Perustin adressin pelastaakseni Kuralan kylämäen peltomaiseman. Ymmärrämme, että avo-ojitetut pellot eivät enää virallisesti kuulu Kuralan kylämäen alueeseen, mutta niitä vuokrataan edelleen kylämäen eläinten omistajalle heinäpelloiksi. Sen lisäksi, että avo-ojitetut pellot ovat Turun seudulla harvinaisia on niiden merkitys Kuralan yhtenäisen ilmeen kannalta valtava. Turun kaupungin suunnitelmana on rakentaa alueelle 20-40 omakotitaloa, mikä lohkaisee ison osan käytettävänä olevasta peltomaasta, lisää liikennöintiä ja tuhoaa ainutlaatuista Aurajoen varren kulttuurimaisemaa peruuttamattomalla tavalla.

Alueen kulttuurihistoriallinen arvo on suuri, sillä Kuralan kaltaisia elävän historian kyliä ei Suomessa ole montaa. Kaikki, mikä jollakin tavalla vähentää kylämäen ympäristön maisemallista arvoa tarkoittaa sitä, että jatkossa kaavoittajien on huomattavasti helpompaa ajaa läpi lisärakentamista myös varsinaisen Kuralan kylämäen välittömään läheisyyteen. Kuralan kylämäen ystävät ry hakee sekä rakennussuunnitelman uudelleenharkintaa että Kuralan vielä olemassa olevien peltojen suojelemista myös jälkipolville.

Valitettavasti mikään ei ole kiveen kirjoitettua, ja kaavamuutoksia voidaan tehdä myös suojelupäätöksistä huolimatta. Näin ainakin Turussa. Siksi jokainen nimi on arvokas Kuralan kokonaisuuden säilymiseksi myös 50 vuoden kuluttua.

#14: Kipinä - Vastaukseksi

Tässä kaavoitushankkeessa puhuu raha, ja kun raha puhuu, kaikki muut arvot kalpenevat. Tämä adressi on hyvä yritys estää kulttuuriarvojen tietoinen hävittäminen. Ihmettelen miksi ihmisten pitäisi saada mökkinsä juuri kylämäen välittömään läheisyyteen. Sikamaista. Mynämäellä muutaman sählypelin pelaajan oli pakko saada hallinsa keskelle kylää vanhaan peltomaisemaan, vaikka tilaa on ruhtinaallisesta keskustan ulkopuolella.

Mutta onnea ja menestystä Kuralan kylämäen kulttuurimaiseman pelastajille.

 

Hymyilevä eläkeläinen