KEHITYSVAMMAISILTA VIEDÄÄN YSTÄVÄT

Eija Toivola
Jalasjärvi

/ #7 Ystävänä haluan tietoa ja vertaistukea toimintaan

30.12.2009 15:15

Olen ollut täällä Jalasjärvellä ystävätoiminnassa mukana. Asia kiinnostaa kovasti. Koskaan ei tiedä mitä voi sattua kelle vaan, vaikka olis ns. "terve ihminen". Vammaiset ovat meille merkkinä: Yleensä aitoja ihmisiä. Eivät voi omalle kohtalolleen mitään. Me voimme olla siinä mukana auttamassa, kuulemassa. Huomaamassa oman onnekkuutemme. MIKSI VALITAMME NIIN VÄHÄSTÄ? On kiva kun on odotettu. Laitetaan terveisiä kotiin, kun lähden. Toivomuksiakin kuuluu. Ja palaute on suoraa: Minä: Tuletko meille haravoimaan? HÄN: En. Minä: Mennääkö uimaan? HÄN: Kyllä. HÄN: Minä haluaisin, notta mennään HAMPURILAISELLE. Minä: Niinpä, katstotaan sovitaan omahoitajan kanssa.
Eläimet ovat rakkaita. Meidän koirakin saa huomion ja silityksiä. Vieläpä VETTÄ.
Kaikki terveetkään ei YMMÄRRÄ koiran janoa. Toisia ystäväpareja tapaessa saa paljon uusia elämyksiä, ideoita, virikkeitä. VERTAISTUKEA. EMME OLE KAKSIN):