Ei Kemijoesta kaivosyhtiöiden jäteviemäriä! ALLEKIRJOITUKSET KOMMENTTEINEEN 3289 KPL LÄHETETTY TUKESIIN 7.4.2024
Britit vievät voitot Ranuan kaivoksesta, Tervola, Kemijoki ja Perämeri saavat jätevedet.
LISÄAIKAA ALLEKIRJOITUSTEN KERÄÄMISEEN SAATU 7.4. SAAKKA
Isobritannialaisen pääomasijoitusyhtiön, CD Capital Asset Management Ltd:n, omistama Suhanko Arctic Platinum Oy hakee kaivoslain (621/2011) mukaista lupaa kaivoksen apualueen perustamiseksi suunnitellulle purkuputkilinjaukselle nykyisen Suhangon kaivospiirin ulkopuolelle. Luvalla on tarkoitus mahdollistaa Suhangon kaivoksen jätevesien laskeminen Kemijokeen. Itse kaivoksen ja sivukivialueiden jätevedet suotavat (eli suomeksi sanottuna vuotavat) kaivosalueelle ja loput on tarkoitus laskea putkea pitkin Kemijokeen. Suhangon kaivoshankealue sijaitsee Ranuan kunnassa. Purkuputki sen sijaan sijoittuu Ranuan ja Tervolan kuntien alueelle ja putken sisältö lasketaan Kemijokeen Tervolassa Ossauskosken voimalaitoksen alapuolelle. Purkuputki on kaivosyhtiölle halvempi keino päästä eroon jätevesistä kuin vedenpuhdistamon rakentaminen tai suljetun kierron järjestäminen. Ympäristöhaittojen valvonta kaivostoiminnan aikana on pelkkää yhtiön omavalvontaa. Purkuputki on tarkoitus jättää toiminnan loputtua maaperään. Suhangon kaivoshankkeella ei ole voimassa olevaa ympäristö- ja vesitalouslupaa.
Seuraavat tiedot on kerätty Jyväskylän yliopistolla käynnissä olevasta tutkimuksesta Ksantaattien talteenotto kaivosten jätevesistä
”Prosessin jälkeen ksantaatit päätyvät jätevesialtaisiin ja luontoon päästessään ne ovat hyvin myrkyllisiä eliöille. Leville ja bakteereille ksantaatit ovat hyvin myrkyllisiä, vain 0.025–0.065 milligramma litrassa riittää kuolettavaan annokseen. Tehokas metallien erottuminen malmista vaatii suuren määrän ksantaatteja, n. 300–500 g malmitonnia kohden. Tähän mennessä ei ole kehitetty tehokasta uudelleenkäytettävää menetelmää ksantaattien poistamiseksi jätevesistä.” Tutkimuksen mukaan tonni malmin käsittelyä ksantaateilla tekee jopa 20 000 tonnista eli 20 miljoonasta litrasta vettä tappavaa eliöille.
Tukesin kuulutus jäteputken rakentamisesta Kemijokeen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (621/2011) 40 §:n nojalla apualuetta koskevan kuulutusasiakirjan Apualueen perustaminen purkuputken rakentamista varten Suhangon kaivospiiriltä Kemijokeen. Ennen asian ratkaisemista Tukes varaa asianosaisille tilaisuuden tehdä muistutuksia asian johdosta. Muille kuin asianosaisille Tukes varaa tilaisuuden ilmaista mielipiteensä lupaa koskevassa asiassa. Mielipiteet ja muistutukset Mielipiteet ja muistutukset kuulutusasiakirjasta tulee lähettää 7.4.2024 mennessä lupatunnus KL2023:0001 mainiten Tukesiin, osoitteeseen PL 66, 00521 Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen kaivosasiat@tukes.fi
Lisätietoja: Ossi Leinonen, puh. 029 5052 205
Kaivostoiminnassa käytettäviä ksantaatteja ei ole juurikaan tutkittu
”Ksantaattien mahdollisiin ympäristöriskeihin ei juuri ole kiinnitetty huomiota, koska ne hajoavat helposti ja jäämien ei ole oletettu aiheuttavan vaaraa vastaanottavissa vesistöissä. Hajoamiseen vaikuttavat liuoksen pH, lämpötila ja metallisuolojen määrä. Alhaiset lämpötilat hidastavat hajoamista huomattavasti (Turunen ym. 2019). Metallit edesauttavat hajoamista, mutta toisaalta tekevät seoksesta haitallisemman. Ksantaattien päästöistä ja ympäristöpitoisuuksista on vähän tietoa ja niiden määriä ei seurata vastaanottavissa vesissä. Tämä johtuu niiden oletetusta hajoamisesta ja toisaalta analytiikan kehittymättömyydestä, minkä takia pieniä pitoisuuksia (ppb) ei pystytä analysoimaan. Riittävän tarkan kemiallisen analytiikan puuttuminen Suomesta vaikeuttaa ksantaattien päästöjen ja vaikutusten tarkkailua. Kaivosteollisuus ja ympäristölupia myöntävät aluehallintovirastot (AVIt) pitävät analytiikan puutteita ongelmallisina. Myös ympäristönlaatunormien puuttuminen on ongelma ja niiden asettaminen tukisi ympäristöluvittajien työtä (Laatikainen 2022). Pikainen ksantaattien analyysimenetelmäkehitys on tarpeen. Tuotetaan toksisuusaineistoa suomalaisilla testieliöillä ja paikallisissa olosuhteissa jotta saadaan luotettavampia PNEC-arviota riskinarvion tueksi. Erityisesti syyskutuisten lohikalojen alkion ja poikasvaiheen testit ovat oleellisia. Kartoitus: kaivosteollisuus ja metallinjalostus, joka käyttää ksantaatteja; jätevesi, kuormitetut vesistöt ja niiden tausta- tai referenssialueita. Ksantaattien kaikki käyttökohteet Suomessa on selvitettävä. Lappiin on suunnitteilla useita kaivoksia, joiden arvioidut ksantaattien käyttömäärät ovat suuria. Lisää tutkimustietoa ksantaattien ympäristövaikutuksista pohjoisissa olosuhteissa ja talven aikana tarvitaan nopeasti. PNEC-arvot pintavesille eivät ole tällä hetkellä luotettavia."
Lisätietoa löytyy luvusta 5.1.3.Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28 | 2023 https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/0c5c1e8d-9d7a-42b6-a13d-4d4b622e0cb8/content
Suhangon kaivoksen jätevesimäärät
Kaivoksen toiminnan ensimmäisinä vuosina jäteveden määrä on arvioitu olevan miljoona kuutiota, eli miljardia litraa vuodessa. Ja tämä on vasta alkua. Jäteveden määrä muutaman vuoden kuluttua kaivostoiminnan aloittamisesta nelinkertaistuu neljään miljoonaan kuutioon vuodessa. Eikä tässä vielä kaikki. Jäteveden määrä sateisina kesinä kahdeksankertaistuu alun miljardista litrasta kahdeksaan miljardiin litraan vuodessa, mikä tarkoittaa litraa jokaista maailman ihmistä kohden imeväisestä vanhukseen. Painopiste jäteveden laskemisessa Kemijokeen on kesäaikana, joten kuormitus voi olla vielä viikko- ja kuukausitasolla huomattavasti ilmoitettuja arvoja suurempi.
Pienistä myrkkypuroista syntyy suuri virta
Suunnitellun Suhangon kaivoksen jätevesimäärillä on selvää, että pienistäkin määristä raskasmetalleja, kemikaaleja, ksantaatteja ja maa-ainesta litrassa kasvaa vuositasolla merkittävä padotun Kemijoen saastuttaja. Voi kysyä, mitä merkitystä olisi enää lohen vapaalla nousulla Kemijokeen toteutuessaan, jos joki on saastutettu? Entä mikä on Tervolan ja koko jokivarren vetovoima ilman puhdasta Kemijokea? Ja ennen kaikkea, mikä merkitys puhtaalla Kemijoella on meille itsellemme?
Jo Suhangon purkuputken kaivaminen rasittaa luontoa
Putken pituus tulisi olemaan 54 km, josta 45 km sijaitsee nykyisen kaivospiirin ulkopuolella. Putkea varten pitää raivata 30 metrin leveä aukko koko reilun 50 kilometrin matkalle. Tämän lisäksi tarvitaan huoltoteitä ja -reittejä. Yhtiö hakee lupaa rakennustöiden aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. On käsittämätöntä miten tällainen voidaan sallia? Vastaavalla tavalla on toimittu mm. Suurkuusikon kaivoshankkeessa Kittilässä, yhtiö sai rakentaa 24 km putkea ilman lainvoimaista ympäristölupaa. Ei ole sattumaa, että näitä lupia haetaan tietyssä järjestyksessä ja hakemuksia täydentäen. Brittiläisomisteisella pääomasijoitusyhtiöllä on varaa laittaa valtavia summia rahaa näihin projekteihin. Myös voitto-odotukset ovat kovat ja voittoa pyritään pelin hengen mukaisesti saamaan sijoittajille niin paljon kuin mahdollista, mitään ylimääräistä ei tehdä, jos ei sitä vaadita. Tämän vuoksi on tärkeää jokaisen vaikuttaa ajoissa ennen kuin luvat on myönnetty, sitten on enää turha vikistä, kun kaivosyhtiö ilmoittaa lupia myöntävälle taholle jo investoineensa suuria summia rakentamiseen kuten kävi Suurkuusikossa.
EU-direktiivi kieltää vesistöjen tilan heikentämisen
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) on tehnyt Kemijoen vesien tila-arvion. Se määrittelee Kemijoen alaosan tilan tyydyttäväksi. Vesipuitedirektiivi (VPD) eli yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY), on Euroopan unionin direktiivi, jonka tarkoituksena on luoda puitteet vesiensuojelua varten EU:n jäsenvaltioissa. VPD:n ympäristötavoitteena on, että vesimuodostumien tila ei heikkene ja että pinta- ja pohjavesimuodostumat ovat hyvässä ekologisessa tilassa tai potentiaalissa vuoteen 2027 mennessä.
Suomen maaperän rikkaudet eivät rikastuta suomalaisia
Suomessa toimii tällä hetkellä vain muutama Suomen valtion omistama kaivos, kaikki muut ovat ulkomaalaisomistuksessa kuten Suhangon kaivoskin. Voitot Suomen maaperän rikkauksista valuvat ulkomaalaisten sijoittajien lompakoihin. Ulkomaisia toimijoita ei Suomen huoltovarmuus kiinnosta. Kun ympäristö kärsii, me heikennämme ihan itse omaa huoltovarmuuttamme. Puhdas vesi on elämän edellytys.
Me allekirjoittaneet vaadimme
Kemijoesta ei saa tulla kaivosteollisuuden jäteviemäriä Me allekirjoittaneet emme vastusta kaivosteollisuuden syntymistä Suomeen. Vastustamme sitä, että Kemijokeen ja lopulta Perämereen sijoitetaan kaivostuotannon jätteet. Me allekirjoittaneet vaadimme, että Kemijoen ja Perämeren tilaa tulee parantaa, ei heikentää uudella kuormituksella. Tämä adressi allekirjoituksineen toimitetaan Tukesiin, jonne myös muut mielipiteet ja muistutukset tulee lähettää. Voit allekirjoittaa adressin, vaikka olisit jo tehnyt oman muistutuksesi asiasta. Adressilla ei myöskään ole aluerajoitusta, mikäli Kemijoen ja Perämeren suojeleminen on mielestäsi kannatettavaa. Adressin voi allekirjoittaa 21.3.2024 mennessä.
Tässä pari talvista kuvaa Kemijoelta. Kuvassa, jossa näkyy kelkan ja hiihtäjien jäljet on myös Oinaansaari, jonka kupeeseen purkuputkea kaavaillaan.
MUISTA VAHVISTAA ALLEKIRJOITUS SÄHKÖPOSTISSASI!
Adressin ovat laatineet Sirpa ja Jarmo Stoor Ota yhteyttä adressin tekijään
| Adressin tekijä on sulkenut tämän adressin. |