Ei kaavaa Tanhukaareen!

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 1(4)
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA


VALITUS ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ


Päätös: Tällä valituksella haetaan muutosta Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätökseen nro 192 pvm 26.10.2009 (Dnro 1386/09), joka koskee asemakaavan laajennusehdotusta 23. kau-punginosaan sekä asemakaavan muutosehdotusta 23. kaupunginosan katu- ja virkistys-alueelle sekä tonttijaon hyväksymistä asemakaavan yhteydessä (Tanhukaari).

Vaade: Päätöstä vaaditaan ensisijaisesti kumottavaksi sillä perusteella, että kaupunginvaltuustolle on annettu päätöksenteon pohjaksi puutteellista ja osin harhaanjohtavaa tietoa. Päätös on myös lainvastainen siltä osin, että osallisten kuulemista kaavan hyväksymiseen johtaneen prosessin kaikissa vaiheissa ei ole tehty asianmukaisesti. Toissijaisesti vaadimme päätöksen muuttamista siten, että koko kaava-aluetta siirretään kauemmas nykyisestä asutuksesta, tai vaihtoehtoisesti tonttijaon osalta niin, että rakennusoikeutta kevennetään ja asemakaavasta poistetaan nykyiselle asutukselle eniten haittaa aiheuttavat tontit (käyvät ilmi liitteestä 4).

Perustelut:
Voimassaolevassa oikeusvaikutteisessa Kekkola-Kylmänoron osayleiskaavassa alue on pääosin virkistysaluetta (V), mutta sille on osoitettu alueen pohjoisosaan Survontien varteen rakennusoikeutta yhteensä 4.700 kerrosalaneliömetriä. Oikeusvaikutuksettomassa täydennysrakentamisen osayleiskaavassa, jonka kuulemista ei asianosaisten osalta ole tehty lain hengen ja hyvän hallintotavan mukaisesti, kuten jäljempänä selostetaan, alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 7.500 kerrosalaneliömetriä. Nyt hyväksytyn asemakaavan
mukainen rakennusoikeus on kuitenkin yhteensä 11.350 kerrosalaneliömetriä, eli n. 2,5-kertainen voimassaolevaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan nähden. Alueen luonne nykyisen asutuksen välittömässä läheisyydessä olevana asukkaiden lähivirkistysalueena,
jota voimassaoleva oikeusvaikutteinen osayleiskaava tukee, tulisi näin muuttumaan täysin, mitä kaupunginvaltuustolle annettu informaatio ei tuo julki. Päinvastoin se vähättelee
alueen luonnolle rakentamisesta aiheutuvia mittavia haittoja ja rakentamisesta aiheutuvia korkeita kustannuksia (tästä tarkemmin tuonnempana). Asemakaavaselostuksen väite
”rakentamisen volyymi on sopusoinnussa ympäröivän arvokkaan luonnon kanssa” on har-haanjohtava. Periaate, jonka mukaan ”yleiskaava-aluetta koskevat merkinnät, määräykset ja ohjeet osoittavat pääpiirteet ja antavat perustan alueiden yksityiskohtaisempaan suunnitte-luun, rakentamiseen ja käyttämiseen” ei valituksen kohteena olevan asemakaavan osalta
toteudu.

Asemakaavaselostuksessa väitetään, että ”rakentaminen on sijoitettu alueelle niin, että kaikki tärkeiksi arvioidut luonto-arvot säilyvät ja viheralueiden jatkuvuus ja yhtenäisyys säilyy hyvänä.” Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Nyt rakennettavaksi aiottu alue on
tehdyissä luontoselvityksissä todettu arvokkaaksi sekä eläin- että kasvilajistonsa puolesta; siinä sijaitsee mm. harvinaisen pikkutikan reviiri. Se, että liito-oravan pesimäalue jätetään rakentamisen ulkopuolelle, ei tarkoita kaikkien tärkeiden luontoarvojen säilymistä, eikä
sitä saa käyttää perusteluna muiden tärkeiden luontoarvojen tuhoamiselle.


2(4)

Myös virkistysalueiden määrästä, laadusta ja saavutettavuudesta annetaan kaavoittajan vastineessa muistutuksiin harhaanjohtava kuva. Siinä väitetään, että ”rakentaminen on
pienimittakaavaista ja ympäröivän virkistysalueen kokoon nähden varsin vähäistä (noin 10%).” Tällöin virkistysalueeseen on laskettu mukaan myös noin puolen kilometrin päässä sijaitseva Yrttisuon perhepuisto, joka ei ympäröi asemakaava-aluetta miltään osin. Tosi-asiassa asemakaava lohkaisee yli puolet nykyisestä luonnontilaisesta virkistysalueesta (16 ha noin 26,2 hehtaarista), muuttaa alueen luonteen ja tekee sen käytön nykyisille asukkaille mahdottomaksi - luonnonläheisestä asuinympäristöstä ja asukkaiden lähivirkistysalueesta ei tämän jälkeen voi enää puhua.

”Olemassa olevien rakennettujen pientalotonttien ja kaavan mahdollistaman rakentamisen väliin jää vähimmillään noin 37 metriä leveä virkistysaluekaistale. Rakennusten välinen etäisyys on vielä tätä suurempi. Rakennusten väliin jäävän virkistysalueen ja tonttien piha-alueiden kasvillisuus häivyttää taakseen jäävää uutta rakentamista.” Myös tässä kaavoittaja antaa todellisuudesta tarkoitushakuisesti kaunistellun kuvan. Rakentaminen sijoittuu maanpinnan tasosta mitaten 9-10 metriä nykyisiä pientalotontteja ylemmäs varsin jyrkkään rinteeseen. Uusista rakennuksista 10-15 metriä korkeammalta on suora näköyhteys olemassa olevien pientalojen oleskelupihoille. Mikään tonteilla tai muutaman kymmenen metrin levyisellä virkistysaluekaistaleella ei häivytä rakentamista eikä poista nykyisille asukkaille rakentamisesta koituvaa tontin käyttöä koskevaa haittaa.

”Tanhukaaren alue ei ole oleellisesti normaalia jyväskyläläistä täydennysrakentamisen kohdetta kalliimpaa tai vaikeampaa rakentaa.” Myös tässä on käytetty haittojen vähättele-miseksi tietoisesti hyväksi sitä, että Jyväskylää on jo aiemmin rakennettu kalliisti ja täy-dennysrakentamista tehty vaikeisiinkin maastoihin, kun tulevien asukkaiden on arvioitu
joka tapauksessa maksavan kalliin rakentamisen hinnan. Osittain myös tämän seurauksena asuntojen hinnat Jyväskylässä ovatkin korkeammat kuin suuremmissa kaupungeissa
Tampereella ja Oulussa. Talojen perustusten räjäyttäminen kalliorinteeseen muutamien kymmenien metrien etäisyydelle nykyisestä asutuksesta ei voi olla edullista tai haitatonta
- toisin kuin kaavoittajan vastineessa annetaan ymmärtää.

Lisäksi haluamme huomauttaa, että täydennysrakentamisen osayleiskaavan käsittelyn yh-teydessä järjestettyjen kuulemistilaisuuksien lehti-ilmoittelussa v. 2000 ei mainittu, mitä kaupungin alueita kyseinen kaava koskee, ja siten monet suoraan osalliset eivät voineet tie-tää osayleiskaavan vaikutuksesta asuinalueensa asemakaavoitukseen, eivätkä siis tosiasiassa käyttää lain heille suomaa vaikutusmahdollisuutta. Tätä osoittaa myös se, että kyseisen asemakaava-alueen osalta täydennysrakentamisen osayleiskaavaan ei tehty yhtään muistu-tusta, vaikka yli 70 alueen asukasta oli vastustanut aiemmin jo kerran suunniteltua saman alueen asemakaavoitusta v. 1992. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan ”Kaavoi-tusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaih-toehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa … (osalli-nen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia
ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Täydennysrakentamisen osayleis-kaavan osalta näin ei ole tapahtunut. Sitä on tästä huolimatta käytetty myös Tanhukaaren asemakaavoituksen perusteluna. Liitteenä on kuulemistilaisuuden sanomalehti-ilmoitus
(liite 3).

Yhteyshenkilömme asiassa on Pauli Harju, osoite Takkapolku 3, 40520 Jyväskylä, puh. 0400641249, sähköposti: pauli.harju@hb-betoni.fi.

3 (4)
Jyväskylässä 1.12.2009




Pauli Harju Sinikka Harju
Takkapolku 3, Jyväskylä Takkapolku 3, Jyväskylä




Laura Ahonen Juhani Ahonen
Takkapolku 5, Jyväskylä Takkapolku 5, Jyväskylä




Eija Kettunen Veikko Kettunen
Takkapolku 7, Jyväskylä Takkapolku 7, Jyväskylä




Pirjo Tuomi Jouko Tuomi
Takkapolku 9, Jyväskylä Takkapolku 9, Jyväskylä




Hanna Heikkinen Vesa Waldén
Takkapolku 4, Jyväskylä Takkapolku 4, Jyväskylä




Matti Louhi Tuula Jensen
Muurarintie 8, Jyväskylä Muurarintie 8, Jyväskylä




Juha Sipilä Sarianna Sipilä
Takkapolku 8, Jyväskylä Takkapolku 8, Jyväskylä




Juhani Starczewski Terttu Starczewski
Muurarintie 9 B, Jyväskylä Muurarintie 9 B, Jyväskylä


4(4)



Ari Riihimäki Pirkko Riihimäki
Muurarintie 6, Jyväskylä Muurarintie 6, Jyväskylä




Mari Porevirta Jukka Porevirta
Takkapolku 6, Jyväskylä Takkapolku 6, Jyväskylä




Mauno Väisänen Kaczmiera Väisänen
Takkapolku 13, Jyväskylä Takkapolku 13, Jyväskylä




Esko Kangaskoski Aulikki Kangaskoski
Takkapolku 11, Jyväskylä Takkapolku 11, Jyväskylä