Kieltäkää käsiaseet , ei enää koulusurmia

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Kieltäkää käsiaseet , ei enää koulusurmia.

Timo Tallaaja
Lahti

#26 Tarkistakaa mikä on käsiase

28.09.2008 20:44

Ennen kuin haluatte kieltää käsiaseet niin tarkistakaapas mikä on käsiase.
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4siase
Haluatteko esim. lopettaa metsästyksen kokonaan Suomessa?
Antton Kokkonen
Helsinki

#27

28.09.2008 23:23

Varmaa on, että tämän lain johdosta kynnys henkirikoksen tekemiseen käsiaseella nousisi. Ja kuka vertaa alkoholia ja käsiaseita?

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

28.09.2008 23:55


Teemu Helenius
Tampere

#29 Kiellon vastustajille

29.09.2008 16:46

Omituisia puolusteluja on esitetty käsiaseiden hallussapidolle (tosin "käsiase" on todellakin tässä tapauksessa hieman liian epämääräinen termi). Esimerkiksi se, että kiellolla ei olisi tarpeeksi vaikutusta henkirikoksiin. Eikö yksikin ammuttu ihminen ole jo liikaa? Jos kiellon ansiosta jäisi yksikin surma tapahtumatta, se olisi jo sen arvoista. Ajattele, että se surmattu voisit olla juuri sinä tai joku läheisesi.

Ampuma-aseita saa joka jannu laittomasti mistä vaan helposti? Joopa joo. Ei minulla ainakaan ole aavistustakaan mistä täällä Tampereella lähtisin kyselemään ilman että saisin pian poliisit perääni. Saatika sitten jossain Kauhavalla. Ja se kommentoija, joka suositteli Helsingin asematunnelia, voi käydä ihan vapaasti kokeilemassa. Veikkaan että jonkin aikaa menee ennen kuin sieltä ihmisvilinästä asekauppias löytyy. Ja siihen mennessä on voinut joku jo ilmoittaa poliisille oudosta kyselijästä. Ikäänkuin siellä tunnelissa hengailisi vain jotain rikollisia.

Omituista on myös vastustaa kieltoa sen takia, että on tärkeämpiäkin vaikuttavia asioita, kuten mielenterveyshoito. Ei kai ole tarkoitus, että kielletään vain käsiaseet mutta jätetään muut asiat retuperälle? Totta kai mielenterveyspalveluja ja montaa muutakin tähän vaikuttavaa asiaa täytyy kehittää, jo ihan muistakin syistä kuin koulusurmien takia.

Jostain syystä kuitenkin monet ihmiset haluavat, että heillä tai muilla suomalaisilla on oikeus käyttää vain ja ainoastaan ihmisen surmaamiseen/vahingoittamiseen tehtyjä vaarallisia aseita. Miksi? En ole hyvää vastausta tähän kuullut. Tarkkuusammuntaa voi harrastaa siihen erityisesti kehitetyillä aseilla, jotka eivät ole kovin käteviä ihmisen tappamiseen. Mihin tarkkuusampujat tarvitsevat tappoaseita? (Itse en kyllä ymmärrä miksi ihmisen pitää ylipäänsä saada ampua huvikseen yhtään mitään.) Metsästysaseita ei kai kovin monia olisi kieltämässä, en minä ainakaan, enkä usko että adressin tekijä niitä tarkoitti. Kiväärejä ja haulikoita on vähän hankala tuoda kouluun huomaamattomasti. Lisäksi minun on vaikea uskoa, että ihmiskunnasta kovin pahasti vieraantuneet mattisaaret harrastaisivat metsästystä. Ja todellinen metsästysharrastus, metsästysseuran jäsenenä, tulisi olla metsästysaseen saamisen edellytyksenä. Reserviampujat voisivat pitää ampumataitoaan yllä puolustusvoimien tiloissa ja avustuksella. Kaiken kaikkiaan elämä Suomessa jatkuisi hyvin samanlaisena, jos sotilas- ja poliisiaseiden kopioiden myyminen siviileille kiellettäisiin. Merkittävimpänä erona olisi, että ihmisen surmaaminen ampuma-aseella olisi maassamme piirun verran harvinaisempaa. Ja pienikin muutos harvinaisempaan suuntaan olisi tässä tapauksessa suuri asia yksittäiselle ihmiselle, eivätkä murhat ole tarpeeksi harvinaisia ennen kuin niitä ei ole ollenkaan.
Erkka Hasu
Kotka

#30

29.09.2008 19:24

Käsiaseiden ja aseiden kieltäminen tai hyvin tiukka kontrolli yleensä toki nostaa kynnystä ja pienentää todennäköisyyttä luvallisilla aseilla tapahtuviin väärinkäytöksiin, mutta samalla laittomien aseiden kanssa tapahtuvat väärinkäytökset ja aseilla kokonaisuudessaan tapahtuvat väärinkäytökset lisääntyvät. Näin on käynyt jokaisessa maassa jossa aseita on ennen ollut laillisesti laajalti saatavissa ja ne on yhtäkkiä kielletty tai niiden omistamista on rajoitettu voimakkaasti.

Eräs merkittävä tekijä siihen, miksi näin on tapahtunut on ennen luvallisten aseiden päätyminen pimeille markkinoille. Belgiassa asekiellon seurauksena 870 000 aseesta vain 200 000 luovutettiin viranomaisille tai niihin haettiin uutta lupaa. Monet varmasti arvaavat, mitä lopuille kävi. Aseilla tapahtuvien väärinkäytösten lisääntyminen on väistämätöntä, kun tietää, etteivät viranomaiset tiedä mitenkään, onko juuri sillä ja sillä henkilöllä sellainen ase. Tämänhetkisellä lupakontrollilla viranomaiset pystyvät helposti rajaamaan luvallisista aseista vain muutamien kymmenienkin omistajien skaalan, josta etsiä ja rikoksen selviämisprosentti on huikea.

Nykyinen laki on epäonnistunut, sillä se mahdollistaa mielenterveydellisistä haitoista kärsivien luvansaannin, mutta samalla vainoaa pitkän linjan kunniallisia aseharrastajia mielivaltaisin säädöksin. Ongelma ratkeaa muuttamalla luvanhakuperiaatetta tämänhetkisestä lähes yksinomaan aseeseen ja sen soveltuvuuteen keskittyvästä syynistä itse henkilöön. Viime aikojen tragediat ovat osoittaneet, ettei aseella itsellään ole juurikaan merkitystä aiheutettuihin tuhoihin ja _henkilö, jolle ylipäätään voidaan ase myöntää_, on se asian ydin.
Markus Lemiläinen
Lappeenranta

#31 Jos ei kuitenkaan ihan..

29.09.2008 20:44

Vaivautunut nuori saa kuitenkin hankittua aseen jostain. Jos se ei ole käsiase, niin se on räjähde, tai tuli. Näin vaan rajoitetaan ihmisten vapautta vielä enemmän. Tätä menoa kielletään vielä sateenvarjot (saahan niilläkin esim. silmän puhki!).
Markus Lemiläinen
Lappeenranta

#32 Entäs jos?

29.09.2008 20:47

Entäs jos opettajat käyvät jonku ampumakurssin, ja sitten niillä on opettajan pöydässä haulikko. Ainakin jotain tasoitusta kouluampujia vastaan.
Antti Ikonen
Joutsa

#33 Ei ratkaisu mihinkään.

29.09.2008 23:19

Naurettavaa, miettisitte sitä omaa kukkahattuanne pitemmälle.
Janne Pennanen
Kirkkonummi

#34 Kuka maksaa...

30.09.2008 19:52

ampumaratojen/kerhojen saattamisen riittävän turvalliselle tasolle jotta siellä voisi aseita säilyttää? entä 24h vartionnin? Monet radat ovat metsänsiimeksessä, vailla minkäänlaisia rakennuksia. Suomessa on muuten huomattava määrä ampumaseuroja joilla ei ole ns.omaa rataa vaan harrastetaan esim. puolustusvoimien ampumaradoilla. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa on jo nykyisellään usein hankalaa, puhumattakaan siitä että heitä vaadittaisiin säilömään yksityishenkilöiden omaisuutta.

Alkaisitte mieluummin miettimään miksi terveydenhuolto on aina ensimmäisten joukossa kun kunta/kaupunki hakee säästöjä. Miettimällä ja korjaamalla tätä asiaa, voisitte parantaa huomattavasti useamman suomalaisen elämänlaatua, kuin kieltämällä 99,9%:sesti lainkuuliaisten ihmisten harrastuksen.
Michail Jaction
Jurmaa

#35

30.09.2008 21:33

Pistooli on erinomainen ase loukulla pienpetoja pyytäville. Aseiden vaarana on väärinkäytön mahdollisuus, mutta eikö se löydy kaikesta muustakin esineistöstä jota suomalainen ihmisolento saa hankkia, kuten autoista ja jääpiikillä varustetuista kävelykepeistä? Ampuminen voi olla yhtä harmiton harrastus kuin vaikka ralliautoilu tai sauvakävely, ongelmia aiheuttavat vain henkisesti sairaat. Jos vaikka oikeasti tehtäisiin jotain ja korjattaisiin olot eikä vain kielletä kaikkea. Se tosin olisi helppoa: lakaistaan ongelmat maton alle niin niitä ei näy.
Outi Markkanen
Helsinki

#36 Mihin asetta oikeasti tarvitaan????

30.09.2008 22:53

Mikä tekee ampumisesta niin "jalon" harrastuksen, että sitä ei saa estää/rajoittaa? Heti on aseharrastajilla karvat pystyssä, kun ehdotetaankin, että rajoitetaan aseiden hallussapidon oikeuksia. Mihin asetta oikeasti tarvitaan? Ensin muinaisihmiset käyttivät keihäitä ja nuolia metsästykseen ja sitten jonkinlaisen kehitysprosessin kautta kehitettiin ampuma-aseet. Kumpikin on kehitetty metsästykseen, mutta molempia on käytetty myös sotaan ja ihmisten tappamiseen.

Aika harva nykyaikaan tarvitsee aseen ruuan hankkimista varten. Ja niissäkin, jotka oikeasti metsästävät, on sellaisia (esim. dementikkoja), joiden ei pitäisi ampuma-aseita käsitellä.

Mitä pohjimmiltaan liikkuu sellaisen ihmisen päässä, joka haluaa harrastaa ampumista? Onko hänen mielessään ase ja sen tappavuus toisistaan erotettuja asioita? Jos tarkkuutta haluaa harjoittaa, niin eikö siihen voisi kehittää muita välineitä? Eikö riittäisi, että ampumatauluun tulee mustejälki tai vaikkapa koko homma menisi tietokonepelin tapaan virtuaaliharjoitteluna?

Tekopyhää puollustaa ampuma-aseiden hallussapidon oikeuksia. Ihan sama, kuin minä rupeaisin vaatimaan itselleni oikeutta keräillä ydinpommeja.
anssi hiukka
anywhere

#37 kielloilla kohti vaarallisempaa yhteiskuntaa

01.10.2008 12:53


080927 - Kieltolaki, oikotie autuuteen?

Tämä tulee olemaan pitkä kirjoitus. Sen taustalla on motivaatio kertoa asia, jota kukaan ei tunnu muistavan, vaikka edellisestä kieltolaistamme on vain 76 vuotta. Yhteiskuntahistoriallisesti vain silmänräpäys.

Viime päivinä keskustelu siitä, tulisiko ampuma-aseet kieltää on käynyt kuumana. Voimattomuuden tunteen ja epätoivon nostattamat tunnepitoiset vaatimukset ovat hallinneet keskustelua, jos lukuisista tietämättömyyden ja mielikuvien voimalla syntyneistä monologeista yhtään dialogia saa parsittua kasaan. Huutokilpailu pahan olon purkamiseksi saattaa olla terapeuttista, muttei erityisen rakentavaa.

Koska NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry:n yksi tärkeimmistä toiminnan ja asiantuntemuksen aloista on aseturvallisuus, tähän on otettava kantaa ja niin analyyttisesti kuin suinkin. Selvää on että jotakin on tehtävä, nyt kun Internetin tarjoaman informaatiotulvan myötä syrjäytyneet, synkkiä ajatuksia hautovat maailmanvihaajat ovat oppineet keinot joilla he pystyvät hämmästyttävällä uskottavuudella tekeytymään aloitteleviksi tarkkuusammunnan harrastajiksi, onnistuen johtamaan harhaan kokeneita poliisivirkamiehiä lupahallinnossa.

Maailma ei enää ole se, vanhan hyvän ajan yhteisöllinen - jos tätä ryöstöviljeltyä termiä voi yhä käyttää - piiri jossa poliisiviranomainen tuntee alueensa ongelmahenkilöt entuudestaan ja pystyy nämä harkinnan avulla seulomaan. Poliisilaitos on laitostunut suuriin yksiköihin, yhä kasvavien tehokkuus- ja tulosvastuullisuusvaatimusten varjossa, mikä on vienyt pohjaa niiltä lupakäytännön periaatteilta jotka ovat toimineet aiemmin vuosikymmenten ajan.

Mieleltään häiriintyneissä henkilöissä on yhä pelättävää. Enemmän kuin koskaan ennen, koska he löytävät viiteryhmänsä anonyymisti netin kautta, arvoiltaan kieroutuneen vertaistukiryhmän, jonka vaikutus ajatusten siirtämisessä sanoihin ja sanojen tekoihin on järkyttänyt jo kahdesti. Ja tulee järkyttämään uudelleen, pandoran lipas on avattu ja sitä ei voi enää sulkea, vain kollateraalisen vahingon määrää voi minimoida kun oikeat keinot siihen löytyvät.

Se mitä eniten pelkään on aseiden kieltolaki. Joiltakin osin oman, perheeni ja lasteni harrastuksen puolesta, vaikkei harrastuksista ja mahdollisuuksista muutenkaan ole pulaa. Joiltakin osin vapaaehtoisen maanpuolustustyön mahdollisuuksien puolesta, ottaen huomioon kuinka voimakkaasti puolustusvoimien organisaatiota on ajettu alas viime vuosina. Osittain taloudellisten menetysten vuoksi, rahaahan se vain on mutta satojen tuhansien eurojen arvoisen kokoelman hävitys tuntuu pahalta ellei valtiovalta ymmärrä esimerkiksi museoida sitä. Suurin pelko kieltolaissa on sen vaikutus kansalliseen turvallisuuteen.

Miten turvallisuus voi heiketä jos aseita ei ole? Ongelman ydin on siinä että aseita on aina ollut, on ja tulee aina olemaan. Ennen viimeaikaisia tapahtumia en ole pelännyt käytännössä ketään, joka on harrastanut ampumaurheilua tai asekeräilyä, seula on ollut perinteisesti tiivis ja ongelmahenkilöt on karsittu tehokkaasti. Luvattomien aseiden omistajat ovat olleet oma lukunsa - joillakin se on ollut vain vaarin jäljiltä ullakolle unohdettu sotamuisto joka on nähnyt päivänvalon uudelleen, mutta hyvin moni luvattoman aseen haltija on hankkinut aseen käsiinsä koska ei ole läpäissyt tai edes voinut rikosrekisterinsä vuoksi läpäistä lupaharkinnan syyniä. Taustalla on siis ollut hyvä syy jonka vuoksi käsillä oleva ase ei ole koskaan luvitettuna ollutkaan.

Tällä hetkellä Suomen luvattomien aseiden markkinat ovat arvioni mukaan tarjonnaltaan keskinkertaiset. Kaikkea on saatavilla kun osaa kysyä oikealta suunnalta, mutta luvatonta "mutkaa" ei tyrkytetä kellekään ja se ei ole kapinoivan nuorison kielletty statussymboli niinkuin Englannissa. Lähes kaikki aseista kiinnostuneet löytävät paikkansa laillisen, luvallisen ja valvotun ampumaurheilun piiristä koska siihen on mahdollisuuksia ja yleinen oikeudentaju tukee laillista harrastamista.

Luvattomista aseista ei ole pulaakaan, missään ikä-, sosiaali- tai yhteiskuntaluokassa. Nuorison teknobileiden nurkilla liikkuvat bilehuumeiden kauppiaat eivät taio pillereitään, paperilappujaan ja ampullejaan tyhjästä vaan heillä on toimittajansa, eikä ole mikään salaisuus että setelinippua vilauttamalla sama kävelevä sekatavara-apteekki pystyy hyvin nopeasti järjestämään pimeän aseenkin, patruunoita, lippaita ja varusteita kun käteisostaja ilmaantuu. Itäisemmässä Suomessa "Ladan takaluukkumarket" on melkein käsite, viinatrokarilla ei välttämättä ole mutkaa matkassa mutta kun hinnasta sovitaan niin "Kalashnikov, hjuomiseksi" tuottaa paremmin kuin halpa salakuljetettu Vodka. Varsinaisista rikollisista puhumattakaan, lähes jokaisella on tiedossa se entinen koulukaveri tai kaverin kaveri jonka elämän varjopuoli vei mukanaan pakkolaitoksen kautta rikoskierteeseen ja niissä piireissä rauta on volatiili, nopeasti liikkuva työturvallisuusvaruste joka on oltava. Paheksunnan vaihto hienovaraiseen kysymykseen riittää. Käteinen on kuningas.

Jos historiasta on opittu mitään, täytyy katsoa eri tyyppisiä kieltolakien muotoja joita teollistumisen ajan jälkeisessä historiassa on käytetty. Näistä tunnetuin ja laajin on varmasti alkoholin kieltolaki. Ironista kyllä, se loi pohjan järjestäytyneelle rikollisuudelle kaikkine lieveilmiöineen. Valtaosa ihmisistä käyttää alkoholia kohtuudella ja näistä huomattava osa on täydellisen kiellon voimaanastuessa valmis "joustamaan" lakia noudattavista periaatteistaan, eihän ryyppy tai pari ole pahasta, eihän, eikä se ketään vahingoita? Alkoholin ongelmakäyttäjien suhteen tilanne on huonompi. Näiden vuoksi kieltolaki on ideologialtaan perusteltu ja ajatuksena on sosiaalisen ongelman korjaaminen radikaalilla mutta "pakollisella" toimenpiteellä, jota vastaan kellään ei pitäisi olla mitään sanottavaa. Hyvä tarkoitushan pyhittää keinot ja ihmisten terveyden suojelu on se tärkein asia?

Teoriassa. Käytäntö puolestaan on osoittanut muuta. Ongelmakäyttäjät eivät sinällään saa aikaan merkittäviä markkinoita laittomalle alkoholille ja heidän keskuudessaan luonnollinen poistumakin on yleistä. Heillä ei myöskään ole käytettävissään merkittävästi varoja alkoholin hankkimiseen. Mutta, ongelman luovat ne joilla ei itsellään ole ongelmaa ja jotka ovat periaatteiltaan sen verran ajattelemattomia että laillisen alkoholin puuttuessa he käyvät "pikkutuhmasti" salakapakassa tai ostavat pullon silloin tällöin kotivaraksi. Ryhmänä he ovat niin valtava että pelkkä volyymi luo pimeät markkinat käytännössä rajoittamattomalla tarjonnalla. Vetoamiset omaantuntoon, tekojen seurauksiin tai vastuuseen eivät merkitse mitään, kun heiltä, kohtuukäyttäjiltä, on viety saunakaljat, juhlien shampanjat, illallisen snapsit ja hyvällä alulla oleva viinikokoelma siksi, että "jotakuta muuta" täytyy valtiovallan kovalla kädellä suojella. Kun oikeustajua ja kansalaisluottamusta on kerran loukattu, uskoa päättäjien oikeudenmukaisuuteen on vaikea ellei mahdoton saada takaisin.

Tällaisten täysin valvomattomien markkinoiden myötä ongelmakäyttäjille koittavat kissanpäivät. Ratsioita toki pidetään, näyttäviä takavarikkoja uutisoidaan, julkiset alkoholin hävittämiset esimerkin vuoksi kuuluvat arkipäivään. Poliisin resursseja lisätään mutta ongelman mittakaava on laajuudessaan toivoton ja kukaan ei puhu, syntyy nopeasti sosiaalinen vastakkainasettelu "me" vastaan "ne", viattomasti tissuttelevat lainrikkojat vastaan viranomaiskoneisto. Kaikki tuomitsevat ongelmakäyttäjät ja ymmärtävät kieltolain tarkoitusperät, mutta sanat ja teot eivät käy yksiin.

Tarkoitus on kääntynyt päälaelleen ja moninkertaistanut ongelman jonka sen väitettiin ratkaisevan. Kieltolaki vie kohteensa kaiken sosiaalisen ja viranomaisvalvonnan tavoittamattomiin, ja vaikka se placebona tuntuu hyvältä, oikeamieliseltä, sen aiheuttamia kerrannaisvaikutuksia ja lieveilmiöitä eivät hyväätarkoittavat populistit, aktivistit ja maailmanparantajat useimmiten osaa edes kuvitella.

Jos kieltolailla olisi edes etäiset mahdollisuudet toimia ja edellämainitut ilmiöt olisivat missään mittakaavassa hallittavissa, olisin jopa pitkälti sen kannalla. Harrastukseni ei ole kenenkään hengen arvoinen. Tämä ei kuitenkaan ole realiteetti eikä vaihtokauppa, vaan suurin sisäpoliittinen katastrofi mitä kansakunnan historia voi tuntea, viimeiset jäähyväiset Suomelle turvallisena maana.

Alkoholista aseisiin, miten kieltolaki muuttaa elämäämme?

*
Luvattomien aseiden tarjonta kasvaa räjähdysmäisesti. Osasyynä tähän on aseiden "katoaminen" kun kollektiiviset peruutuspäätökset astuvat voimaan, osasyynä salakuljetuksen muuttuminen erittäin kannattavaksi, pääsyynä luvattomien aseiden kysynnän huima kasvu.
*
Kun kaikki aseet ovat laittomia, niistä ei ole olemassa rekisteriä. Kun ei ole rekisteriä, kaikki aseiden hallussapitoon ja monilta osin käyttöön liittyvä yhteiskunnallinen valvontamahdollisuus on menetetty.
*
Kielletty hedelmä houkuttelee, erityisesti murrosikäisiä ja nuoria. Mystiikka aseiden ympärillä kasvaa, esineellä voi viestitää olevansa katu-uskottava. Kukaan ei ryppyile kundille, tai nykyisen tasa-arvoistumisen aikana mimmille, jolla on mutka povitaskussa. Ratsian iskiessä ase on jo kauan sitten kadonnut, tai sitä saatetaan nuoruuden ajattelemattomuudessa käyttää poliisia vastaan jos sen hallussapidostakin rangaistusasteikko on asetettu korkeaksi. Kovat rangaistukset pelotteena lisäävät katu-uskottavuutta.
*
Kun oikea, sarjatulta ampuva rynnäkkökivääri maksaa katukaupassa parisen sataa euroa, miksi tyytyä vain kertatulta ampuvaan kosmeettisesti suunnilleen samannäköiseen siviiliversioon kun molemmat ovat kuitenkin laittomia.
*
Kukaan ei tule kysymään missä aseesi on, jos samanlaisella aseella on suoritettu veriteko. Aseitahan ei kellään ole. Jos käy sattumalta niin, että tekninen tutkinta yhdistäisi aseen veritekoon, ase on jo kauan sitten lentänyt lähimpään vesistöön huoletta, uuden saa rahalla helposti ja heti.
*
Vuotuinen metsästyskausi muuttuu 12-kuukautiseksi. Riistalajien joukko laajenee kattamaan kaikki lajit liito-oravasta ja valkoselkätikasta laulujoutseneen. Äänenvaimentimien suhteen ne jotka eivät tehdasvalmisteista käsiinsä saa huomaavat rautakauppojen LVI-osastojen ja tyhjien juomapullojen tarjoamat mahdollisuudet. Poliisi huomaa jossakin vaiheessa ottaa sormenjälkiä niistä panttipulloista jotka on palautettu reikä pohjassa ennenkuin ne ymmärretään jättää palauttamatta.
*
Patruunavalikoima kasvaa kaikkiin suuntiin. Kriisitilanteeseen hälytetyt puolustusvoimien ja poliisin erikoisyksiköt tutustuvat nopeasti tosiasiaan että kun piiritystilanteessa ennen panssaroitu ajoneuvo tarjosi suojan metsästyskiväärin luodeilta, karkaistut panssariluodit puhkovat panssaroinnin kuin nuppineula kertakäyttömukin. Jopa käsiaseella ammuttuna.
*
Kun aseita on tarjolla, kukaan ei kysele niiden perään jälkikäteen ja niitä voi hankkia niin paljon kuin lompakko antaa periksi vaikka kertakäyttöisiksi. Niiden kertakäyttöisyyttä käytetään hyväksi useammin ja helpommin kuin koskaan aiemmin. Niin rikosten apuvälineinä kuin tapauksissa jotka tähän asti ovat olleet lähinnä paljain käsin tehtyjä pahoinpitelyjä kun jonkun naama ei ole miellyttänyt. Ketään ei voida pitää vastuussa aseesta jota ei teoriassa ole olemassa, ellei satu jäämään kiinni verekseltään sellaisen kanssa.
*
Maan poliittinen johto vetoaa naapurimaihin joista aseita salakuljetetaan. Itse aiheutettua aseongelmaa sälytetään niiden naapurivaltioiden niskaan jotka eivät ole itseään samaan tilanteeseen ajaneet, koska rikolliset hankkivat ja varastavat kysytyn ja hyvin tuottavan kauppatavaransa sieltä mistä vain saavat. Hankintamenetelmät, kauppa ja salakuljetus saavat samoja piirteitä kuin nykyinen maailmanlaajuinen huumekauppa; ellei valmiita saa riittävän helposti, ne valmistetaan itse ja esimerkiksi konepistooli on valmistuksen helppoudeltaan vähintään samaa luokkaa kuin kotilaboratorioissa valmistettavat huume-erät. Sarjatuotannossa paljon helpompi.

Tämä ei ole se tulevaisuudenkuva jonka haluan nähdä. Neljän lapsen isänä olen erittäin huolissani tulevaisuudesta ja aivan erityisesti sen maailman turvallisuudesta jossa lapseni ja mahdolliset tulevat lapsenlapseni joutuvat elämään. Luotan parlamentaariseen hallintomalliin, se on puutteineenkin paras vaihtoehto mitä valtiomalleissa on tähän mennessä nähty. Luotan myös siihen, että yhteiskunnan on kyettävä kontrolloimaan asioita joilla on huomattava vaikutus inhimillisen toiminnan edellytyksiin valtiossa. Päihdepolitiikka, liikenne ja talouselämän reunaehdot ovat sellaisia, ja näiden ohella myös ampuma-aseet. Vääriin käsiin joutuessaan niillä on mahdollista aiheuttaa huomattava määrä vahinkoa ja ensisijainen tavoite kaikelle tulee olla riskien minimointi kokonaisvaltaisista, kaikki näkökohdat huomioonottavista lähtökohdista.

Aseeton yhteiskunta on ollut utopiaa siitä hetkestä alkaen kun ensimmäinen esi-isämme keksi tarttua kiveen jolla hän sai lyöntiinsä paljon enemmän voimaa kuin muut saivat paljain käsin. Kivestä tuli voimankäytön väline. Aseen alkuperäinen tarkoitus on voimankäyttö. Tästä ikiaikaisesta periaatteesta on riski käytön kohdistumisesta nimenomaan vahingoittamiseen saatu kanavoitua positiivisiin toimintamalleihin, eli aseiden käyttöön toisia ihmisiä vahingoittamattomiin harrastuksiin. Myötäsyntyinen kiinnostus näidenkin työkalujen käyttöön on valjastettu, kun kiinnostuksen rajoittaminen ei vain ole mahdollista. Tilanne on tasapainoisempi kuin pinnallisesti tai yksiulotteisesti ajatellen voi kuvitella.

Muistutus siitä vaarasta mikä aseisiin liittyy on kohdannut meidät alle vuoden aikana kahdesti. Surullista on, että nämä ovat olleet merkkejä yhteiskunnan turvaverkon pettämisestä monella tasolla. Nyt kun aihe on saanut sen huomion mikä siihen olisi ollut aiheellista kiinnittää jo kauan sitten, on harkittava erityisen tarkkaan mitä me todellisuudessa haluamme. Voimme todellakin luopua siitä mallista jonka avulla aseiden olemassaoloa ja käyttöä on valvottu ja niillä harjoitettu toiminta on äärimmäisen hyvällä menestyksellä saatu ohjattua harmittomaan suuntaan. Sitä on ehdotettu ajattelematta mitä se tarkoittaa, kaiken yhteiskunnallisen kontrollin katoamista aseiden käytöstä; tervetuloa villiin länteen jossa vahvimman ja häikäilemättömimmän laki on voimassa. Jossa Matit ja Pekka-Ericit sanelevat säännöt ja luovat toimintamallit ilman että yhteiskunnalla olisi jäljellä todellisia keinoja pysäyttää heitä. Jossa mielestään mielenkiintoaan harmittomasti toteuttava henkilö on kriminalisoitu ja jonka kriminalisoinnin seurauksena hän saattaa aiempaa paljon suuremmalla todennäköisyydellä omaksua muunkin toimintansa osalta sen muotin mihin yhteiskunta hänet asettaa.

Haluammeko tätä? Haluammeko todella? Toivoisin äsken kirjoittamani olevan haihattelua, teoriaa tai edes epätodennäköinen skenaario, mutta kaikkien historian ja nykymaailman todellisuuden opetusten perusteella se ei ole sitä. Se on tulevaisuudenkuva jota en koskaan toivonut joutuvani maalaamaan. Se on Englanti, jossa uskottiin kieltojen ratkaisevan kaiken, jossa eläteltiin näkemyksiä että eihän kukaan laitonta asetta osta kun sitä ei enää harrastuksiin voi käyttää, jossa on helppoa jopa vuokrata pimeä käsiase tuntitaksalla, jossa poliisin ikiaikainen auktoriteetin perinne on helisemässä kun laiton ase puhuu äänekkäämmin kuin "Bobby" saa ääntään kuuluviin. Poliitikkojen PR-painajainen, jossa joka kuukausi odotetaan edes hieman vähemmän synkkiä väkivaltatilastoja, jatkuvasti turhaan, kun jo kerran tehtyjä lainsäädännöllisiä virheitä ei suostuta myöntämään. Ei vaikka niiden seurauksista varoitettiin, tai juuri siksi. 2000-luvun reaalimaailman todellisuus josta Suomessa ei ole nähty vielä mitään ja jolle ei näy loppua.

Turvaverkossa on paikattavaa. Paikataan se, oikein, harkiten ja asiantuntemuksella, ei heitetä sitä hurmoksessa roskiin, olettaen että sitä ei tarvita. Harkitsemattomuudella ja hyvää tarkoittavalla hölmöydellä on tällä kertaa suuremmat lunnaat kuin mitä voimme koskaan maksaa.

Valoisampaan tulevaisuuteen uskoen,

Henri Helanto
Tiedottaja, varapuheenjohtaja
NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry
Timo Tallaaja
Lahti

#38 Kuuleppas Outi

01.10.2008 13:13

"Mikä tekee ampumisesta niin "jalon" harrastuksen, että sitä ei saa estää/rajoittaa? Heti on aseharrastajilla karvat pystyssä, kun ehdotetaankin, että rajoitetaan aseiden hallussapidon oikeuksia"

Eiköhän jokainen ihminen puolusta omaa harrastustaan jos häneltä ollaan viemässä harrastusvälineet pois ja näin samalla lopetataan koko harrastus. Miksi kenenkään pitäisi esim. säilyttää kalliita harrastusvälineitään jossakin metsässä ampumaradalla. Varmasti esim. golffaajat myös hermostuisivat jos heiltä vietäisiin mailat pois.
Hanna Nelimarkka
Jyväskylä

#39 Käsiaseiden kieltäminen ei poista koulusurmia

01.10.2008 13:35

En kannata käsiaseiden kokonaista kieltämistä, en edes koulusurmien jälkeen. Esimerkiksi Kauhajoen tapauksessahan poika myös sytytti koulun tuleen, joten vahinkoa olisi tapahtunut ilman aseitakin. Ja Myyrmannissa pamautettiin pommi. Aseiden kieltäminen on siis minusta oireen, ei sairauden hoitoa. Tärkeämpää olisi saada enemmän resursseja mielenterveyden hoitoon.

On myös aina epäilyttävää sanoa, että "tätä tekee vain promille kansalaisista, ei niillä ole väliä". Ehkä seuraavaksi hyökkäämme jousiampujien kimppuun (onhan jalkajousellaki surmattu Suomessa ihmisiä)? Tai itsepuolustuslajien harrastajien varpaille; hehän opiskelevat kehonsa muuttamista aseeksi. Se, että päätös koskee vain pientä joukkoa ihmisiä ei tarkoita sitä, että se pitäisi tehdä heppoisesti; jopa enemmistön valtaan perustuva demokratiamme koostuu pienistä yhteisöistä, jotka kaikki ovat tasavertaisia kansalaisia joilla on oikeus harrastuksiin.

Kannatan kuitenkin aselupien myöntämisperusteiden tiukentamista.
Tino Niemi
Kronos

#40 voi vitsi,popcornit loppu...

03.10.2008 19:30

olipas hauska lueskella taas kuinka äärikireät hesalaiset ovat kieltamässä kaikkea ampumaharrastusta ihan millä keinolla vaan mikä mieleen juolahtaa. jos piilohullu saa pitää ampuma-aseensa,eikä epäpätevä poliisi takavarikoi sitä,tehdäkseen mitä oli jo suunnitellut vuosia, ei kai se ole aseen vika, tai ammuntaa harrastavan esim. Lappilaisen, tai Hämeläisen? jos rattijuoppo tappaa jonkun, oletteko kieltämässä autoja?,tai viinanmyyntiä?. niin miksi ette? jopa valtion tulo-ja menoarvioon kirjataan(arvio) alkoholiperäiset kuolemantapaukset aina tulevalle vuodelle, ja tälle vuodelle se oli 2100 KUOLLUTTA!!! siinä on aika monet hautajaiset viinan takia yhdelle vuodelle. jos joku haluaa tehdä maailmasta aseettoman, ehdotan että soitat ensimmäiseksi 0800-BinLaden ,ja sanot olevasi taivaanrannan maalari suomesta ,niin eiköhän se aseettomuus ala sieltä lähi-idästä leviään tänne suomeenkin sitten aikanaan. ... ja siksi kirjoitan nimimerkin takaa koska olen aseidenomistaja,enkä halua itselleni tai perheelleni tarpeetonta julkisuutta. (onpas kiva ilma,taidan lähteä ampumaradalle)
Nimettömänä Pysyttävä
Hamina

#41 Ei käsiaseita laittomiksi. Piste.

03.10.2008 21:42

Juuri on tullut sellainen käytäntö, että käsiaseita luovutetaan vain sellaiselle jolla on lääkärin lupa ja kahden poliisin varmistus. Tämä on aivan hyvä ja kuten muutkin on sanoneet: Aseet eivät tapa, vaan ihmiset.
Erkka Hasu
Kotka

#42

04.10.2008 03:44

Suomen ampumaradoista reilut 99 prosenttia sijaitsee keskellä metsää ja niiden kolme tärkeintä rakenneosaa ovat hiekka, puu ja ilma. Aseiden varastoiminen lähiradoille olisi typerintä sitten Hitlerin. Kassakaappi nyt keskelle metsää, huh?

Ihmisillä on todellakin täysin vääristynyt ja värittynyt kuva ampumaurheilusta. Suurin osa aseita omistamattomista aivan selvästi luulee, että olemme sellaisia viiksekkäitä elitistisiä tuhisevia hihattomissa paidoissa painavia punaniskoja, joilla on hienot radat joka seuralla jossa käydään ampumassa poliisien ja roistojen näköisiä pahvilätkiä sätkä huulessa.

Pyh.

Tavallinen suomalainen aktiivinen tarkkuusammuntaa harrastava harrastaja käy kerran viikossa-kahdessa 10-50km päässä keskellä metsää olevalla radalla ampumassa joitakin kymmeniä tai satoja laukauksia ase(e/i)sta riippuen ja tulee pois.

Kymmenien, jopa satojen tuhansien aseiden keskittäminen samaan paikkaan toisi hirvittäviä kustannuksia ja potentiaalisen turvallisuusriskin kaikille ja kaikelle koko Euroopan Unionin alueella. Järjestäytynyt rikollisuus kiinnostuisi tällaisesta jättipotista erittäin nopeasti. Luvassa kuorma-autokaupalla tuliaseita ja patruunoita kevyistä ja kätevistä 22-kaliiperisista taskuaseista suuriin 50-kaliiperisiin konekivääreihin(asekeräilijät) helposti noudettavissa parin pamppuheikin vartioimasta varastohallista! Lisäksi kukaan taikka mikään ei voisi estää aseiden kuljettamista pois erinäisten tekosyiden turvin. Viimeistään siinä ajetaan karille, kun ase pitää käydä ostamassa kaupasta ennen "salille" tuontia.

Aseiden kieltäminen ja mielenterveyshoidon jättäminen sikseen voivat yhdessä jopa pahentaa tilannetta. Joku jo mainitsikin, että hulluilta eivät keinot lopu, bensaa saa huoltoasemalta ja muoviräjähdettä jopa prismasta saatavista aineista :O

Tärkeintä on saada mielenterveystoimi kaikkinensa takaisin toimintaan ja vähän äkkiä. Siinä vaiheessa kun jostakusta tulee niin hullu että se ajattelee vakavissaan jonkin paikan tuhoamista keinolla millä hyvänsä, länsimainen yhteiskunta ei voi lakien avulla enää estää tavoitteeseen pääsemistä ellei henkilö paljasta itse hankkeitaan. Aselakien tiukkaaminen puristaa esille vain muita lieveilmiöitä.
Erkka Hasu
Kotka

#43 PROMILLE VAI PROSENTTI

04.10.2008 04:07

Saanen vielä huomauttaa Adressin tekijälle, että Suomessa on 700 000 aseenomistajaa ja yhteensä 1 600 000 asetta, joista yli 300 000 pistooleita.

Tästä on helppo laskea, että joka 7.5. Suomalaisella on vähintään yksi ase omistuksessaan eli Suomalaisista 13.5% omistaa aseita ja harrastaa niillä joko ampumaurheilua, metsästystä tai keräilyä. Aseenomistajista taas noin 19% eli 133 000 omistaa vähintään yhden pistoolin. Vuosittain aseen hankkimislupia ja aselupia yleensä myönnetään 80 000. Näistä leijonanosa menee käytettyjen aseiden ostoon, joten aseiden kokonaismäärä ei suinkaan lisäänny 80 000 kappaleella vuodessa. Suomen aseiden rahallisella kokonaisarvolla sitten rahoitettaisiin parin ison kunnan toiminta ainakin vuodeksi.

Kyse ei siis todellakaan ole mistään marginaaliharrastuksesta. HUOM! Jos lähtisimme kieltämään asioita sen mukaan kuinka moni "harrastaa" sitä, helsinkiläisetkin menisivät kieltoon jo parisataa tuhatta harjoittajaa ennen aseita! Puhumattakaan näistä kukkahattutätien harrastuksista sitten, jäävät aika pahasti jalkoihin vaikka aseiden vaarakerroin pudottaisikin arvon murto-osaan...

Se siitä sitten, vähän suhteellisuudentajua! :D

Terveisin maasta, jossa ampuminen on kansan harrastus, ei eliitin. Eurooppalaisissa maissa aseita on harvoilla, koska lait ja etenkin maankäyttöoikeudet ovat aina suosineet eliittiä ja raharikkaita. Tämän vuoksi Suomi on vertailukelvoton useimpien EU-maiden ja Länsimaiden kanssa.
Antti Hakamies
Askola

#44 mitä???

08.10.2008 00:24


En ollut uskoa silmiäni kun joku kirjoitti että ei sitä laitonta ampuma-asetta niin helposti saa! Jos vähääkään viitsii nähdä vaivaa asian eteen niin se on suorastaan "luvattoman" helppoa...
Ja vai ei joku tiedä miten Tampereelta saisi laittoman aseen!? No ehkä ei jos ei ole pienintäkään aikomusta sellaista hankkia, ei ole soittanut yhtään puhelua eikä liikkunut ulkona.
Kyllä asematunnelinkin kautta on kuulkaa monta laitonta asetta vaihtanut omistajaa!

p.s Mitä jos keskityttäisiin siihen todellisen ongelman ratkaisemiseen joka on ihmisellä korvien välissä?

Teemu vähäsarja
oulu

#45

09.10.2008 15:55

aseet kieltoon. eivät tuollaiset raukat mitään alamaailman heppuja tunne, että saisivat aseitansa yhtä helposti kuin nyt. laillisillahan nuokin kouludraamat tehtiin. rikolliset myyvät rikollisille, eivät netissä pyöriville, itsensä kadottaneille penikoille.
Antti Hakamies
Askola

#46 juupa juu...

09.10.2008 20:59


Tällaisien raukkojen ei tarvitsekaan tuntea mitään "alamaailman heppuja"... Iso osa laittomista aseista vaihtaa omistajaa välikäsien kautta eivätkä ostaja ja myyjä usein edes tunne toisiaan. Varsinkin tällaisille henkilöille kynnys etsiä laiton ase on erittäin matala. Koitetaanpa muistaa että Auvinen ja Saari eivät olleet mitään pelkästä masennuksesta kärsiviä elämäänsä kyllästyneitä vaan henkilöitä joiden tekoja ohjasi viha ihmiskuntaa kohtaan ja halu passittaa mahdollisimman monta manan majoille. Saari suunnitteli iskua 6 vuotta...6 tuntia riittää laittoman aseen hankkimiseen!

"rikolliset myyvät rikollisille, eivät netissä pyöriville, itsensä kadottaneille penikoille"

Tiedoksi: Rikolliset myyvät aseita niille jotka maksavat!
timo holma
ivalo

#47 EI

12.11.2008 19:31

Ei aseet ja autot, eikä muutkaan esineet vahinkoja tee, vaan käyttäjä. varmaan kaikille on tuttua miten kieltolaki sai aikaan, tavaraa oli tarjolla entistä enemmän. sama tulis käymään täydessä käsiasekiellossa. Takavarkointi luvallisille aseille olis viranomaisille helppo ,kun ne hetkessä oliskin hukassa suurin osa. Muualta ratkaisut väärinkäytölle on haettava, oli kyseessä ase,auto,kirves,puukko tai puunuija.
Ismo Laitela
Helsinki

#48

22.11.2008 23:11

Jos lailliset aseet kielletään niin tulevat koulusurmat tehdään laittomilla aseilla...

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

23.11.2008 03:14


Aleksi Suomalainen
Rovaniemi

#50 Turhanpäiväistä spekulointia

23.11.2008 15:29

Hyvät ihmiset. Joku juuri tuolla ylempänä kertoi suhteellisen realistisia faktoja siitä, kuinka paljon on Suomessa aseita ja ammuntalajien harrastajia. Aseita ei tulla Suomessa koskaan kieltämään, se on aivan selvä asia. Korkeintaan aseenkantoluvan saamista voidaan kiristää tietyillä menetelmillä.

Kommentoi adressia




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Pitäisikö puoluetuet lopettaa?