta on salaista ja hämärää, jokseenkin selkärangatonta.
Vähintä mitä kaupunki olisi voinut tehdä, on huolehtia asianmukaiset tilat valmiiksi, ennen vanhojen irtisanomista.

Pyydän sinua allekirjoittamaan adressin, että saisimme nuorille vanhat tilat takaisin ja oikeus toteutuisi.


Kiitos.


Yläkemijoen kyläyhteisöt    Ota yhteyttä adressin tekijään

Facebook
Pitäisikö kansanedustajien palkkaa nostaa?