Kaikkien Hitas-asuntojen hintasääntely määräaikaiseksi

Tiedustelin äskettäin tonttiosaston virkamiehiltä millaisia maanvuokria kaupunki perii erilaisilta vuokralaisilta (kaup. vuokra-talot, hitas-talot, markkinahintaiset omistustalot ) eri kaupunginosissa eri aikoina alkaneissa sopimuksissa. Sain vastauksen, että koottuja tietoja ei ole. Periaatteessa yksittäisten yhtiöiden vuokratiedot ovat julkisia ja niitä voi kysyä tonttiosaston virkamiehiltä. Sopimuksia on tiettävästi 7000, niin että siitä vaan kansalaiset tietoa keräämään!

Syynä kattavien tietojen puuttumiseen on ilmeisen tahallinen. Jos tietoja olisi, paljastuisi kaikille, etteivät hitas - tonttien vuokrat ole edullisia vaan suorastaan kalliita verrattuna esim. sääntelemättömiltä omistusasuntotonteilta perittäviin maavuokriin. Koko hintasääntelyltä katoaisi oikeutus. Tietojen puute on hämmästyttävää kaupungissa, jossa äskettäin on hyväksytty uusi maankäyttösuunnitelma. Millaisiin tietoihin poliittiset ratkaisut oikein perustuvat?

Saamassani vastauksessa minua valistettiin, että uusissa ja uudehkoissa vuokrauksissa lähtökohtana on ollut Valtion asuntorahaston hyväksymä enimmäishinta, josta peritään 4 %:n mukaista maanvuokraa (+ vuosittainen indeksikorotus). Vapaarahoitteisissa (esim. Hitas-kohteissa) kohteissa maanvuokra on mainittu vuokra kertaa 1,25. (Onko tämä muka alennus?-cmr kysyy)

Maanvuokraan ei vaikuta kohteen hallintomuoto (omistus- tai vuokrakohde). Alempaa maanvuokraa peritään aina ja vain arava-/korkotukikohteilta. Hitaksethan eivät kuulu viime mainittuihin.

Ne arava-asunnot, jotka olivat olemassa Helsingissä 1970-luvun lopussa kun hitas-järjestelmää pystytettiin, siirrettiin aikoinaan hitaksen piiriin. Viimeiset arava-maanvuokran alennukset näistä lienevät poistuneet 1990-luvulla.
Keskustassa ja lähellä keskustaa olevilla tonteilla em. sääntöä kuitenkaan sovelleta. Toisin sanoen siellä vuokrien perustana oleva hintataso ylittää myös tuon 1,25-kertaisen maanvuokran.