IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Kommentoitu viesti


Vieras

#1093

15.04.2012 17:44

"Maatilat ovat kyllä yrityksiä siinä missä muutkin".

Näin kirjoitti Rex. Mikä se sellainen yritys on, joka saa joka tilanteessa rahaa valtiolta kävi miten kävi. Saat maataloustukiaiset valtavat. Jos tulee katovuosi saat katokorvaukset jne..... Ei maatilat ole mitään oikeita yrityksiä Ei riskiä mistään.

Vastaukset

vastaus on Canada

#1094 Re:

2012-04-15 18:25:50

#1093: -

"Mikä se sellainen yritys on, joka saa joka tilanteessa rahaa valtiolta kävi miten kävi." Ja näin kirjoitti nimetön vieras.

"Sellaisia yrityksiä" Suomessa ovat esim. pankit ja muut elinkeinoelämän toimijat; etkö siis seuraa valtiovallan vuosikymmenestä toiseen toistuvia yritysten pelastustoimia, siis sellaisten "yritysten", jotka sattuvat olemaan TEM:in sekä eduskuntapuolueiden erityisessä suojeluksessa? Verorahaa palaa miljardeja näihin "elvytyksiin", investointitukiin ynnä muihin sellaisiin. Koko Euroopan "vapaa" markkinatalous toimii huomattavalta osin valtioiden pelastusrahoituksella. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kauempaa kuin lähiviikkojen historiasta.

Luonnon tuhoamista ja tuhoutumista kiihdyttäviä valtioiden tukitoimia luonnon riistoon perustuville elinkeinoelämän aloille ei pidä missään nimessä, koskaan, hyväksyä. Turveyhtiöt edustavat nimenomaan sellaista yhteiskunnan tukemaa luonnon hävittämistä.

"Rex" kirjoittaa todella vankkaa asiaa, mutta opetustyössä huomaan päivittäin kuinka vaikeaa luetun ymmärtäminen on yllättävän monille lapsille. Tällä palstalla turvetta jumaloiville aikuisille se niin ikään näyttää olevan kovin vaikeaa. Heille soisi mielellään kyvyn tuohon ymmärrykseen, mutta "minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa"; siis kyvyttömyyden ymmärtää kirjoitettua, perusteltua tekstiä. Kiitos Rex'ille yrityksestä vääntää mallia rautalangasta.

 

 


Vieras

#1097 Re:

2012-04-16 11:49:44

#1093: -

Juuri näin. Ei maatilat todellakaan ole mitään yrityksiä sanan varsinaisessa merkityksessä. Yrittäjä mielletään henkilöksi, joka ottaa riskejä kehittäessään ja kasvattaessaan yritystään. Yrittäjä toimii useimmiten hyvinkin kilpailluilla markkinoilla ja siksi on koko ajan kehitettävä ja kehityttävä. Maatilan pito taas on hyvin tarkasti säädeltyä. On eläinkinntiöt, on maitokiintiöt, on sitä ja tätä. Riskejä ei tarvitse ottaa kuten normaalin yrittäjän on tehtävä. Jos tosiaan maatilan tuote, vilja, menetetään tulee valtio maksamaan viulut. Jos pelloille nousee vesi keväällä, taas valtio korvaa jutun.  Entäs kun jotain teollista tuotetta valmistava yritys ajautuu markkinatalouden kovan kilpailun vuoksi pisteeseen, missä tuote ei enää myy. Tuleekos silloin valtio ostamaan kaikki ne varastossa olevat tuotteet? Ei varmasti! Tässä jo on selkeä raja oikean yrittäjyyden ja yrittäjän välillä. Tämä esimerkki oli vain yksi lukuisten muiden joukossa. Tiedän että tämä on hiukan offtopicia mutta pakko oikaista käsityksiä. Vaikka jossain puhutaan ja kirjoitetaan maatalousyrittäjästä, on se vain sana sanojen joukossa.