Rakentavan keskustelun puolesta ev.lut. kirkossa

Kommentoitu viesti

Hermanni Riikonen
Adressin tekijä

#22 Re: sympaattista mutta epäselvää...

02.04.2011 15:33

Manu,

minä näkisin, että tällaisia toisensa poissulkevia moraalinormeja on paljon muitakin, ja myös järjestöjen sisällä. Esimerkiksi alkoholi. Siitä on ainakin neljää eri tulkintaa, millainen alkoholin käyttö sopii kristitylle, ja kaikki voivat silti käydä yhdessä ehtoollisella! Tai kysymys kohtuullisesta elämäntavasta. Joillekin turha autolla ajelu on kadottava synti, joillekin on kohtalon kysymys pidetäänkö sitä syntinä vai ei. Mutta eihän siinä olisi tolkkua, jos pitäisi perustaa erikseen autoilevien kirkko, joukkoliikenteen käyttäjien kirkko jne. Yhtä kirkkoa olemme niin kauan kuin uskomme Kristukseen, niinhän Kristus itsekin lienee toivonut ja toivoo tänäänkin.

Ariel Neulaniemi tuolla allekirjoituksensa yhteydessä sanoi sen mitä varmasti moni on kaikkien näiden kohujen keskellä ajatellut: "Toivon kirkon ja herätysliikkeiden keskittyvän päätehtäväänsä: evankeliumin kertomiseen jokaiselle." Keskitytään siihen mikä yhdistää, ei tietenkään väkisin piilotellen sitä mikä erottaa, mutta asettaen asiat oikeaan järjestykseen. Kristus keskelle ja me siihen ympärille, katse Häneen, siinä on kyllä tilaa erilaisille ryhmille. Parasta olisi, jos ne voisivat olla vastapäätä toisiaan, niin että Vapahtaja saisi olla välimiehenä. :)

Kiitän sydämellisesti kaikkia adressin allekirjoittajia ja keskusteluun osallistujia!

Vastaukset

Manu Ryösö

#36 Re: Re: sympaattista mutta epäselvää...

2011-04-04 08:35:24

#22: Hermanni Riikonen - Re: sympaattista mutta epäselvää...

Hermanni

Kiitos vastauksestasi. Valitettavasti vastauksesi ilmentää juuri sellaista teologiaa, jonka takia kritisoin adressianne epäselväksi. Nyt esittämäsi ajatukset eivät ole ainostaan epäselviä, nähdäkseni ne ovat myös heppoisia + harhaanjohtavia kirkon rakennuspuiksi.

Otat esille esim. alkoholin ja autoilun. Toteat, että nämä asiat ovat toisille jopa kadottavia syntejä.- Tämänkö logiikan mukaan homoseksuaalisen elämäntavan toteuttaminen tulisi hyväksyä kristillisen kirkon sisälle?

Kristillinen kirkko on läpi historiansa taistellut kahta tuhoisaa syntiä vastaan. Ensimmäinen on lain kieltäminen. Toinen on sellainen lain tulkinta, jossa mennään yli sen, mikä on kirjoitettu (tehdään orjuuttavia ihmiskäskyjä).

Raamattu on hyvin selkeä monissa ohjeissaan. Miesten kanssa makaavista miehistä sanotaan, etteivät he pääse Jumalan valtakuntaan. Viinistä ei ole sanottu näin, ainoastaan juopottelu vie helvettiin. - Ei pidä mennä yli sen, mikä on kirjoitettu.

Auton käytön sijoittaminen tähän samaan keskusteluun osoittaa jo varsin selvästi, että kiintopisteen hakeminen Jumalan sanasta on  pahasti unohtunut.

Aito kristillinen kirkko rakennetaan Jumalan sanan perustalle. Ihmiskäskyt eivät sulje sen jäseniä ulos. Ihmiskäskyt voidaan aina kyseenalaistaa. Sen sijaan meille on Raamatussa annettu ilmoitus, joka osoittaa Jumalan tahdon. Selkeät Jumalan tahtoa vastaan nousevat elämäntavat ovat totuuskysymyksiä, joita vastaan nouseminen katkaisevat kristittyjen välisen yhteyden.

Jos rakennamme yhteisöllisyyttä, joka luodaan Raamattu-periaatteesta irti, ei olla enää kristillisen kirkon rakentajia. Syvimmiltään (Raamatusta irroitettu) moniarvoinen kirkkokäsitys on harhaoppi. Tämä harhaoppi on käsittääkseni saanut kantaa hedelmää jo pitkään Suomen evl-kansankirkossa. Olemme jo pitkään havainneet, että luottamustoimissa ja pastorin/piispan tehtävissä toimii henkilöitä, jotka kiistävät kristinuskon perustotuuksia. - Tällaista ei voisi tapahtua, jos suostuttaisiin myöntämään kristillisen kirkon todellinen normatiivinen luonne. - Silloin jokaisella kristityllä olisi julkinen velvollisuus erottautua harhaopettajista (kuten Raamattu sanoo Tiit.3:10; Room.16:17). Tämä puhdistaisi aidon kristillisen kirkon.