vanhaSYK. Juhlasalin ennallistaminen Sibelius- Akatemiaa varten.

 

VANHAN SYK:N JUHLASALIN ENNALLISTAMINEN ON TÄRKEÄ KULTTUURITEKO.

 

Väinö Vähäkallion suunnittelemaa entistä Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun (SYK) rakennusta Nervanderinkatu 13:ssa suunnitellaan Sibelius-Akatemian uudeksi tukijalaksi. Tätä nykyä talossa toimii Museovirasto. Vanhemmalle polvelle talo on muistojen paikka, jossa toimi elinvoimaa pursuva kulttuurikoulu.

Vuonna 1886 toimintansa aloittanut SYK on maamme ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu. Koulu osti Helsingiltä tontin, jolle valmistui uusi funkkistyylinen koulutalo syksyllä 1937. Rakennus oli kunnianhimoisen oppilaitosarkkitehtuurin helmiä. Suunnittelijasta, arkkitehti Väinö Vähäkalliosta, väitöskirjansa tehnyt professori Aino Niskanen on arvioinut taloa seuraavasti: ”Arkkitehtuuri välitti ulkohahmollaan ja jopa loistokkailla interiööreillään mielikuvaa koulun arvosta.”

Kulttuurikoulun sydän oli juhlasali auloineen. Ne tuhoutuivat pahoin pommituksessa helmikuussa 1944. Korjauskustannuksia katettiin vuokraamalla salia kokouksiin ja konsertteihin. Salissa ovat kouluaikanaan esiintyneet muusikot Esa- Pekka Salonen, Ilkka Kuusisto, Kari Tikka, Atso Almila, Arto Noras, Hannele Segerstam, Heljä Angervo, Helena Salonius, Erik T. Tawaststjerna, Arja Sohlberg, Rainer Palas, Riitta Paavola, Kantolat, Poijärvet sekä näyttelijät Elina Pohjanpää, Outi Louhija ja Elina Salo.

SYK muutti 1972 Etelä-Haagaan. Rakennushallitus korjasi Nervanderinkadun talon Museoviraston käyttöön. Juhlasali jaettiin välipohjalla kahteen kerrokseen ja talo muuttui virasto- ja arkistotiloiksi. Surullista oli, että Rakennushallitus samalla tuhosi pääjohtajansa Väinö Vähäkallion yhden arvoluomuksen sisätilat lähes täydellisesti.

Rakennuksen muuttaminen Sibelius- Akatemian opetustiloiksi on erittäin myönteinen asia. Nyt tiedetään paremmin rakennuksen arkkitehtoninen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Tulossa olevan varsin perinpohjaisen korjauksen lähtökohdaksi tulee ottaa keskeisten huonetilojen, kuten eteisaula- ja juhlasalikokonaisuuden ennallistaminen Yhteiskunta aikoo tukea korjausta myöntämällä pihatasoon ja maan alle lisärakennusoikeutta n. 700 kerrosneliömetriä, jonka arvo lienee noin 1,5 miljoonaa euroa.

Pieteetillä ja perusteellisesti korjattu rakennus olisi oiva esimerkki maamme kansainvälisesti arvostetusta arkkitehtuurista ja musiikinopetuksesta. Yhdessä ne muodostaisivat rakennuksesta upean kokonaisuuden ja mahdollistaisivat opetukseen kuuluvien juhlatilaisuuksien järjestämisen

Juhlasalin ennallistaminen olisi kulttuuriteko. Palautettu arkkitehtuuri ja elävä musiikki nostaisivat rakennuksen takaisin arvotalojen sarjaan. Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin tämän toteuttamiseksi.