Eveline Fadayelin karkoitus toimeenpantava

Laura Huovinen
Vantaa

/ #3 Lue ja ajattele ennenkuin tuomitset

06.07.2009 14:56

Suomalaisten suppea perhekäsitys estää monia maahanmuuttajia huolehtimasta iäkkäistä vanhemmistaan ja tuomasta heitä Suomeen. Ulkomaalaislain mukaan vanhempaa ei lasketa perheenjäseneksi, eikä hänelle näin ollen myönnetä oleskelulupaa, ellei hän ole Suomessa jo olevan lapsensa huoltaja. Laki on tiukka, eikä esimerkiksi iäkkään vanhemman taloudellinen riippuvaisuus lapsistaan tai huono terveydentilanne välttämättä oikeuta oleskelulupaan.

Maahanmuuttajaperheille tilanne on vaikea, sillä heidät on usein opetettu huolehtimaan vanhuksista. Egyptistä kotoisin oleva 64-vuotias Evelin Fadayl ei useista yrityksistä huolimatta ole saanut oleskelulupaa voidakseen jäädä suomalaistuneen poikansa Maher Gergesin luo Vantaalle, vaikka on lääkärintodistustenkin mukaan riippuvainen toisten huolenpidosta.

Egyptiin ei ole paluuta

Vantaalaisperheen piina alkoi yli kaksi vuotta sitten kun Evelin Fadayl jäi leskeksi ja Maher Gerges matkusti äitinsä luo Egyptiin. Pian kävi ilmi, ettei äiti voi jäädä Egyptiin terveydellisistä ja kulttuurillisista syistä. Perheen kolme poikaa olivat muuttaneet Suomeen, osa suvusta Yhdysvaltoihin. Egyptissä les-kien asema on heikko, ja kaiken lisäksi Fadayl oli kristitty muslimivoittoisessa maassa.

Fadayl sairastaa depressiota ja diabetesta, eikä saa itse pistettyä insuliinia. Egyptissä diabeteksen hoito oli riittämätöntä, sillä vahvemmissa insuliinivalmisteissa on ainesosia sioista ja islam kieltää sikojen käytön. Ulkomaalaislain mukaan terveydelliset syyt voidaan katsoa oleskelulupaan oikeuttaviksi vain silloin, kun sairautta ei voida hoitaa hakijan kotimaassa. Egyptin suurlähetystö Helsingissä on kieltäytynyt antamasta lausuntoa diabeteksen ja vanhusten hoidosta Egyptissä.

Evelin Fadayl haki oleskelulupaa heti Suomeen tultuaan maaliskuussa 2007. Hakemus kuitenkin hylättiin, kuten myös Maahanmuuttoviraston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen tehty valitus. Perhe yritti valittaa päätöksestä myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta ei saanut valituslupaa.

Egyptiin palaaminen on poissuljettu vaihtoehto, sillä pojilla on täällä työt ja perheet. Äidistä huolehtiminen on heille kunnia-asia.

— Olemme valmiit maksamaan äidin hoidosta täällä. Emme vaadi mitään muuta, kuin että äiti saa jäädä ja hengittää Suomen ilmaa, Maher Gerges sanoo.

Vaikeita päätöksiä

Fadaylin tilanne ei ole ainoa lajissaan. Erityisesti venäläisen ihmisoikeusaktivistin Maria Kirbasovan tapaus on herättänyt keskustelua ulkomaalaislain tiukkuudesta. Se sai maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r) vaatimaan lain uudelleenarviointia. Kaikesta huolimatta Kirbasova ei ole vieläkään saanut oleskelulupaa voidakseen jäädä tyttärensä Kermen Soitun luo, eikä lainmuutos ole edennyt. Soitu on perustanut ALVA ry:n, jonka tarkoituksena on auttaa samassa tilanteessa olevia perheitä.

Tulosalueen johtaja Pauliiina Helminen Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksiköstä myöntää, että ulkomaalaislaki ja sen tulkinnat ovat olleet tiukkoja. Helmisen mukaan ulkomaalaislain tiukalle perhekäsitykselle on kuitenkin perustelunsa. Sen on oltava linjassa muiden Suomen lakien kanssa. Yksittäistapauksiin Maahanmuuttovirasto ei ota kantaa.

Maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa tietää todennäköisesti sitä, että Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeudet joutuvat käsittelemään vuosi vuodelta enemmän vastaavia tapauksia.

— Oleskelulupapäätökset eivät ole helppoja, eivätkä virkailijat kohtaa hakijaa henkilökohtaisesti. Olemme kirjallisten lähteiden, kuten lääkärintodistusten, varassa, Helminen kertoo.

Helmisen mukaan hakemuksia käsiteltäessä arvioidaan kahta asiaa, riippuvaisuutta muusta perheestä ja perhe-elämän viettämisen jatkuvuutta. Tämän lisäksi pohditaan hakijan kotimaan tilannetta, kuten terveydenhuollon toimivuutta.

- Hanna Antila, Vantaan Lauri