VETOOMUS KIELIKYLPYPÄIVÄKODIN PERUSTAMISEN PUOLESTA POHJAAN


Mannerheimin Lastensuojeluliiton Fiskarin paikallisyhdistyksen perhekahvilan osallistujat haluavat tuoda esiin seuraavat seikat koskien kielikylpyä Raaseporissa:

Mahdollisuutta kielikylpyyn tarjottiin sekä Tammisaaressa että Karjaalla Raaseporin kuntaliitoksen yhteydessä, mutta toivomme tasapuolisuuden vuoksi kielikylpyä myös Pohjaan.

Keräsimme vuonna 2010 nimilistan kielikylvyn saamiseksi Pohjaan. Tulijoita kielikylpyyn olisi ollut yli 20, mutta silti emme saaneet Pohjaan omaa kielikylpyä. Lisäksi olemme tehneet asiasta kuntalaisaloitteen ja kuntalaisaloitteen oikaisuvaatimuksen.

Raaseporin asukkaista 66,9% on ruotsinkielisiä ja 33,1% suomenkielisiä, eli suomenkielisille lapsille olisi eduksi, että he oppisivat jo varhaisessa vaiheessa toisen kotimaisen kielen. On erikoista, että Suomen suurimmassa kaksikielisessä kunnassa, jossa enemmistökielenä on ruotsi, ei ruotsinkielistä kielikylpytoimintaa aloiteta useista pyynnöistä huolimatta siellä missä siihen olisi tarvetta ja halukkuutta.

Ennen Pohjan kunnan yhdistymistä Raaseporiin suomenkieliset lapset saivat päivähoitopaikoissa kielikylvynomaista hoitoa - oli mahdollisuus ruotsinkieliseen perhe-päivähoitoon tai kielipesämäiseen ryhmäperhepäivähoitoon. Tällä hetkellä Raaseporin kaupunki jakaa hoitopaikat tiukasti äidinkielen mukaan. Ruotsinkielisillä perheillä on toki oikeus valita molemmista kotimaisita kielistä mieluisampi hoitopaikka. Täysin suomenkielisten vanhempien lapsilla ruotsin kielen oppiminen jää helposti vain koulun oppituntien varaan, vaikka otollisin aika uuden kielen oppimiselle olisi jo ennen kouluikää.


Tutkimustulokset osoittavat:

  • kielikylpylasten äidinkieli kehittyy yhtä hyvin kuin yksikielisten lasten
  • kielikylpylasten valmiudet kielikylpykielessä ovat huomattavasti paremmat, kuin lapsilla, jotka ovat saaneet tavallista kielenopetusta
  • kielikylpy edistää lasten älyllistä ja luovaa kehitystä
  • lapset viihtyvät hyvin kielikylvyssä
  • kielikylvetys kasvattaa lapsia monikielisyyteen
  • kielikylpyyn osallistuneet lapset kykenevät käyttämään ruotsia vaivattomasti kaikissa arkipäivän tilanteissa
  • kielikylvetys ei vahingoita lapsen äidinkielen kehitystä.


Raaseporin kaksikielisyys on rikkaus, jota toivoisimme hyödynnettävän myös Pohjan alueella.


Pohjan alueella asuvat voivat allekirjoittaa adressin Pohjan Varubodenissa, neuvolassa, kirjaston aulassa, Pohjankurun Shellillä sekä Fiskarsin Siwalla - tällöin on  mahdollisuus lisätä kielikylpypäiväkotiin haluavien lasten lukumäärän: 2-5-vuotiaat ja mahdolliset tulevat osallistujat eli 0-2vuotiaat.


Nimien keruu päättyy 5.11.2011, jolloin vetoomus toimitetaan sivistystoimenjohtaja Bob Karlssonille.


Fiskarissa, 26.9.2011

MLL:n Fiskarin paikallisyhdistyksen perhekahvilan puolesta

Anna Ryynänen               
Saara Paatero-Burtsov           
Miia Koivumäki               
Ville Viita               
Sile Iveson               
Samuli Lindholm           
Heli Jussila-Martineau
Lucien Martineau
Kaino Ilanti
Lasse Lindholm
Elli Heikkilä
Tommi Alatalo

 

Lähteet:    
http://www.kirkkonummenkielikylpy.fi/node/11http://www.raasepori.fi/palvelut/paivahoito/kielikylpy
http://www.uwasa.fi/kielikylpy/lyhyesti/suomessa.html
http://www.uwasa.fi/julkaisusarjat/luettelo/?julkaisu=501
http://www.uwasa.fi/kielikylpy/linkit/
http://www.uwasa.fi/kielikylpy/julkaisut/sahkoiset/
http://www.kirkkonummenkielikylpy.fi/node/11
http://www.porvoonkielikylpyry.fi/index.php?id=5,0,0,1,0,0


Saara Paatero-Burtsov    Ota yhteyttä adressin tekijään