Ylioppilaiden suosiminen valintakokeessa

Pelkällä ylioppilastodistuksella yliopistoon hakevien valintapaikkoja on lisätty entisestään eikä buumi tunnu hiipuvan. Nykyään yhä useampaan yliopistoon voi päästä sisään suoraan pelkällä ylioppilastodistuksella. Pohdinnassa on, että valintakokeet jäisivät kokonaan pois tai ainakin minimiin. Miten ylioppilastodistuksella valmistaa esimerkiksi kauppatieteiden tai lääketieteelliseen yliopistoon? Lukio on yleissivistävä toisenasteen oppilaitos, ei yliopistoon valmentava.

 

Suoraan lukiosta valmistuneiden ja ylioppilastodistuksella sisäänpääsevien valintakiintiö on kasvanut, kun taas pääsykokeet ja avoin väylä on niukentunut. Esimerkiksi joissain kauppakorkeakouluissa on tradenomien erillisvalinta lopetettu kokonaan. Voisi jopa väittää, että ihminen, joka on opiskellut 3,5 vuotta liiketaloutta ammattikorkeakoulussa voisi olla potentiaalisempi ja motivoituneempi opiskelija kauppakorkeakouluun, koska on aidosti kiinnostunut aiheesta ja suorittanut siitä jo tutkinnon.

 

Entä sitten avoin väylä. Avoimen yliopiston väylä antaa mahdollisuuden lukionsa ohi nukkuneille nuorille vielä käytännön opiskelun kautta saada virallinen opiskelupaikka yliopistosta. Eikö avoimessa yliopistossa opiskelu, vaikka sitten välivuotena valmista nuorta yliopistomaailmaan paljon paremmin kuin ylioppilaspaperit, jotka hän on kirjoittanut yleissivistävästä oppilaitoksesta? Koska moni lukiolaisista ei vielä valmistuessaankaan tiedä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa, voisi välivuosi avoimessa yliopistossa opiskellen tuoda heille paljon uusia ideoita siitä, minkä asian parissa oikeasti haluaa työskennellä ainakin 65-vuotiaaseen saakka (eläkeuudistus v. 2017).

 

Lukiolaiset ovat suurin osa valmistuessaan alle 20-vuotiaita, aika kovin nuoria siis. Ylioppilaskirjoitukset määrittävät ihmisen elämästä aivan kohtuullisen suuren osan. Sellaisille nuorille, jotka ovat ns. ''nukkuneet'' lukion, mutta löytäneet sitten motivaationsa opiskella vasta lukion jälkeen, on tänä päivänä vaikea päästä yliopistoon opiskelemaan. 15-vuotias on aika erilaisella tapaa kypsä kantamaan ja ottamaan vastuuta omasta tulevaisuudestaan verrattuna esimerkiksi 18-vuotiaaseen.

 

Eivät kaikki voi pärjätä lukiossa. Eivät kaikki voi kirjoittaa E:n tai L:n papereita. Kyllä opintien tulee olla avoinna myös sellaisille, jotka eivät yleissivistävässä lukiossa ole niin hyvin pärjänneet. Jopa meidän tämän hetkisen presidentin SAuli Niinistön ylioppilas todistuksen lukuaineiden keskiarvo oli vuonna 2005 Ilta-Sanomille antamansa haastattelun mukaan 6,5. Hänellä, kuten monella muullakin, heräsi motivaatio opiskeluun vasta akateemisissa opinnoissa.

 

Jos pääsykokeista luovutaan, voidaan vain miettiä, että kuinka vaikea on saada opiskelupaikka vaikkapa oikeustieteellisestä tai lääketieteellisestä. Minkälaisilla yliopppilaskirjoitusten arvosanoilla sinne pääsee?

 

Määrittääkö siis lukio ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen aivan liian paljon? Mitä, jos nuori löytää kiinnostuksen kohteensa ja motivaationsa opiskella sitä vasta lukion jälkeen? Eikö meillä kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella, mitä haluamme?