kirje_yklle

Perustuslaki on yhä voimassa - lain rikkomukset Suomessa kuitenkin arkipäivän käytäntöä

Kansanedustajien, ministerien ja presidentin toimivaltuudet rajattu lailla

Perustuslaki rajaa kansanedustajan toiminnan valtuudet seuraavasti:

" 29 § Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Tämä hyvin selkeä lainkohta tarkoittaa käytännössä sitä, että kansanedustajalla ei ole oikeutta tehdä perustuslainvastaista lakialoitetta eikä kansanedustajalla ole oikeutta äänestyskäyttäytymisellään vaikuttaa perustuslain vastaisen lain säätämiseen tai sopimuksen syntymiseen, eikä hänellä ole millään muullakaan tavalla oikeutta toimia perustuslain vastaisesti. Kun tällainen oikeus puuttuu jokaiselta yksittäiseltä kansanedustajalta, puuttuu se myös eduskunnalta kokonaisuutena.
Väite, tulkinta tai käytäntö, että eduskunta saa rikkoa perustuslakia, vaikka yksittäinen kansanedustaja ei sitä saakkaan tehdä, tarkottaisi käytännössä myös sitä, että eduskunta voisi rikkoa lakia esim. tappamalla ihmisiä, vaikka yksittäinen kansanedustaja ei näin saakkaan tehdä.

Perustuslain mukainen lainsäädäntöhierarkia (klikkaa kuva suuremmaksi)

Kuva esittää oikeusnormien hierarkian eli arvojärjestyksen.

Suomen valtiollisen järjestelmän keskeinen piirre on oikeusnormien hierarkia eli arvojärjestys. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei tavallinen laki – eikä myöskään perustuslaki itse - saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa, eikä asetus ristiriidassa tavallisen lain kanssa. Lainsäädännössä ovat ylimpänä perustuslait, niiden alapuolella tavalliset lait, ja niiden alapuolella asetukset. Tästä seuraa, että jokainen päätös ja toiminta, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa, on laiton. Monien oikeusoppineiden mielestä perustuslakien yläpuolella on ehdottomia moraalisia periaatteita, joista käytetään yhteisnimitystä ”perusnormi”. Kristitty löytää tämän perusnormin kymmenestä käskystä ja Jeesuksen vuorisaarnasta.

Kun tavallinen laki rikkoo perustuslakia, se on syntynyt perustuslain vastaisesti eli laittomasti. Tällainen on esim. Suomen EU-liittymissopimuksen hyväksyminen, joka sisälsi Maastrichtin sopimuksen hyväksymisen, joka oli useassa kohdassa ristiriidassa perustuslain kanssa, eli rikkoi sitä.

Perustuslainmukainen valtahierarkia



Perustuslain mukainen valtahierarkia. Kansalaisten ja myös kansan valitsemien kansanedustajien ja presidentin on noudatettava lakia. Virkamiehet ovat myös lain alapuolella, samoin media ja puolueet. Taloudellinen toiminta on rengin, ei isännän asemassa.

Väärä arvojärjestys



Nykyisin oikean oikeusnormien hierarkian ja arvojärjestyksen tilalle on noussut väärä arvojärjestys. Siinä ylimpänä ovat mielivalta, sen alapuolella EU:n säädökset, niiden alapuolella perustuslakien vastaiset laittomat lait ja asetukset, ja vasta näiden alapuolella alapuolella Suomen omat perustuslait ja niiden kanssa sopusoinnussa olevat tavalliset lait ja asetukset. Nykyiset vallanpitäjämme rikkovat häikäilemättä sekä voimassa olevia perustuslakeja että tavallisia lakeja. He katsovat olevansa niiden yläpuolella, vaikka vaativatkin kansan enemmistöä noudattamaan niitä.

Nykyinen laiton valtajärjestelmä



Nykyisin käytössä oleva väärä valtahierarkia. Presidentti, kansanedustajat, ministerit, virkamiehet, tuomarit ja media katsovat olevansa lain yläpuolella. He toimivat käytännössä markkinavoimien ja niitä edustavien taustaryhmien tahdon mukaan. Tavalliselta kansalta edellytetään kuitenkin lakien noudattamista. Monissa TV:n rikosohjelmissa keskitytään juuri tavallisten kansalaisten tekemiin rikoksiin ja unohdetaan kokonaan vallanpitäjien tekemät rikokset, joiden seuraukset monesti ovat suuruusluokaltaan suunnattomia.

KATSO KUVAT TÄÄLTÄ
http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98001-saako-eduskunta-tappaa-ihmisi%C3%A4