EI tuulivoimaloita Haminan mäyränmäelle

Facebookissa=> Mäyrämäen tuulivoimalat

http://www.facebook.com/pages/M%C3%A4yr%C3%A4m%C3%A4en-tuulivoimalat-Haminakotka-Vastustamme/149815985175047?ref=stream

Tutkimus pitää tuulimyllymelua riskinä

Isojen tuulivoimaloiden lähellä
asuvat voivat kärsiä voimaloiden
aiheuttamasta melusta, joka aiheuttaa
unettomuutta ja unihäiriöitä,
myös masennusta.

Yhdysvalloissa Mainen osavaltiossa tehty tutkimus osoitti, että voimalan läheisyys lisäsi terveyshaittoja, erityisesti unettomuutta. Unitabletteja popsitaan moninkertaisesti enemmän kuin kaukana asuttaessa.

Alueelle rakennettiin 28 puolentoista megawatin tuulivoimalaa viime vuosikymmenen lopulla. Samanlaisia tuulipuistoja kaavaillaan myös Suomeen.

Tutkimus julkaistiin lokakuussa Noise and Health -tiedejulkaisussa ja siitä kertoi brittiläinen Daily Telegraph -lehti. Selvityksessä oli mukana kolme tutkimusyksikköä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Englannista.

Tuulivoimaloiden melu on ajankohtaista Suomessa.

Maakuntaliitot selvittivät vuosina 2010–2011 tuulivoiman rakentamiseen mahdollisesti soveltuvia alueita, joita löytyi kaikkiaan 254. Pieniä yhden tai kahden voimalan kohteita ei edes laskettu. Monin paikoin suunnitelmia on alettu viedä eteenpäin.

Kohteet on valittu haja-asutuksen liepeiltä niin, että lähimpään asuntoon on vähintään puoli kilometriä. Syrjäisille alueille ja luontokohteisiin ei mennä.





Mielenterveyden
haitat yleistyivät



Tutkimusta varten koottiin kaksi sosioekonomisesti samanlaista ryhmää. Lähellä asuvilla oli alle puolitoista kilometriä lähimpään voimalaan, ja toiseen ryhmään otettiin 3,3–6,6 kilometrin päässä asuvia.

Väsymystä podettiin yleisesti ja lähellä asuneet valittivat olevansa väsyneitä, kun he heräävät aamulla. Yöunen puute vaivasi myös päivällä ja väsymys alensi työtehoa.

Alle kilometrin päässä voimalasta asuneista yhtä lukuunottamatta kaikki kertoivat terveytensä heikentyneen sen jälkeen, kun voimalat rakennettiin. Vastaavaa ei todettu kaukana tuulimyllyistä asuvilla.

Useampi kuin joka neljäs lähellä voimalaa asuvista kertoi käyttävänsä säännöllisesti unitabletteja, kun kaukana asuvista alle 10 prosenttia turvautui niihin.

Lähes joka neljäs voimaloiden lähellä asuva oli käynyt lääkärissä masennuksen takia tai masennus oli pahentunut sen jälkeen, kun tuulivoimalat rakennettiin alueelle. Kaukana asuvien mielenterveydessä ei havaittu muutoksia.





Melu lähtee
siivistä



Tuulivoimalan haitallisuus liittyy siipien aiheuttamaan matalaan ja tasaisesti sykkivään ääneen, joka tunkeutuu sisätiloihin ja haittaa nukkumista. Ääni voi olla niin matala, ettei sitä kuulla, mutta silti se vaikuttaa unen laatuun.

Matalat äänet kantavat paljon kauemmas kuin korkeat, sillä ne eivät vaimene samalla tavalla ilmassa. Ilmiö on tuttu, kun ohikiitävästä autosta kuuluu matalaa musiikin jumputusta.

Edes asuntojen seinät eivät pidättelee matalaa melua, eikä rakennusten tilkitsemisestäkään ole juuri apua. Ympäristöministeriön mukaan vasta ikkunoiden ja karmien vaihtaminen ääntä eristäviin saattaa auttaa.

Tyypillistä on, että matalat äänet voimistuvat muita enemmän tuulivoimalan koon kasvaessa.





Uudet suunnitteluohjeet
kesälomien jälkeen



Ympäristöministeriön mukaan meluhaittoja voidaan vähentää tehokkaimmin viemällä voimalat riittävän kauas asutuksesta.

Jonkin verran melua pystytään vaimentamaa siipien muotoilulla sekä pysäyttämällä tai alentamalla tehoja, kun meluhaitta on suurimmillaan. Se pienentää kuitenkin tuulimyllyn sähköntuotantoa.

Voimaloiden suunnittelua ohjeistettiin kesällä valtioneuvoston asetuksella ja parhaillaan VTT kokoaa ympäristöministeriön toimeksiannosta yhtenäistä suunnitteluohjetta. Se valmistuu keväällä ja saadaan käyttöön kesälomien jälkeen, ministeriöstä kerrotaan.



VEIKKO NIITTYMAA

#3: Aina on vaihtoehtoja - Mielummin ydinvoimaako ? 

 

Käyppä tutustumassa niin valaistut asiasta sinäkin.

http://tvky.info/tietoa-meista/

#3: Aina on vaihtoehtoja - Mielummin ydinvoimaako ?

 

#5: - Voit myös lukea mitä sanotaan Ympäristöministeriön ohjeissa

 

Allaolevasta linkistä voi lukea (englanniksi) miten käy kun tuuliturbiinin käyttöikä täynnä. 12-15 vuotta. Linkin kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...
http://www.americanthinker.com/2010/02/wind_energys_ghosts_1.html
Kun tuet loppuu, toiminta käy kannattamattomaksi, ja loppuu. Romut kuitenkin jää. Maanomistajan vastuulle? Toimintansa lopettava tuulipuisto siinä vaiheessa "varaton" ei ryhdy maksamaan kallista purkutyötä. Tuskinpa toimijat tallettavat pankkiin takuusummaa, jolla katetaan purkamisen kulut toiminnan loputtua. Moniko maanvuokraaja huomaa edes ajatella asiaa?
Jenkeissä tuhansia tuulivoimaloita käyttämättömänä, alueilla joissa keskituulet aivan eri luokkaa kuin Suomessa... Jääneet surulliseksi muistoksi ihmisten hyväuskoisuudesta ja ahneudesta.

Lisää voi lukea, kommenteista ym. http://www.adressit.com/ei_tuulivoimaloita_kaskisiin

Ja tuohon tuulivoiman ja muiden energiantuotantomuotojen vastakkainasetteluun, pitää todeta fakta. Tuulivoima tarvitsee rinnalleen saman verran säätövoimaa. Mitä se sitten tarkoittaa? Pitää rakentaa jokaista tuulimyllyn tuottamaa megawattia kohden yhtä paljon tehoa käyttöön saatavaksi silloin kun ei tuule riittävästi. Säätövoimana toimii esim. kivihiili ja ydinvoima. Tuulen varaan ei voi kansakunnan sähköntuotantoa rakentaa, huoltovarmuus kärsii ja kustannukset, joiden maksajiksi joutuvat sähkönkuluttajat ja veronmaksajat, nousevat tajuttomiksi. Saksassa tämä on jo todettu ja tuulivoiman syöttötariffeja on jo leikattu.

#3: Aina on vaihtoehtoja - Mielummin ydinvoimaako ?

Puolestani kyllä.

Tuulivoiman tuet vetävät

ruotsalaisyhtiöitä Suomeen

Ruotsalaiset yhtiöt jarruttelevat investointejaan tuulivoimaan, kertoo keskiviikon Dagens Industri -lehti.

Tuulivoimaloiden perustaminen Suomeen on kuitenkin alkanut kiinnostaa yhtiöitä.

Syy on tuulivoimalle Suomessa luvattu syöttötariffi, joka on pitkäkestoinen, kiinteä tuki. Ruotsissa käytössä on sähkösertifikaatti, jonka hinta riippuu markkinatilanteesta.

”Olemme edelleen kiinnostuneita investoimaan tuulivoimaan. Valitettavasti ruotsalaisen tuulivoiman kannattavuus on heikentynyt viime aikoina”, Vindin-tuulivoimayhtiön markkinointijohtaja Anders Heldemar sanoo Dagens Industrille.

”Suomessa käytössä oleva syöttötariffi tuo varmuutta ja poistaa hintariskin ensimmäisten toimintavuosien ajalta.”

Vindin ei ole ainoa yhtiö, joka tähyilee Suomen suuntaan. Ruotsin valtion omistama Vattenfall tekee valtaosan investoinneistaan Ruotsin ulkopuolelle.

Myös metsäyhtiö Holmen on perunut suunnitelmansa rakentaa Ruotsiin tuulivoimaa useiden miljardin kruunujen arvosta.

”Näillä ennusteilla sähkön hinnan kehittymisestä emme voi tehdä investointeja tuulivoimaan”, Holmenin toimitusjohtaja Magnus Hall perustelee.

Susille ja muille pedoille löytyy enemmän ymmärrystä kuin maaseudun väestölle.
Emme ole taakka yhteiskunnalle vaan teemme töitä yhteiskunnan hyödyn puolesta. Itse kuulun siihen yrittäjä ryhmään, mikä ei ole saanut avustuksia/investointitukia. Turvetyöllä on leivän syrjässä pysytty kiinni.

 

http://www.adressit.com/turve_tuotantoaturve_peltojen_raivaamista_ei_saa_lopettaa

#6: - tässä linkki....http://www.tuulivoimaopas.fi/files/38/Tuulivoimarakentamisen_suunnittelu.pdf

Ja pointti oli???

#9: - Re: Mielummin ydinvoimaako ?

Ydinvoima on ikuista ja sitä paitsi ne jätteet ei ole meidän ongelma vaan niiden sukupolvien joita jotkut meistä tyhmyyksissään synnyttää...

#12: - Re: tässä linkki....http://www.tuulivoimaopas.fi/files/38/Tuulivoimarakentamisen_suunnittelu.pdf

pointti oli että Ympäristöministeriön ohjeissa mainitaan että huolehditaan ihmisten elinympäristön hyvästä laadusta ..

sekä mainitaan että tuulioimalat tulisi sijoittaa tarpeeksi  kauas asutuksesta ...naapurussuhdelain  mukainen melu+välke....

Nimellinen tai 0-positiivinen vaikutus hiilidioksiidipäästöihin. Suunnitelmien mukaan vuoteen 2020 mennessä Suomessa tuotettasi n. 5-7 % sähköenergiasta tuulivoimalla, tarkoittaa n. 1000 tuulivoimalaa (nimellisteholtaan 2500 MW). EU on ilmastosopimuksen myötä sitoutunut tuottaamaan energiastaan 20 % uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman määrälle ei ole asetettu mitään vaatimusta. Suomessa tuotettiin v 2012 energiasta 30,2 % (Tilastokeskus, http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp)uusiutuvalla energialla ja sitten vielä poliitikot nostivat Suomen tavoitteen 38 %:iin. Sitä en osaa sanoa paljonko maapallon hiilijalanjälki pienenee tällä suomalaisella uhrauksella, mutta suuri se ei voi olla satsaukseen verattuna, kun vielä otetaan huomioon laitteistojen valmistamiseen, asentamiseen ja infraan käytetty fossiilinen energia.
Toiminnasta hyötyvät lähinnä ulkomaiset sijoittajat ja laitevalmistajat. Syöttötariffi takaa muhkeat voitot. Sähkön markkinahinta n. 40 € MWh, tuulituottajalle maksetaan 105,3 €/MWh, josta siis veronmaksaja maksaa n. 60 €/MWh vuoden 2015 lopuun, jonka jälkeen takuuhinta on n. 85 €/MWh. Yhteensä tukea maksetaan 12 v:n ajan.
Jos yhden 3 MW:n voimalan hinta on n. 2 milj. € ja sähköntuotto (20%) 0,2x365x24x3x105,30 tekee 547.770,60 €/v (2 ens.vuotta) ja seuraavat 10 v 0,2x365x24x3x83,5 tekee 438.876 €/v siis yhteensä 5.484.301,2 €/3 MW voimala ja jos voimaloita olisi 1000 kpl. Ei huono bisnes. Tuet velkarahalla kansalaisten hyvinvoinnista pois.

Kuinkahan paljon satojen tonnien painoisten metalli- ja muoviosien valmistus mahtaa kuluttaa fossiilisia polttoaineita? Hiilijalanjälki voi olla suurempi, kuin sen elinkaaren aikana saatu "vihreys".
Veronmaksajien takaama voitto valuu ulos suomesta – mahdollisesti veroparatiiseihin
ei edistä paikallista työllisyyttä laitteet ja rakentajat tulevat pääosin ulkomailta
paikallinen hyöty on hetkellinen koskien infran rakentamista (tiestö, perustukset)
toiminnan aikainen työvoiman tarve on n. 1-1,5 henk./tv/20 voimalaa
Rakentamisinto johtuu kohtuuttomasta yhteiskunnan tuesta – varma bisness tuotto <10%. Herää kysymys: Miksi muita uusiutuvan energian muotoja ei tueta vastaavilla summilla(perustuslaki)?
Esim. maalämmön rakentamista ei tueta ollenkaan. Siihen liittyvän teknoligian valmistus ja asnnukset työllistäisivät suomalaisia ja edistäisi osaltaan kansantalouden kehittymistä positiiviseen suuntaan. Lisäksi sähkön kulutus omakotitaloissa, rivitaloissa ja jopa osassa kerrostaloja vähenisi 60 %. Kansalaisihan valistetaan koko ajan säästämään sähköä.

Pilataan Suomen luonnonkauniit maisemat. Jos Etelä-Kymenlaaksoon tehdyt suunnitelmat toteutuvat, nousee Virolahti - Pyhtää akselille lähes 80 uutta voimalaa (napakorkeus 150 m, pyynkäisykorkeus 210 m). Metsäalueet pirstoutuu teiden ja myllyjen alle. Tiet eivät ole mitään polkuja, kun kymmeniä metrejä pitkiä mahd. 100 tn painavia osia kuljetetaan asennuspaikoille. Tämä tarkoittaa, että koko alueesta muodostuu tuulisähkön tuotantoon keskittyvä teollisuusalue. Haluaisin nähdä kaikki hankkeet kattavat havainnekuvat yhteenvedettynä. Kyllä katoaa seutukunnan vielä vähäinenkin vetovoima.
Aiheutetaan meluhaittaa asukkaille. Melumallinnoksen vaatimukset eivät ota riittästi huomioon nykyisten supervoimaloiden aiheuttaman bassomelun tuottoa. Lisäksi tuulivoimatoimijat eivät tunnu noudattavan ympäristöministeriön laatimia uusia tuulivoiman rakentamisohjeita.
Aiheutetaan välkehaittaa asutukselle. Aiheutetaan haittaa alueen virkistyskäytölle. Miten käy metsästysharrastukselle, ulkoilulle, metsän antimien muulle hyödyntämiselle ja ratsastusharrastukselle? Maailmalla on tapahtunut lukuisia onnettomuuksia (tuulivoimalapaloja, lapojen irtoamisia, räjähdykssiä, jään putomista). Suojaetäisyyksiä joudutaan suurentamaan ja mahdollisesti aitaamaan. Miten pelastusviranomainen on valmistautunut esim. palojen sammuttamiseen? Miten voidaan pelastusmiehistö komentaa sammuttamaan palavaa voimalaa, kun osia putoileen satojen metrien päähän. Sammutus lentäen on maailmalla todettu erittäin vaikeaksi ja riskialttiiksi johtuen voimaloiden ilmaan aiheuttamasta turbulenssista.
Aiheutetaan haittaa linnuille, villi- ja koti eläimille. Kaakonkulma on FINIBAan kuuluva alue. Summanjoen rantamailla asuvana voin keväisin ja syksyisin seurata tuhansien muuttolintujen vaellusta pohjoiseen ja taas takaisin. Voimalan lavan kärkinopeus saattaa olla satoja km/h. Näinköhän linnut pystyvät tuon nopeuden hahmottamaan?
Tuulivoimalan elinkaariajaksi on arvioitu 10-20 V. Mitä tapahtuu, kun tuet loppuu. Laitteistojen uusimiseen ei enää löydy kiinnostusta. Laitos on myyty jo 1 €:lla jollekin bulvaanille, jonka varat on nolla. Voimaloissa on paljon vaikeaa ongelmajätettä (lavat). Voimaloiden purku ja ympäristön siivous jää maanomistajille ja yhteiskunnalle - taas veronmaksajat maksaa!
Kuntien saama kiinteistövero on aluksi n. 20 t€/v ja 10 vuoden kuluttua n. 2 t€/v/voimala, siis summat eivät ole suuria. Tämä on tietenkin arvio.
Melu-ja maisemahaitat alentavat kiinteistöjen arvoa. Esimerkkejä löytyy maailmalta. Muun muassa Tanskassa on jo aloitettu arvonalennusten korvaaminen. Oma asunnon on todettu olevan pääosan suomalaisista elämän tärkein ja suurin hankinta, jota maksetaan kymmeniä vuosia. Sitten tulee tuulivoimayhtiö kunnan isien suostumuksella ja pystyttää "takapihalle" 200 m korkean "hiljaisen maisemaa ja luontoa raiskaamattoman viherpylvään" (huom. Näsinneula 120 m kork. Miten kauas näkyy?) Hupsis, kiinteistön hinta periaatteessa laskee jo heti, kun hanke/kaavatuotos julkistetaan. Kuntapolitikot tämän tästä muistuttavat omissa kirjoituksissaan, että kuntalaisia tulee kohdella tasapuolisesti. Tässä sirkuksessa ei tuo fraasi kyllä toteudu.
Tuulivoimala tuottaa sähköä vain silloin, kun tuulee. Käytännössä se tuottaa sähköä nimellisteholla vain n. 20 % ajasta.
Kun ei tuule, energia täytyy tuottaa jollain muulla nopeasti käyttöön saatavalla energiamuodolla. Siis on rakennettava tuulivoimaa vastaava määrä "säätöenergiaa" tai tuotava se ulkoa. Yleensä säätövoima tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.
Mielestäni Suomessa pitäisi puhaltaa pilliin stop-merkki tuulivoiman osalta. Tuille kyllä löytyy käyttöä. Tuo "puuttuva" 8% voitais helpommin ja paljon halvemmalla tuottaa bio-, maa- ja aurinkoenergialla. Päästäisi kannattavaan liiketoimintaan ilman valtavia tukia. Ihmisten olot vain kurjistuvat, mutta turhuuteen kyllä tuntuu riittävän varoja. Vastustan suurten tuulivoimaloiden rakentamista yleensä ja etenkin Mäyrämäen tuulivoimateollisuusalueen toteuttamista. Ollaan rakentamassa valtavia tuootantolaitoksia alueelle, jonka sisällä on asuinrakennuksia ja vaikutusaluealla (alle 2 km) on 1200 kiinteistöä ja asuu n. 5000 ihmistä.

yli ymmärryksen menevää touhua tietämättömyydessa tai rahan sokaisemana