Tulin juuri koiran kanssa padolta. Olin padon reunalla hiljaa puolisen tuntia ja Rettakin katseli ihan hiljaa ja ihmeissään puun jyrsinnän ja pulinoiden suuntaan. Välillä tomera lättähäntä uida kiirehti ohitseni Skinnarilan valojen heijastaessa veden pintaan.

Lopulta yritin siinä pimeässä ottaa valokuvaa. Salama välähti ja narskutus loppui. Pesältä kuului rapinaa ja majava ohitseni uidessaan läimäytti hännällään vettä -- menetkös siitä! On tehnyt sen vuosien saatossa niin monta kertaa, etten enää pelästy.

Vanha kaverini Hämeenlinnasta, Soramäen Mika, on majavaeräopas. Mika on kertonut majavista osuvasti:

"Majava on varsin kiinnostava seurattava. Se on maailman sosiaalisin eläin, sen perheyhteisö on varsin kiinteä, ja sen toimet ovat sellaisia, että myös ihmisen on helppo ne havaita.

Lättähäntä perheineen asustaa mukavasti kolmiossa, jossa on uimahuone, makuuhuone ja ruokahuone. Sen jälkikasvu opettelee uimaan uimahuoneessa turvallisesti.

Majavat rakentavat patoja muun muassa uittaakseen ravintopuita pesälleen.

Vaikka majava aiheuttaa padoillaan haittaa puille ja metsänomistajille, patojen viereen muodostuneet kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kolopesijät viihtyvät veteen lahonneissa puissa."

Tapasimme jousimetsästäjät torstaina siitä samasta paikasta, jossa tänään olin Retan kanssa. Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikön Pekka Lindqvistin mukaan (Etelä-Saimaa) metsästyksen keskeytti paikalle tullut asiantuntematon rähinöitsijäporukka. Se koostui minusta ja majavapadolle tietä etsivästä isästä ja noin viisivuotiaasta pojasta. Pojalla oli puumiekka, se on tunnustettava. Jousipyssymiesten lähdettyä kaikin puolin miellyttävä isä ihmetteli, kuinka meitä ihmisiä on kahdenlaisia. Toiset haluavat eläimen nähdessään tappaa sen. Minä, isä ja poika emme kuuluneet tähän joukkoon.

#40: Kimmo - Kova kuhina ja hampaiden rapina 

Kiitos Kimmo hyvästä kirjoituksesta. Majava toden totta on mitä sympaattisin eläin. Sen perheyhteisö on erittäin kiinteä, esim. edellisvuoden poikaset opettavat samana vuonna syntyneitä sisariaan ja toimivat lapsenvahteina majavavanhempien ollessa muualla majavapuuhissaan.

Sitä en minäkään tule koskaan ymmärtämään, kuinka toiset voivat katsella tätä kiehtovaa eläintä ainoana ajatuksenaan se, kuinka sen saa hengiltä. Kuka haluaa tappaa ne pienet poikaset?

Voi kunpa Senaatti-kiinteistöt ja Lappeenrannan kaupunki tulisivat järkiinsä ja ymmärtäisivät, että majavien ja niiden pesäpadon säästämisellä on paljon suurempi hyöty saavutettavissa kuin sillä alkuperäisellä tapposuunnitelmalla.