vanhaSYK. Juhlasalin ennallistaminen Sibelius- Akatemiaa varten.

Vanhan SYK:n peruskorjaus 2013- 2014.

VANHAN KOULURAKENNUKSEN PERUSKORJAUS.

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy on tilasi viime keväänä  Skanskalta peruskorjauksen projektin johtourakkana, joka perustuu puitesuunnitelmaan. Muutoksia suunnitelmiin voidaan siis pääarkkitehdin Kari Raimorannan mukaan tehdä, mutta juhlasalin ennallistaminen ei kuitenkaan tule tämän peruskorjauksen yhteydessä kysymykseen.

Työt käynnistyivät kesän 2013 kuluessa ja jatkuvat ensi vuoden elokuun loppuun. Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Työt ovat aikataulussaan. Kallioperän haurauden takia perustusta on jouduttu vahvistamaan. Kattopuutarhan korjaus on loppuvaiheessa.

Kansalaisvetoomus ei siis tuottanut haluttua tulosta. Asian tultua julkiseksi marras-kuussa 2012, suunnitteluikkuna oli jo auttamattomasti sulkeutunut. Näinhän Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen totesi Hesarissa joulukuun 2012 lopulla.

Asiantuntijatyöryhmämme, johon kuului arkkitehteja, insinöörejä ja muusikoita valmisti kuitenkin vaihtoehtosuunnitelman, joka yhdessä tämän nimivahvan kansalaisadressin kanssa luovutettiin Sibelius-Akatemian johdolle 31.1.2013.

Sibelius- Akatemian järjestämässä tiedotustilaisuudessa 21.2.2013 dekaani Auvinen totesi kansalaisvaikuttamisen antaneen myönteistä ajattelemisen aihetta ja tarvetta suunnitelmien muuttamiseen pidemmällä tähtäimellä. Tämän projektin yhteydessä luvattiin tehdä suunnitelma, miten juhlasali tulevaisuudessa voitaisiin ennallistaa.

Omistajan, Helsingin Yliopistokiinteistö Oy:n, arkkitehdit kertoivat, että juhlasalin raskas palkkirakennelma voitaisiin jatkossa poistaa ja välikatto purkaa luultua helpommin ja aiheuttamatta suurta häiriötä toiminnalle talon muissa osissa.

Arkkitehti Janne Prokkola Kaupunginsuunnitteluvirastosta kertoi, että asemakaavaan on tulossa maininta juhlasalin palauttamisesta. Käsittelyssä on seuraava sanamuoto:

”Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen arvokkaita säilyneitä osia ovat pääportaikko sekä osittain säilyneet sisääntuloaula ja toisen kerroksen juhla-aula.                                                 Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä, arvokkaat sisätilat mukaan lukien, saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka heikentävät sen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin alkuperäisiä ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa tai sen arvokkaissa sisätiloissa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiirteitä, tulee ne kyseisiin rakennuksen osiin kohdistuvien korjaus- tai muutos- ja lisärakennustoimien yhteydessä pyrkiä palauttamaan alkuperäistoteutuksen mukaisiksi.”

Dekaani Auvinen totesi, että suunnittelu oli aloitettu jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Olemassa oleva kovin tiukka aikataulu, joka oli sidottu Eduskunnan peruskorjaukseen, estää tekemästä suunnitelmiin perustavaa laatua olevia muutoksia.

Aikataulu olikin juhlasalin ennallistamisen lopullinen este. Se johtui kuitenkin siitä, että ulkoinen arviointi saattoi tapahtua liian myöhään. Perussyyn muodostivat suunnittelulle määritellyt reunaehdot ja arvio, ettei ”juhlasali/ konserttisali ollut välttämätön”.

Budjetin suuruus osoittaa, ettei raha olisi ollut ratkaiseva tekijä, löytyihän sitä mm. välikaton poistamiseen voimistelusalista. Tilaa oli käytettävissä liian vähän. Puutteen- alaisia musiikkiluokkiakin suunniteltiin lisättäväksi vain nimeksi, kun tilaa tarvittiin hallinnolle ja ruokalan laajennukselle. Juhlasali/ konserttisali jäi jaossa viimeiseksi. Ydinosaamiseen vaikuttavana se olisi kuitenkin pitänyt priorisoida.

Menikö työmme hukkaan?  Ehkä ei aivan täysin?  Nervanderinkadun sykkiläisten  ja kulttuuriperinnön suojelijoiden näkemykset juhlasalin pedagogisesta ja kulttuuri-historiallisesta merkityksestä saivat hyväksynnän Sibelius-  Akatemian ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n johdossa. Valtion velvollisuus olisi tulevaisuudessa korjata jo kahdesti tekemänsä virhe. Ajatus on ikään kuin kirjattuna em. asemakaavamerkintään.

Vuoden kuluttua voimme arvioida, miten koulun ennallistamisessa on muualla talossa onnistettu. Uusi kahvila/ravintola tulee olemaan avoin kaikille ja siellä voi käydä päivä-kahvilla ja luultavasti myös pitämässä luokkakokouksia.

Sibelius-Akatemian infotilaisuus Musiikkitalossa torstaina 21.2.2013 16.30-1930

Sibelius-Akatemia on esittänyt julkisen kutsun peruskorjaussuunnitelmien esittely- ja keskustelutilaisuuteen Musiikkitalon Camerata-salissa. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla Musiikkitalon alalämpiössä klo 16.30. Kuulemme myös Trio Festivon musiikkiesityksiä.

Perustamamme työryhmä on tehnyt vaihtoehtosuunnitelman tavoitteenaan juhlasalin ennallistaminen, hieman pidemmällä aikavälillä. On odotettavissa, että tilaisuudessa saamme vastauksen siihen, miten paljon näkemyksiämme on otettu huomioon Taideyliopistossa ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:ssä.

Pianonsoiton lehtorin Teppo Koiviston viisas kannanotto kommentissa #15 kuvaa akuuttia tilannetta eli huutavaa pulaa luokkatiloista sekä toiveita paremmasta tulevaisuudesta. R-talon vuokraaminen Eduskunnalle on tuonut tiukan aikataulun. Musiikkitalon takia rasittunut talous vähentää investointi-mahdollisuuksia. Näiden tosiasioiden paineessa ei konserttisalia ole pidetty VÄLTTÄMÄTTÖMÄNÄ. Muusikoiden piirissä on kuitenkin syvällisempi näkemys salin tarpeellisuudesta.

Sibelius-Akatemian syntymässä olevassa "musiikkikampuksessa" tai sen lähiympäristössä on vain yksi mitat täyttävä kamarimusiikki-/ resitaalisali. Samalla alueella on myöskin vain yksi tila, johon vastaava sali voidaan rakentaa: SYK:n vanha sali oli myös kenkälaatikkomallia eli akustisesti edullinen. Se oli mitoitettu 729 kuulijalle. Taideyliopiston/ Helsingin Yliopistokiinteistöt OY:n tuella se on rakennettavissa yhtä nopeasti kuin se korjattiin sodan aikaisesta pommin aiheuttamasta tuhosta. Silloin sali saatiin uudelleen käyttöön yhdessä vuodessa. Puuttuu vain poliittinen tahto. Kattopuutarhaan voisi rakentaa samassa aikataulussa arkkitehtoonisesti kaunista, yhteen sopivaa lisätilaa. Hallinto voidaan sitten poistaa tuosta musiikillisesti ainutlaatuisen potentiaalin omaavasta tilasta.

Näin toimien saataisiin musiikkikampus ansaitsemaansa toimintakuntoon pitkällä tähtäimellä ja samalla korvattua vuoden 1972 kulttuuriskandaali. Lyhyemmällä tähtäimellä tilanne on vakava. Ensi vuoden syyskuussa kampukselta poistuu Pohjoisen Rautatiekadun kaksi kamarimusiikkisalia ainakin muutamaksi vuodeksi. Onko ajateltu, mitä se vaikuttaa Akatemian koulutustoimintaan ja koko musiikkielämäämme?

Olin ystävänpäivänä Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konsertissa ja yllätyin sen korkeasta tasosta. Jukka Isopuro kommentoi (HS 16.2): "Osmo Vänskän johdolla Sibelius- Akatemian sinfoniaorkesteri teki komeasti sen tärkeimmän eli sai huomion kiinnittymään itse musiikkiin". Se on hyvä tavoite koko Taideyliopistoakin ajatellen.

Jään odottamaan mielenkiintoisia keskusteluja koskien peruskorjausta ja sen jälkeistäkin aikaa.

16.2.2013

Matti Vartia

Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

• Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
• Ota yhteyttä kavereihisi
  1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
  2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
  3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.