HSL:n suunnitelmiin liittyvä valitus

Palaute koskien uutta linjastosuunnitelmaa

Tehty suunnitelma huonontaa Vantaan reuna-alueilla asuvien kulkuyhteyksiä, ja asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muiden liikkujien kanssa. Reuna-alueilta (Koillis-, Pohjois- ja Itä-Vantaa) on jo nyt pitkät matkat Helsinkiin, matka kestää 55-65 minuuttia. Osaksi pitkä matkustusaika johtuu siitä, että linjat kiertävät laajoja alueita ennen Lahden väylälle pääsyä.

Liikennevälineen vaihto näin pitkissä matkoissa vähentää halukkuutta julkisen liikenteen käyttöä kohtaan, eikä sovi kaupunkien ja HSL:n strategiaan, jossa pyritään julkisen liikenteen käytön kasvuun sekä yksityisautoilun vähentämiseen varsinkin keskustassa. Kalastamassa arviolta tuleva 10 minuutin lisäys matka-ajassa on todella merkittävä, varsinkin kokonaismatka-aikaa ajatellen. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetty säästö, joka seuraisi mm. Päiväkummun asukkaiden kulkuyhteyksien merkittävästä huonontamisesta, ei ole merkittävä verrattuna muihin suunnitelmassa esitettyihin muutoksiin.

Syöttöliikenne muutettavia bussilinjoja koskevilta alueilta Korson, Koivukylän tai Tikkurilan rautatieasemille ovat huonot: yhteyksiä on harvoin, ja matka-aika on kohtuuttoman pitkä suhteessa etäisyyksiin. Vaihto- ja odotusajat ovat pitkiä eivätkä sovi päivittäiseen koulu- ja työmatkaliikenteeseen pääkaupunkiseudulla. Syöttöliikenteen toimivaksi tekeminen tuskin onnistuu järkevillä kustannuksilla.

HSL ei ilmeisesti ole tehnyt matka-aikalaskelmia suunnitelmien pohjaksi? Miksi juuri kauimpaa tulijoiden matkustamista halutaan hankaloittaa? Esimerkiksi Helsingin sisäiset linjat pohjoisesta ja koillisesta sopisivat paremmin Kalasatamaan päättyviksi, sillä niiden keskimääräinen matka-aika per matkustaja lienee merkittävästi lyhyempi.

Teimme Päiväkummusta Helsingin keskustaan suuntautuvien bussimatkustajien seurantaa useiden viikkojen ajan. Työmatka-aikoina noin klo 8-9 ja 17–18 välillä syys- lokakuussa tehdyn tarkkailun perusteella huomattava osa Vantaalta tulevista linjojen 724 ja 739 matkustajista jatkaa matkaansa Sörnäisistä keskustaan päin. Yleensä bussissa olevista noin 20–40 matkustajasta vähintään puolet, toisinaan jopa 90 % on bussissa Sörnäisiin asti. Sörnäisissä näistä muutama vaihtaa metroon, mutta enemmistö Sörnäisissä pois jäävistä jatkaa matkaa kävellen. Samoin paluumatkalla iltaisin, Sörnäisissä matkustajia on jo noin 20-25, joista lähes kaikki tulevat Vantaalle asti.

HSL:n väite, että suurin osa jäisi pois niin, että linjojen katkaiseminen Kalasatamaan ei haittaisi heidän liikkumistaan ja lyhentäisi matka-aikaa, on siis vailla perusteita. Tarve suoralle yhteydelle koskee siis enemmistöä, ja on perusteltavissa myös usean kohdalla liikkumisen helppoudella liittyen ikään tai terveydellisiin syihin.

Kalasatamaan on suunniteltu rakennettavaksi useiden vuosien päästä yksi  raitiovaunureitti, joka ei vastaa liikkumisen tarpeita riittävän laajasti. Mikäli haluttaisiin palvella matkustajia tasavertaisesti, tulisi bussiliikenne katkaista Kalasataman sijasta Sörnäisiin, jossa on tarjolla nopeat jatkoyhteydet keskustaan. 

Myös alueen sisällä liikkuminen vaikeutuu:  linjaa 739 käyttävät myös alueen koululaiset, jotka kulkevat sillä Korson alueen kouluihin.Päiväkummun yläkoululaiset siirtyvät vuonna 2018 Tikkurilan kouluun.

Alueen lasten ja nuorten harrastustoimintapaikat sijaitsevat Korson ja Tikkurilan alueilla, joihin em. linja on turvallisesti kuljettanut. Linjan varrella on mm. SC Vantaan harjoitustilat ja jalkapallokuplahalli.

Miten taataan myöhään iltaisin liikkuminen alueelle? Jos yöbussit lähtevät Kalasatamasta, miten sinne kuljetaan metron ja rautiovaunujen lopettaessa liikkumisen jo ennen puoltayötä.

Anu Järveläinen, Vantaan teknisen lautakunnan jäsen    Ota yhteyttä adressin tekijään