Asunto-osakeyhtiöiden omituinen kulujenjakoperuste.

Putkiremonteissa hinta vääristyy.  TV viikolla 44 " Tarkalleen samasta työstä maksoi pieni kaksio 20000 euroa mutta isompi asunto maksoi 40000 euroa." Onko oikein?

Sillä, jolla on enemmän osakkeita, on enemmän ääniä kuin sillä, jolla niitä on vähemmän. Meidän talossa yksiön omistajat omistavat kaksi osaketta, sitä suuremmissa kolme ja sitä suuremmissä neljä. Niillä, joilla on enemmän neliöitä eli osakkeita on enemmän sananvaltaa kuin vähemmän omistavilla. Taloyhtiön kokouksessa äänestetään osakkeilla, mies/nainen ja ääni -periaatetta ei ole. Se, joka omistaa kymmenen sijoitusasuntoa, äänestää suuremmalla määrällä kuin pienimmän, yhden asunnon omistaja.

Laissa on tarkkaan määrätty mikä kuuluu taloyhtiölle ja mikä ihmiselle itselleen. Meille on jaettu vastuunjakotaulukko, sieltä voi tutkia. Osakkaat maksavat myös toisten vesivahingot, vaikka itselle ei olisi vahinkoa tapahtunut. Maksoimme myös tuuletusparvekkeiden remontin, vaikka itse emme koskaan mattoja parvekkeilla tamppaa, ja saunan remonttiin osallistuttiin, vaikka emme itse kylve saunassa koskaan.

Pienempien asuntojen neliöhinta on useimmiten suurempi kuin suurempien asuntojen, joten kyllä sitä kustannuksia kertyy pienemmillekin asunnoille. Menee se lopulta jollain lailla tasan. Ja ne jotka asuvat keskustassa maksavat suurempaa hintaa kuin laitakaupungilla asuvat. Taaskaan ei mene tasan, mutta minkäs teet.

Vastuunakotaulukkoa käytetään vain yksitäisissä asuntoon kohdistuvissa asioissa. Adressin esimerkeissä kyllä selviää millaisissa tapauksissa isonmman asunnon omistaa joutuu´maksmaan jotain josta ei saa mitää astinetta maksulleen. Maksaa siis toisten puolesta. Kyllä nykymatematiikalla pitäisi osata laskea kulut oikeudenmukaisesti, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa enempää kuin hänelle kuulu. Kun laitettiin vesimittarit, ei kenenkään ole tarvinnut maksaa muiden vedenkäytöstä sen jälkeen. Käynee esimerkistä. PK

Rivitaloyhtiöön tehtiin uudet, hienot aidat. Pihojen sijoittumisesta johtuen oli pienimmillä asunnoilla aitaa toistakymmentä metriä ja tuplasti isommilla asunnoilla vain viitisen metriä.

Arvatkaa menikö laskutus aitametrien vaiko neliöiden mukaan? ... Neliöiden, tiätysti!

#5: - Meneekö tämäkään oikein? 

 Hei sinä, joka kirjoitat: Meneekö tämäkään oikein?

Sillä ei ole mitään väliä, vaikka olisi kuinka paljon ääniä enemmän,

jos taloyhtiössä on tehtävä pakolliset remontit, niin siinä ei äänet auta, vaan talon kannalta ne on pakko tehdä. Nykyään esim. lukkojen vaihto on joskus tehtävä. Siinä ei neliöt auta, vaan jokaiseeen oveen vaihdetaan vähintään lukkopesät ja annetaan avaimet.

#10: Vieras - Re: Meneekö tämäkään oikein? 

 Niin, niin, mutta onko se oikein jos hyöty esim. lukkojen vaihdosta on tasan tarkkaan sama kaikille

mutta hinta jopa kaksi kertaa suurempi isomman asunnon omistajalle. Ja tämä pätee joka

asiassa mitä talossa tehdään. Asunto-osakeyhtiölaki / taloyhtiön järjestyssääntö sen määrää'

LAKI TARVITSEE EHDOTTOMASTI MUUTOKSEN. Lain pitää olla vahvempi kuin yhtiön järjestyssäännön. 

Ne, joilla on länsiparveke, saa nauttia iltapäiväauringosta. Ne joilla on itään, saavat vain aamulla oleskella parvekkeellaan auringossa ja vain loma-aikana tai viikonloppuna jos käyvät ns. normaaliaikaisessa työssä. Ne joiden parveke antaa etelään saavat läkähtyä keskipäivän helteessä. Ei mene tämäkään ihan oikein. Ne, joiden asunnot on kadulle päin, joutuvat sietämään liikenteen meteliä ja humalaisten öykkäröimistä jos lähistöllä on yksikin kaljabaari. Ne, joilla on asunto sisäpihalle päin, saavat nukkua yönsä rauhassa, eikä ikkunatkaan likaannu yhtä paljon kuin kadun puolella. Tasan ei mene.

P.S. Sekä itä- että länsiparvekkeelliset maksavat parvekeremontista saman verran vaikka toinen hyötyy siitä enemmän, toisen parveke voi itäsuunnan vuoksi olla kokonaan käyttökelvoton. Parvekkeita näkyy rakennetun myös pohjoiseen päin.

Hissiremonttien kustannukset ja hissin käyttökustannukset maksavat kaikki, vaikka toiset ei edes käytä hissiä, esim. ne, jotka asuvat 1. ja 2. kerroksessa. Jos rakennetaan hissittömään taloon hissi, niin sitten lasketaan portaat ja jyvitetään, mutta ei remonttitapauksissa.

Loppujen lopuksi asia on kiinni yhtiöjärjestyksestä. Jos korjauskustasten jakoperuste on sen mukaan osakkeiden määrä, et voi kuin valittaa. Jos korjauskustannukset on yhtiöjärjestyksen mukaan jaettava neliöiden mukaan, se on ihan oma henkilökohtainen voivoi. Tämän yhtiöjärjestyksen on jokainen osakas hyväksynyt alkaessaan asunto-osakeyhtiön osakkaaksi. Eiköhän se asia sieltä osakekirjasta ja yhtiöjärjestyksestä löydy.

Yhtiöjärjestys on osakkaiden hyväksymä ja siitä minun oikeustajuni mukaan voidaan poiketa vain, jos jokainen allekirjoittanut eli osakkeenomistaja suostuu.

#12: -  

 Adressissa on kyse lähinnä remonttikustannusten jaosta. Asuntoa ostettaessa tiedetään, että parveke on ja pysyy esim. pohjoiseen ja se alentaa asunnon hintaa. Huono esimerkki.

#14: -  

 Puhumattakaan sellaisesta taloyhtiöstä, johon kuuluu myös matalampi rakennus,

jonka kahdessa rapussa ei ole ollenkaan hissiä.  Siitä huolimatta tässä talossa

asuvat tietenkin ovat mukana maksamassa kahden muun talon hissiremontteja.

#19: huviajelulle naapuritalon hissiin? - Taloyhtiön hissit  

 Ei pidä paikkaansa, jos talot ovat eri kustannuspaikoissa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan eriyttää erilaiset talot. Voidaan myös määrätä, ettei asuntoja saada vuokrata ilman lupaa. Näin esim. muuttoroskia voidaan säädellä. Kannattaa selvittää mitä yhtiöjärjestyksessä on ennen asunnon ostoa. 

Jo asuntoa ostaessaan tulevan osakkaan olisi syytä muistaa, että jos ostaa isomman asunnon, joutuu maksamaan remonteista enemmän kuin pienemmän asunnon omistava. Jos ei hyväksy tätä, voi itsekin ostaa pienemmän.

#4: -  

 Olen samaa mieltä kanssasi. Muutos pitäisi maksuperusteisiin saada. Ei se ole oikein eikä kohtuullista , että yhdet ja samat maksavat aina joka remontista suurimman summan.

Ei toteudu vanha tuomarin ohje "mikä ei ole oikein ja kohtuullista ei voi olla lakikaan". Tässä toteutuu sanonta "laki on kaikille sama, mutta tuomiot vaihtelee"

Aikaisempi adressini Perintövero pois kantoi hedelmää, sen avulla saatiin veroton osuus 20,000 Euroon ja keskustelua koko p-veron poistamiseksi käydään edelleen. Saataisiin ehkä veroparatiiseissa makaavat miljardit hyödyttämään maamme lamassa olevaa taloutta.

Toivottavasti tämäkin adressi satuttaa kansalaisten oikeustajua ja käynnistää vaatimuksen vääryyden korjaamiseksi