Keskustelu /Turvaa suomalais-venäläisen päiväkoti Kalinkan toiminta

Katson, että kansainvälistyvässä Suomessa on valtakunnallisesti tärkeätä kehittää kaksi kulttuuria tuntevia oppilaitoksia kaikenikäisille oppijoille. On tärkeää, että venäjänkieliset ja kaksikieliset lapset saavat muussakin kuin kotiympäristössä harjoitella kotikieltään ja ympäristön kieltä. Suomenkielisille lapsille on avartavaa tutustua mahdollisimman varhain uuteen kieleen ja kulttuuriin. Näin taataan heille hyvä ääntäminen ja intonaatio venäjän kielessä sekä kiinnostus eri kieliin ja ennakkoluuloton suhtautuminen kaikkiin erilaisiin ihmisiin. Tämä on nykymaailmassa ensiarvoisen tärkeää.
Katson, että pääkaupunkimme Helsinki on velvollinen tukemaan riittävässä määrin päiväkoti Kalinkan toimintaa. Kalinkaa tarvitsevat sekä Suomeen muuttavat että Suomessa asuvat venäjänkieliset perheet. Myös venäjän kulttuuria rakastavat suomalaiset perheet tarvitsevat lapsilleen ammattitaidoltaan korkeatasoisen kasvuympäristön. Sellainen on Kalinka!

Kaija Perho
venäjän kielen lehtori, FT
Joensuun normaalikoulu

Haluan ilmaista huoleni koskien suomalais-venäläisen päiväkoti Kalinkan kohtaloa. Helsingin kaupungin järjestämässä tarjouskilpailussa on kriteerinä käytetty pelkästään hintaa. Minimivaatimuksena ovat olleet samat kriteerit, mitkä on asetettu kunnallisen päivähoidon järjestämiselle.
Mielestäni nämä kriteerit eivät voi riittää, koska kyseessä on kielenopetukseen erikoistunut päiväkoti. Ellei lähdetä siitä oletuksesta, että kuka tahansa pystyy perustamaan päiväkodin, jossa toimitaan kahdella kielellä ja jossa osataan tukea erilaisista kielellisistä ympäristöistä tulevia lapsia vahvistaen heidän äidinkieltään ja samalla tukien vieraan kielen oppimista ”kielileikkien” avulla. Tai jossa kaksikielisten lasten kielenkehitystä osataan tukea tarvittavalla tavalla.
Kielikylpymetodiin perustuvien päiväkotien pitäminen vaatii erikoisosaamista koko henkilökunnalta ja jatkuvaa opiskelua ja metodien kehittämistä. Olisi ollut reilua järjestää kilpailutus, missä myös päiväkodin henkilökunnan osaaminen ja kokemus olisi painanut vaakakupissa. Tuntuu kamalalta, että vuosien saatossa kerätty kokemus ja tietämys menisivät hukkaan, jos päiväkoti joudutaan sulkemaan. Suuri osa henkilökunnasta on ollut Kalinkassa alusta asti, ja se kertoo heidän sitoutumisestaan työhön. Kalinkan osaamiselle ja pitkäjänteiselle työlle kuuluisi antaa arvoa.
Lisäksi voisin todeta sen, että on epäloogista, että julkisuudessa valitetaan venäjänkielentaitajien vähyyttä Suomessa ja samaan aikaan tehdään päätöksiä, jotka luultavasti vaikuttavat tilanteen huononemiseen. Monet suomenkieliset perheet ovat halunneet lastensa oppivan venäjää ja tutustuvan venäläiseen kulttuuriin juuri Kalinkassa, koska sillä on hyvä maine. Jos Kalinka suljetaan, luultavasti suurin osa lapsista jatkaa suomenkielisissä päiväkodeissa. Jotta venäjänkielenosaajia saataisi maahamme enemmän, olisi kenties hyvä antaa Kalinkalle mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja lisäksi mahdollistaa toisen vastaavan päiväkodin avaaminen.
Lisäksi yhä kasvavalle venäjänkieliselle vähemmistölle olisi oltava mahdollista saada lapsilleen tarhapaikka, missä heidän lastensa äidinkielenkehitystä pystytään tukemaan.

Veera Minkin
Kahden kaksikielisen pojan äiti

Kalinka ja muut yksityiset päiväkodit täydentävät kaupungin omaa palvelutarjontaa... Tarjouskilpailu on vain kulissi poliittiselle päätökselle karsia yksityisiä palveluntarjoajia.

Suomessa ei perustella polittisia päätöksiä... tai hyväksytään kulissi-perusteluita.

Kilpailuttaminen kohdistetaan vain yksityisiin palveluihin, eli kaupoungin oma päivähoito ei tule avoimeen vertailuun.

Kalinkan tapaisten yhteiso-taustaisten päiväkotien suurin voimavara on vanhempien ja henkilökunnan yhteistyössä... miten se sadaan näkymään pelkässä kustannusperustaisessa tarkastelussa.

Kustannusten säästö on siin vain fasadi- todelliselle perusteelle.

Lasten parhaaksi tehty työ on vaikeasti arvioitavaa.

Yksityisten palveluiden pakottaminen samaan muottiin kaupungin oman palvelutuotannon kanssa heikentää kaikkien palveluita.

Kalinka- on hyvä vertailukohta päivähoitopalveluissa... kuva kaupungin omista palveluista ei vain kestä vertailussa...

Oppia ikä kaikki. Elinikäisen oppimisen malli toteutuu tässä jo päiväkoti- iästä alkaen.
Tämä antaa hyvän pohjan myöhemmille opinnoille sekä mahdollisuuden sosiaalisen kanssakäymisen lisäämiseksi lapsuudesta alkaen.

Maamme tarvitsee kielitaitoisia henkilöitä ei vain kouluihin yksistään,myöhemmät työelämän tarpeet monikansallisissa yhteissöissä korostavat kielitaidon arvoa.

Kielitaito kaventaa kulttuurieroja ja luo uusia ulottuvuuksia ihmisten keskeiseen kanssakäymiseen.

Raha ei saa olla este sosiaalisen kanssakäymisen edistämisessä.

Lasten kielellinen hyvinvointi lisää kanssakäymisen motivaatioita ja henkistä tasapainoa.

Kari Hurmerinta
Vas.liiton kansanedustajaehdokas 2007

Ei ole yllättävää, että huhut suomalais-venäläisen Kalinka-päiväkodin mahdollisesta lopet-
tamisesta ovat saaneet huomiota ja herättäneet vastustustusta. Aiheesta käyty keskustelu
on levinnyt Helsingistä muuallekin Suomeen ja myös ulkomailla kaksikielisyyskysymyksiä
tutkivat tahot ovat tulleet esiin antamalla tukensa Kalinkan toiminnalle. Päiväkodilla on mo-
ninaisia yhteyksiä paitsi Helsingin yliopistoon, myös moniin ulkomailla toimiviin kielen ja
varhaiskasvatuksen parissa toimiviin instansseihin.
Kyse ei ole ainoastaan yhdestä Helsingissä päivähoitoa tarjoavasta yksiköstä ja sen toimintaedellytyksistä, vaan laajemmista kieli- ja perhepoliittisista kysymyksistä, joilla
on lisäksi työvoimapoliittinen ulottuvuutensa. Helsingin kaupungin päättäjien onkin nyt
esitettävä kantansa kysymykseen, joka koskee pitkäjänteistä ja kunnianhimoista työtä kaksi-
kielisen kulttuurin puolesta. Kaksikielinen oppimisympäristö tukee omaa äidinkieltä ja samal-
la tarjoaa mahdollisuuden toisen kielen oppimiselle. Tämä on erityisen tärkeää Suomeen
muuttaneille venäläislapsille, jotka täten voivat aloittaa suomen kielen oppimisen jo varhain.
Itse ulkomailla asuvana kaksikielisenä annan suuren arvon sille työlle ja kokemukselle, jota päiväkoti Kalinka edustaa. Niinpä toivonkin, että siellä tehtävä työ saa jatkua. Tämä tosin
edellyttää kaupungin poliittisilta päättäjiltä laajempaa visiointia kuin mihin työpöytänsä
ääressä istuva byrokraatti kykenee.

Päiväkoti Kalinkan tilanne on taas yksi esimerkki harkitsemattomasta ja lyhytjänteisestä politiikasta. Päivähoitotyötä – kuten ei montaa muutakaan sosiaali- ja terveydenhoidon alaan kuuluvaa palvelua – voi kehittää kilpailutuksen edellyttämissä kolmen vuoden sykleissä. Perheillä pitäisi olla oikeus luottaa päivähoitopalvelujen pysyvyyteen tehdessään ratkaisua lapsen sijoittamisesta sellaiseen päiväkotiin, joka tarjoaa erityispalveluja kielenoppimisen tai toimintapedagogiikan suhteen.

Helsingin kaupungin päivähoidon kilpailutuksen perusteet ovat varmaankin EU-lainsäädännön mukaisia, mutta jättävät huomiotta kaiken sen työn mitä palveluja tarjoavat yhteisöt ja yritykset ovat vuosia tehneet. Erinomainenkaan yhteistyö kaupungin kanssa entisten ostopalvelusopimusten puitteissa ei tunnu olevan kilpailutuksessa merkittävä asia. Olemme jo nähneet - ja palvelujen piirissä olevat asiakkaat karvaasti kokeneet – ettei halvimmalla hinnalla välttämättä saa hyvää tai edes toimivaa palvelua. Minkäänlaisia kustannussäästöjä ei myöskään synny tilanteessa, jossa joudutaan huonosti toimivaa palvelua paikkaamaan tai kilpailutuksen halvimmalla hinnalla voittanut yrittäjä joutuu opettelemaan kaiken alusta.

Päiväkotien kilpailutuksessa on Helsingin kaupunki määritellyt valintaperusteeksi tarjotun hinnan. Pitkään alalla toimineet yksiköt, joissa on ammattitaitoinen ja pysyvä henkilökunta, eivät pysty kilpailemaan sellaisten yksiköiden kanssa, joiden toiminta perustuu lyhytaikaisiin työsuhteisiin, työllistämistuella palkattuun työvoimaan ja ammattitaidon minimivaatimusten täyttämiseen. Päiväkoti Kalinkan tarjoama hoitopaikkahinta on täysin vertailukelpoinen kaupungin omien päivähoitoyksiköiden hintaan. Kalinkassa nyt hoidossa oleville lapsille on kaupungin taattava hoitopaikka, kävipä Kalinkan miten tahansa. Kaupungin omien yksiköiden on jo nyt vaikea sijoittaa päivähoitoa tarvitsevia lapsia omalle alueelle - miten käy kun Kalinkassa nyt hoidossa olevat 76 lasta ja paikkaa jonottavat 50 lasta pitää sijoittaa 1.8.2007?

Kalinka on päiväkotina maailmallakin ainutlaatuinen kahden kulttuurin ja kahden kielen oppimisympäristö. Kalinkan kielileikkimenetelmä on toiminut mallina lukuisille muille päiväkodeille maailmalla, Kalinkassa on tuotettu oppimateriaalia niin kasvattajille kuin vanhemmillekin, Kalinkan kielileikkimenetelmän mallista luennoivat varhaislapsuuden kaksikielisyyden asiantuntijat yliopistoissa ympäri maailmaa. Onko Helsingin kaupungilla varaa menettää tämä ainutlaatuinen pienten lasten oppimisympäristö säästösyistä? Eikö Helsingissä olla ymmärretty miten suuri merkitys Suomen valtion ylläpitämän Suomalais-venäläisen koulun vieressä sijaitsevalla Kalinkalla on venäjänkielen opiskelijoiden määrään lisääntymisen maassamme?

Monet perheet tekevät merkittävän satsauksen lastensa tulevaisuuteen valitessaan kielikoulun. Helsingin kaupungilta voisi odottaa asiallisempaa suhtautumista venäjänkielen opiskelun tukemiseen jo varhaislapsuudessa.

6.12.2006
Helena Salo
kahden jo aikuistumassa olevan lapsen äiti

KILPAILUTUS JA PÄIVÄHOITO - ONGELMALLINEN YHTÄLÖ

Lähdettäennä kilpailuttamaan palveluntuottajia pitäisi ennen kaikkea olla
selvillä se, mitä palvelua on tarkoitus kilpailuttaa ja mitkä ovat ne kriiteerit, jotka kilpailuun osallistujien on täytettävä.

Vasta kun edellämainitut seikat on selvitetty, voidaan paneutua
kysymykseen ko. palvelun hinnasta eli hosumatta vasta
tässä vaiheessa tulisi tarkastella, mihin hintaan juuri tätä palvelua
voisi saada.

Helsingin kaupungin hankintaosasto on ilmeisesti toimimassa
toisin - ainoa merkityksellinen asia näyttää olevan hinta. Sillä, mitä tarjotaan ja miten palvelua tuotetaan, ei tunnu olevan niinkään väliä. Kyseessä ovat lasten varhaiskasvatusta ja sen laatua koskevat kysymykset,kaksikielisyyskasvatus ja sen tila maassamme venäjän kielen osalta sekä maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista koskevat haasteet. Nämä kysymykset eivät ole arvioitavissa, saatikka ratkaistavissa ainoastaan kustannuksia silmällä pitäen.

Kaupungin olisikin syytä tarkastella, miten erityispäivähoidon tuottajat ovat tähän saakka selvinneet työstään ja tavoitteistaan, miten niiden toiminta kestää pedagogista ja myös moraalista tarkastelua.

Kalinkassa tehty työ ja saavutetut tulokset kaksikielisen
päivähoidon osalta ovat Helsingissä monin tavoin vertaansa vailla. Todettakoon myös, että hoitopaikka Kalinkassa sijoittuu samaan hintahaarukkaan kaupungin oman päivähoitotarjonnan kanssa. Kallista se siis ei ole. Jos vertaillaan pedagogisia sisältöjä, saadaan itse asiassa
samalla rahalla jopa enemmän - kavatuksellisia tavoitteita kun
toteutetaan kahdella kielellä.

Jos kaupunki on vaatimassa yhdistyksen ylläpitämää
varhaiskasvatusta "alentamaan hintojaan" kaupungin omien hintojen alapuolelle, tulee väistämättä mieleen epäilyttävä ajatus lasten ja päivähoidon alennusmyynnistä. Tämä toimintatapa ei istu lainkaan lasten parissa tehtävään kasvatustyöhön, olipa kyseessä kielipäiväkoti tai ei.

Tämän tyyppinen kilpailuttaminen
edellyttää kaiken kaikkiaan tarkemman normiston ja kasvatusalalle sopivan kriteeristön luomista ennen kuin se voi toimia sen väestöryhmän parhaaksi, jolle päivähoito on luotu - lasten ja heidän vanhempiensa.

Päiväkoti Kalinkaan kohdistuva lopetusuhka on järkytys! Kaikki kolme lastani ovat olleet Kalinkan onnellisia lapsia. Heille on tarjottu lämpöä, huolenpitoa ja pedagogista rakkautta. Henkilökunta koostuu huippuammattilaisista.

Kalinkassa kehitetään toimintaa koko ajan ja ollaan jatkuvassa vuorovaikutusessa vanhempien kanssa.Kalinkassa kannetaan vastuuta koko perheestä. Se on tavoite, josta moni päiväkoti voi vain haaveilla! Lisäksi tarjotaan kahden kielen oppimisen mahdollisuus.

Hyvää lapsuutta ei voi rahalla mitata! Se on voimavara, josta lapsi ponnistaa!