Näsijärven kalastuksen, kalastuksenvalvonnan ja istutusten kehittäminen

Tunnen hyvin Jussi Skogbergin jo vuosien takaa ja hän on ollut aina erittäin innostunut kalastusalasta. Jussi seuraa tarkasti alan kehitystä ja on vuosien varrella hankkinut paljon tietoa ja taitoa alan laajalta sektorilta.
Viime aikoina on ollut nähtävissä hänen kritiikkinsä Näsijärven asioissa. Oikein ihmettelen ylipäätään hänen kiinnostustaan Näsijärveen, koska Pyhäjärvi on ollut aina hänen silmäteränsä. Asioiden esittäminen ei ole ollut oikein korrektia kalamiehen kannanottoa ainakaan minun mielestäni. Pidän Jussia kuitenkin jonkin sortin ammattilaisena, vaikka koulutusta ei olekaan virallisesti (ei kaiketi Paraisilta ainakaan). Kritiikki ja asioiden esittäminen ei ole mielestäni ollut joka kohdassa ammattimaista.

Uistelijat, jotka ovat tämän adressin alulle panneet ovat hyvällä asialla liikkeellä. Tätä olen jo kauan odotellutkin. Aikaisemmat "tulemiset" ovat olleet liian vaisuja, vaikkain yksi adressi lohikalojen istutuksista kaupungin vesialueille onkin onnistunut. Toki uistelu on aina otettu huomioon istutuksia ja hoitosuunnitelmia tehtäessä, mutta nykyinen esiin tuleminen vaikuttaa varmaankin eri tavalla. Kuten Jussi on kommenteissaan maininnut, adressi voi tuntua olevan yhden kalastustavan ehdoilla liikkeellä. Harva nuoremmista kalastajista kuitenkaan on verkkokalastaja eikä tunne sen kalastusmuodon meininkejä, siksi varmaan jotkut uistelijat karsastavat verkkokalastusta ja miksipä ei toisinkin päin. Tämän vuoksi asiat toisinaan kärjistyvät ja etenkin keskustelupalstoilla.

Jussi Skogberg puolustaa ponnekkaasti kalastusalueen päättämiä alamittoja. Siis niitä säädöksiä, joita mm. minäkin olen ollut suunnittelemassa, perustuen juuri niihin seikkoihin, joista Jussi kirjoituksesaan mainitsee. Näsijärven lohikalatilanne on muuttunut parempaan suuntaan hyvien istukkaiden ja lisääntyneiden istutusten myötä. Taimen ja järvilohikannan tutkimuksiin ei ole viime aikoina panostettu, kun kohteena ovat olleet siika ja kuha. Nyt kun kuha ja siika on tarkkaan syynätty, on aika ryhtyä selvittämään taimenen ja järvilohen menestymistä Näsijärvessä, kuinka paljon istutuksia kannattaa tehdä ja miten niiden kalastusta tulee säädellä. Tuo 45 sentin alamitta on kovin pieni, mielestäni sitä tulisi nostaa. Miettikääpä tuollaista 800 gramman taimenta, joka on vasta kesän siellä uiskennellut! En ainakaan itse ottaisi sitä ylös, mieluummin sitten vaikka seuraavan kasvukauden jälkeen, sanovat kannattavuuslaskelmat mitä tahanssa. Alamitan nosto ei välttämättä tarkoita verkon silmäkoon nostamista sääntönä, kun verkkokalastus kohdistetaan kutakin lajia soveltuvaksi; ajankohtaan ja pyyntipaikkaan kohdistaen. Siikaa kalastetaan edelleen kuten ennenkin, mutta oikeilla paikoilla oikeaan aikaan. Kuhaverkkojen silmäkokoa nostetaan. Tämä pitää valaa kalastajien asenteisiin ja näin se on monille verkkokalastajille jo iskostunutkin. Meillä on paljon työsarkaa edessä ja mielestäni tämä adressi tulee ikäänkuin hyvään paikkaan. Se olisi ehkä pitänyt esittää hieman perustellummin, jolloin mm. Jussin mainitsemia tulkintoja ei olisi tullut. Mutta eipä ole verkkokalastajilta tullut minun tietooni minkäänlaista vetoomusta!

Toivon, että Tampereen kokoinen kaupunki saa lähitulevaisuudessa palkkalistoilleen kalastusammattilaisen, joka hoitaa monipuolisesti valvonnan ja kalastusalueen suurimman vesialueen kalaveden hoidon sekä markkinoinnin.
Uusi Näsijärven kalastusalueen hoitosuunnitelma valmistuu ja hyväksytään vuoden 2010 kevätkokouksessa. Tehkäämme siihen entistä parempia suunnitelmia niin istutusten kuin kalastuksen järjestelynkin puitteisssa. Niin että uudet ja perinteiset kalastusmuodot pystyvät tasapuolisesti hyödyntämään Näsijärven kalavaroja. Ja ennenkaikkea seuratkaamme kalakannan kehitystä aktiivisesti, jonka perusteella voimme tehdä suunnitelmista yhä parempia!

Palaan taimen ja järvilohiasiaan tuonnempana, kun viime vuosien tutkimustulokset valmistuvat. Näsijärven kalastusalueen nettisivuille päivitetään tutkimustulokset heti niiden valmistuttua!

Markku Nieminen