Psykologian laitoksen säilyttäminen itsenäisenä yliopistouudistuksen jälkeen

Patrik Scheinin
Helsinki

#1 Psykologian laitos

26.02.2009 11:20

Hei,
olen Patrik Scheinin, sen tiedekunnan dekaani, johon Psykologian laitos kuuluu. Halusin erityisesti kiittää adressin kirjoittajia siitä että teksti on viisaasti ja rakentavasti kirjoitettu ja teitä allekirjoittaneita kansalaisaktiivisuudesta.

Olette hyvällä syyllä ylpeitä laitoksesta ja huolissanne niistä muutoksista, joita tulevaisuus on tuova. Ymmärrän sen. Olen pahoillani siitä, että en osannut johtaa tiedekuntaa sellaiseen ratkaisuun, joka olisi tuottanut vähemmän mielipahaa. Liitän alle otteen tiedekuntaneuvoston pöytäkirjasta. Kuten siitä käy ilmi, ei riittävän vahvaksi osoittautuneita vaihtoehtoisia esityksiä ollut. Ehkä on hyvä tuoda esiin, että laitosrakenteita on uudistettu muissakin yliopistomme tiedekunnissa. Esimerkiksi Humanistisessa tiedekunnassa - Psykologian laitoksen entisessä kotipesässä - 18 laitosta yhtyy jatkossa neljäksi. Humanistinen tiedekunta kannatti yksimielisesti konsistorille menevää esitystä. Eli sielläkin olisi yhdistyminen ollut edessä.

Tarkoitus on hyvä: luoda mahdollisimman otolliset olosuhteet tutkimukselle ja opetukselle yliopistossamme. Tämä on kaikkien etu, siitä emme varmasti ole eri mieltä. Yhdistyvät laitokset ovat tutkimuksen arvioinnissa menestyneet erinomaisesti ja ne ovat saaneet palkintoja opetuksestaan. Eroista voi oppia - renessanssi alkoi (ja alkaa) erilaisten kulttuurien kohtaamisesta. Yhdessä voimme olla entistä vahvempia.

Paras tapa kunnioittaa edeltäjien työtä ja perintöä ei käsittääkseni ole säilyttää heidän luomuksiaan sellaisinaan. Pikemminkin on muuttuneissa olosuhteissa syytä jatkaa heidän työtään samassa hengessä, osoittaen niitä ominaisuuksia, joita heissä eniten arvostamme.

Itse olen ylpeä siitä, että olemme tulevaisuudessa samasta laitoksesta
ja toivon yhteistyöltämme paljon. Edessä on uusi alku ja uusia mahdollisuuksia.

Lämmöllä ja ystävyydellä,
-Patrik-



Helsingin yliopisto
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kokous 2/2009
Tiedekuntaneuvosto Pöytäkirja


Aika: tiistai 10.2.2009 klo 9.00–11.55

...

24 §
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan laitosrakenteen uudistaminen, esityksen tekeminen konsistorille (Linnansaari)

Yliopiston konsistori on linjannut yliopistouudistuksen organisaatio-rakennetta ja johtamista koskevat periaatteet. Liite lähetetty tiedekuntaneuvoston 20.1.2009 kokouskutsun liitteenä 1 § 39.

Hallintovirasto pyytää helmikuun 20. päivään mennessä tiedekunnilta seuraavia tietoja konsistorin käsittelyä varten:
1) Johdanto/Perustelut: Tiivis kuvaus prosessista: Kuvauksen liitteeksi yt-pöytäkirjat (vähintään tiedekuntatason yt) ja maininta opiskelijoiden osallistumisesta/kuulemisesta. Prosessikuvaukseen tai liitteeksi selkeä luettelo:
a) nykyisistä laitoksista, yksiköistä ja niiden oppiaineista,
b) uusista taloudellisista yksiköistä (laitos, laitokseton tiedekunta) ja niiden oppiaineista tai muista yksiköistä
c) arvio uuden taloudellisen yksikön budjetin koosta ja professoreiden/tutkimusjohtajien määrästä
2) Päätösesitys: Lakkautettavat laitokset ja yksiköt (myös erillislaitokset)
Perustettavat laitokset (nimet suomeksi, ruotsiksi, englanniksi).
Uudistuksen projektiryhmä Organisaatio ja johtaminen on lähettänyt tiedekunnille kirjeen uudistuksen yksikkörakenteesta ja niiden ruotsin- ja englanninkielisistä käännöksistä. Liitteenä.

Asiaa on käsitelty ja siitä on tiedotettu alla tarkemmin kuvatulla tavalla.

Tiedekunnalla on oma uudistusikkuna: https://alma.helsinki.fi/tab/168, josta on linkit sekä yliopiston yhteisiin tiedotteisiin että tiedekunnan omiin tiedotteisiin, joita on lähetetty kaikille yleisillä tiedotuslistoilla 23.10.2008, 7.11.2008, 15.11.2008 ja 28.1.2009.
Tiedotteissa on pyydetty keskustelemaan asiasta ja lähettämään kannanottoja ja ideoita dekaanille ja hallintopäällikölle.

Asiasta on käyty keskustelua monin kokoonpanoina ja sähköpostilistoilla. Dekaaneista, laitosjohtajista ja johtavista rehtoreista koostuva johdon ryhmä on käsitellyt asiaa useaan otteeseen. Laitokset ovat sisäisesti ja YT-menettelyissään käsitelleet asiaa. Laitosten välisiä keskusteluja on järjestetty.

Laitosten johtoryhmät ovat käsitelleet ja käsittelevät asiaa ja esittävät oman näkemyksensä vaihtoehdoista hyvine ja heikkoine puolineen tiedekuntaneuvostolle.

Tiedekunta on järjestänyt kaikille – sekä henkilöstölle että opiskelijoille – tarkoitettuja tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia 25.11.2008, 13.1.2009 ja 3.2.2009.

Tiedekuntaneuvoston jäsenet tutustuvat asiakirjoihin, kuuntelevat kannanottoja ja mielipidemittauksia, keskustelevat ja tekevät näiltä pohjilta päättävänä hallintoelimenä itsenäisen ratkaisun.

Tiedekuntaneuvostossa asiaa on käsitelty keskusteluasiana 2.12.2008 ja 20.1.2009, jonka kokouksen liitteenä on lähetetty
- tiedekunnan 13. tammikuuta pitämän YT-kokouksen pöytäkirja, jonka liitteinä koontaa siihenastisista kannanotoista ja tiedotteista sekä tiedekuntaneuvoston jäsenille suoritetun kyselyn tuloksista.
- viiden laitosjohtajan ja varajohtajan – Marja Martikainen, Sari Lindblom-Ylänne, Laura Hokkanen, Christiina Krause ja Anu Klippi – alustavat hahmotelmat ”Kahden laitoksen mallin se toinen laitos” ja ”Psykologian laitos vahvistettuna puhetieteillä”. Laitosten nimet ovat vielä auki.
- varadekaani Kaija Turkin perusteluja laitosvaihtoehdoille ja esitys Kahden laitoksen malliksi, jossa toisen laitoksen muodostaisivat kaikki kasvatustieteet ja toisen psykologia ja puhetieteet.
- hallinnon nykyisten tehtävien (yliopistolaki + hallintojohtosääntö) ja konsistorin periaatepäätöksen tehtävien vertailua.

Erilaisia laitosrakennevaihtoehtoja on mietitty lähtien liikkeelle konsistorin päätöksestä, jonka mukaan talouden vastuuyksikön vähimmäissuuruusluokan tulee olla noin 5 miljoonan euron vuosibudjetti ja yleensä vähintään 10 professuuria tai tutkimusjohtajaa. Konsistorin päätös perustuu sekä kvestuurin että yliopiston kehittämisosaston laskelmiin uuden taloudellisen ajattelun ja budjettijärjestelmän mukaisesta laitoksen optimikoosta. Suuret laitokset ovat paremmin puskuroituja satunnaisvaihteluilta ja niillä on enemmän vapausasteita kriisitilanteissa.

Keskusteluissa ja selvitysten alla on oman tiedekuntamme osalta ollut alla mainittujen eniten kannatusta saaneiden vaihtoehtojen lisäksi myös laitokseton tai yhden laitoksen tiedekunta. Nämä vaihtoehdot johtavat suuressa tiedekunnassa yliopiston ylivoimaisesti suurimman yksikön syntymiseen, joten ne eivät ole saaneet suurempaa kannatusta.

Mietinnän alla ovat olleet ja ovat tällä hetkellä kahden ja kolmen laitoksen vaihtoehdot:
A. Kahden laitoksen vaihtoehto, jossa toisen laitoksen muodostavat soveltavan kasvatustieteen ja kotitalous- ja käsityötieteiden laitos ja toisen kasvatustieteen, psykologian ja puhetieteiden laitokset
B. Kahden laitoksen vaihtoehto, jossa toisen laitoksen muodostavat kasvatustieteen, kotitalous- ja käsityötieteiden ja soveltavan kasvatustieteen laitokset ja toisen puhetieteiden ja psykologian laitokset
C. Kolmen laitoksen vaihtoehto, jossa yhden laitoksen muodostavat soveltavan kasvatustieteen ja kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, toisen laitoksen kasvatustieteen laitos ja kolmannen psykologian ja puhetieteiden laitokset.

Uutena aikaisempien kokousten asiakirjojen lisäksi lähetetään tiedekuntaneuvoston jäsenille:
- Liitteenä 1 yhteenveto tiedekuntaneuvoston kokouksessa 20.1.2009 käydystä keskustelusta.
- Liitteenä 2 tiistaina 3.2. klo 9.00. sekä opiskelijoille että opettajille järjestetyn YT-kokouksen muistio.
- Liitteenä 3 kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen johtoryhmän päätös laitosrakenneuudistuksesta. Johtoryhmä esittää tiedekuntaneuvostolle, että kotitalous- ja käsityötieteiden laitos sekä soveltavan kasvatustieteen laitos yhdistetään.
- Liitteenä 4 soveltavan kasvatustieteen laitoksen johtoryhmän kanta laitosrakenneuudistukseen, jossa esitetään soveltavan kasvatustieteen laitoksen yhdistämistä kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen kanssa.
- Liitteenä 5 kasvatustieteen laitoksen johtoryhmän esitys tulevasta laitosrakenteesta: Johtoryhmän enemmistö päätyi keskustelun jälkeen kahden laitoksen vaihtoehdon kannalle. Ehdotettiin myös, että kasvatustieteen laitos säilytettäisiin tässä vaiheessa itsenäisenä laitoksena.
- Liitteenä 6 psykologian laitoksen johtoryhmän esitys, jonka mukaan johtoryhmä päätyy yksimielisesti kannattamaan psykologian laitoksen jatkamista nykyisellään. Esitys sisältää YT-kokouksen pöytäkirjan, jossa asiasta äänestettiin. Kannatusta saivat myös vaihtoehdot psykologian, puhetieteiden ja kasvatustieteen laitos yhdessä ja psykologian ja puhetieteiden laitokset yhdessä. Opiskelijoiden kannanoton mukaisesti asia pitäisi voida jättää pöydälle lisäselvitysten saamiseksi laitosten johtamisen ja rahoituksen osalta. Opiskelijat kannattavat laitoksen kantaa psykologian laitoksen säilyttämisestä itsenäisenä laitoksena.
- Liitteenä 7 puhetieteiden laitoksen johtoryhmän kannanoton mukaan puhetieteiden laitos kannattaa ensisijaisesti puhetieteiden, psykologian ja kasvatustieteiden muodostamaa laitoskokonaisuutta. Toissijaisena pidettiin myös mahdollisena puhetieteiden laitoksen ja psykologian laitoksen yhdistymistä yhdeksi laitokseksi.
- Liitteenä 8 muistio harjoittelukoulujen asemaa yliopistouudistuksessa käsittelevästä kokouksesta.
- Liitteenä 9 aikaisemmat tiedotteet, laskelmat ja kokousten laitosrakennemuistiot.

Uudistuksessa on kannettu erityisesti huolta demokratian säilymisestä ja johtajuudesta monitieteisissä suurlaitoksissa, liian nopeasta päätöksenteon aikataulusta ja liian vähäisistä tiedoista päätöksenteon pohjana. Miksi hyvin toimivien laitosten rakennetta pitää muuttaa? Mihin perustuvat konsistorin laskelmat vähintään 10 professorin ja 5 miljoonan laitoksista?

Edellä mainittuihin kysymyksiin on pyydetty lisäselvityksiä yliopiston hanketta johtavilta henkilöitä.

Uudistuksen aikataulu on tiukka. Sen vaiheet on suunniteltu niin, että uudistuksen on mahdollista astua voimaan vuoden 2010 alusta lukien. Yliopistolle tarvitaan ensin rakenteet ja talousvastuiset yksiköt ennen kuin voidaan ryhtyä rakentamaan talous-vastuisille yksiköille budjetteja, jota myös tulosneuvotteluissa tarvitaan. Vuoden 2010 toiminnan ei ole mahdollista käynnistyä, jos nyt keväällä ei tehdä päätöksiä, joiden pohjalta toimintaa syksyllä konkretisoidaan. Vaikka johtosääntöjä ei vielä ole, voidaan päätökseen kirjata, että ne eivät tule vähentämään opiskelijoiden ja henkilöstön vaikutus-mahdollisuuksia. Ylioppilaskunta ei tästä johtuen kannanotoissaan vastusta uudistusta. Budjetoinnilla ja perinteisellä rahanjaolla on suuri ero. Se tiedetään tässä vaiheessa, että talousvastuisen yksikön johtaja on vastuullinen taloudesta. Valmisteluvastuuta voi jakaa ja laitos voi rakentaa hallinnollisen mallin, jossa henkilöstö, opiskelijat ja pienetkin oppiaineet tulevat kuulluiksi ja pääsevät osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. Laskelmien perusteella hallinto kevenee usean henkilötyövuoden verran laitoksia yhdistettäessä.

Näiden selvitysten jälkeen ja laitosten johtoryhmien esitysten perusteella kahden laitoksen vaihtoehdolla on laajin kannatus. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen ja soveltavan kasvatustieteen laitoksen yhdistämistä esittävät sekä kotitalous- ja käsityö-tieteiden että soveltavan kasvatustieteen laitokset. Rinnalle on nostettu vaihtoehto, jossa kaikki kasvatustieteet ovat samassa laitoksessa. Malli on saanut kannatusta yksittäisissä puheenvuoroissa. Kasvatustieteen, puhetieteiden ja psykologian laitosta kannattavat puhetieteiden ja kasvatustieteen laitoksen johtoryhmät. Psykologian laitoksen johtoryhmä kannattaa psykologian laitoksen säilyttämistä omana laitoksenaan. Mielipidemittauksissa myös kahden laitoksen malli on saanut kannatusta. Kahden tasavahvan laitoksen kokonaisuus erityisesti taloudellisen vastuuyksikköajattelun ja hallinnon ratkaisujen näkökulmista on järkevä. Yliopisto painottaa strategiassaan myös monitieteisyyttä voimavarana.

Laitosrakenneuudistusta tuetaan, seurataan ja sen toimivuutta arvioidaan kauden 2013 lopulla.

Harjoittelukoulujen asemasta on käyty neuvotteluja dekaanin, johtavien rehtoreiden, hallintojohtajan ja kehitysjohtajan kanssa. Harjoittelukoulut muodostavat yhden talous-vastuisen budjettiyksikön, jossa kummallakin koululla on oma käyttösuunnitelma. Ne muodostavat käyttäytymistieteellisen tiedekunnan laitoksen, jolla on yliopistolain mukainen johtokunta (liitteen muistiossa on käytetty nimeä neuvottelukunta).

Esitys: Esitetään konsistorille, että
1. perustetaan laitos 1 yhdistämällä kotitalous- ja käsityötieteiden ja soveltavan kasvatustieteen laitokset
2. perustetaan laitos 2 yhdistämällä kasvatustieteen, puhetieteiden ja psykologian laitokset
3. harjoittelukoulut muodostavat yhden talousvastuullisen yksikön, jolla on yhteinen budjetti ja omat käyttösuunnitelmat.

Päätös:

Pöydälle jaettiin ”Condus ry:n jäsenjärjestöjen kantoja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan laitosrakenneuudistukseen liitteenä” (liite 10 § 24) ja ”Adressi tiedekuntaneuvostolle: Käyttäytymistieteellinen tiedekunta hyvältä pohjalta 2010-luvulle – ei hosuta, päätetään yhdessä! liitteenä ” (liite 11 § 24).

Asiasta keskusteltiin. Uudessa laitosrakenteessa tiedekunta aikoo pitää huolen siitä, että opiskelijoiden ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tuleminen säilyvät nykyisellä tasolla. Professori Kimmo Alho teki vastaesityksen, että ei perusteta kohdassa 2 esitettyä (laitosta 2), vaan psykologian laitos pysyy omana laitoksenaan. Professori Kaija Turkki teki kahden laitoksen ratkaisuksi vastaesityksen liitteenä (liite 12 § 24), että kasvatusalaan lukeutuvat tieteenalat ja koulutukset sijoitetaan toiseen laitokseen (nykyiset kasvatustieteen, kotitalous- ja käsityötieteiden sekä soveltavan kasvatustieteen laitokset) ja toiseen sijoitetaan psykologian alaan ja humanistiseen alaan lukeutuvat tieteenalat ja koulutukset (nykyiset psykologian alaan ja humanistiseen alaan lukeutuvat tieteenalat ja koulutukset (nykyiset psykologian ja puhetieteen laitokset). Esitystä ei kannatettu. Esityksen kohta 1 päätettiin esityksen mukaisesti. Opiskelija Markus Mattsson kannatti professori Kimmo Alhon esitystä. Kohdasta 2 äänestettiin ja päätös äänestyksen jälkeen oli äänin 15-4 esityksen mukainen. Kohtaan 3 muutettiin termi laitos talous-vastuulliseksi yksiköksi ja johtokunta liitteessä korvattiin sanalla toimielin. Päätettiin korjatun esityksen mukaisesti.
Heikki Summala
Kerava

#2 Taustaksi kaikille psykologian laitoksen tukijoille tällä forumilla ja kommentiksi dekaani Patrik Sc

27.02.2009 13:17

Tämän prosessin lähtökohta on se, että Helsingin yliopiston laitosrakenne uudistetaan taloudellisin kriteerein. Laitoksen minimikooksi on asetettu noin 10 professoria ja vähintään 5 miljoonan euron liikevaihto, ulkopuolinen rahoitus mukaan lukien.

Helsingin yliopiston psykologian laitos täyttää nämä kriteerit, menestyy erinomaisesti, tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta, kouluttaa päteviä monipuolisesti osaavia psykologeja alan moniin erilaisiin tehtäviin.

Tässä tilanteessa ei ole oikeata syytä lakkauttaa itsenäistä psykologian laitosta.

Muutamat kollegoistani psykologian laitoksessakin ovat toki taloudesta huolissaan, mutta meillä on tilaisuus katsoa tilannetta uudestaan kolmen vuoden kuluttua, jos emme jostain syystä pärjääkään uudessa järjestelmässä.

Psykologian laitoksen itsenäisyys merkitsee omaa johtoryhmää, jossa vaaleilla valitut professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat yhdessä päättävät mikä on psykologialle ja psykologian opetukselle hyväksi, ja omaa kokopäivätoimista laitosjohtajaa, joka käyttää aikansa ja tarmonsa psykologiatieteen ja opetuksen hyväksi.

Samalla toimimme yhteisessä tiedekunnassa, jossa kasvatus ja koulutus ovat vahvasti edustettuina – tärkeinä psykologisen tiedon sovellutusalueina, joilla tutkimusryhmät tekevät yhteistyötä yli laitosrajojen.

Hyvä Patrik, kirjoitat, että yhdistyminen olisi ollut edessä humanistisessa tiedekunnassa. Minä en - kokemuksenikaan perusteella - pitäisi sitä kovinkaan uskottavana. Pikemminkin arvioin, että humanistisen tiedekunnan uudessa laitosrakenteessa psykologialle olisi mielellään suotu sen omaa identiteettiä vastaava itsenäinen asema.

Lähdimme vain muutama vuosi sitten hyvässä uskossa kasvatustieteilijöiden kanssa yhteiseen tiedekuntaan itsenäisenä laitoksena.

Nyt tiedekuntaneuvosto, jossa kasvatustieteilijöillä on ylivoimainen enemmistö, jyräsi psykologian laitoksen johtoryhmän yksimielisen päätöksen ja yhdisti meidät kasvatustieteen laitokseen. Tämä ei lupaa hyvää. Jos pakkoyhdistäminen toteutuu, psykologialla ei ole omia päätösvaltaisia hallintoelimiä. Sitten, ajankohtaista vertausta käyttääkseni, keisari voi milloin tahansa kirjoittaa puumerkkinsä suuriruhtinaskunnan papereihin. Ei tarvita jyrkkää sortokautta siihen, että psykologian vahva tiede- ja koulutusidentiteetti murenee kasvatustieteen liian läheisessä syleilyssä.

Näin ei tarvitsisi käydä. Te kasvatustieteilijät voisitte hyvin suoda psykologialle sen tarvitseman itsenäisyyden. Siihen on olemassa hyviä vaihtoehtoja.

Kasvatustieteen laitos jää kooltaan hieman alle laitosrakenneuudistuksen kriteerien. Yhdessä pienen puhetieteiden laitoksen kanssa se kuitenkin selviäisi, ja toinenkin vaihtoehto on tarjolla: kasvatustieteen laitoksen ja sen ison veljen/sisaren, soveltavan kasvatustieteen laitoksen yhdistämisen voisi ajatella tuovan huomattavia etuja.

Näin pieni psykologia ja iso kasvatustiede voisivat elää itsenäisinä hyvässä sovussa toisiaan tukien monitieteisessä tiedekunnassamme ja yliopistossamme. Meillä on molemmilla tärkeä tehtävämme tässä yhteiskunnassa ja tieteessä. Siksi vetoamme konsistoriin, ja siksi vetoan myös Sinuun, Patrik.

Ystävällisesti

Heikki Summala
professori psykologian laitoksesta
Alpo Leppänen
Laukaa

#3

03.03.2009 23:01

En voi allekirjoittaa koska vastustan itse lakiuudistusta. Erivapauden salliminen jollekin tietylle tiedekunnalle tarkoittaisi itse uudistuksen hyväksymistä.
Toisekseen, vaikka tiedettä rakastava ihminen olenkin, psykologiaa en pysty ottamaan vakavasti.