Pro Kirkkoharju

Kirkkoharjulle luonnonrauha.

Kangasalan Kirkkoharju on suojeltava rakentamiselta.

Kyllä olis taas kirveellä töitä, mutta ihan jossain muualla, kuin kirkkoharjussa.

Jos tämä ehdotus hyväksyttäisiin, niin seuraavaksi lohkaistaan vieläkin suurempi pala. Nyt on pantava ehdoton stoppi Kirkkoharjuun rakentamiselle !

Pohjavedet tiettävästi kärsivät, jos harjut kaivetaan.

Kirkkoharju on ehdottomasti tärkein kangasalalaisten liikuntapaikka. Jo nykyisen rakennusasteen puristuksessa on usein vaikea sovittaa kaikkia käyttäjäryhmia kitkattomasti harjuun. Lisärakentamisen sijaan harjuun tulisi saada selkeät ympärivuotiset reitistöt ratsastajille, maastopyöräilijöille, koiran ulkoiluttajille, hiihtäjille jne. Lisääntyvä hallitsematon käyttö kuluttaa herkän harjumaaston piloille. Ei missään tapauksessa lisää rakentamista harjualueelle. Lukion alueen sen sijaan saa rakentaa niin täyteen kuin huvittaa.

Harjuun ei voi jäädä vain kapea pururata kerrostalojen puristuksiin.

Kangasalle harjut ovat yhtälailla kulttuurimaisemaa kuin viljavat pellotkin, toivottavasti Kirkkoharjuun ei enempää rakenneta. Kun kerran Mäntyveräjän asuntomessualueesta on aikanaan tullut kiitokset hyvästä suunnitelusta, niin eikö se  ole merkki riittävästä alueen rakentamisesta. On väärin lähteä rakentamaan sitä lisää ja rikkomaan luonnon läheisyys ja lähellä olevat ulkoilureitit.

Vainiometsän alueeelle ja asematien varteen on jo  kuitenkin osoitettu  paljon uutta rakentamista, kyllä tulevat asukkaat nauttivat myös puhtaasta luonnosta ympärillään.

Ketä Kangasalan kunta kuvittelee noihin kaikkiin kerrostaloihin muuttavan?

A) lapsiperheitä

B) eläkeläisiä / tai kohta eläkkeelle jääviä

C) hyvätuloisia perheitä

Epäilenpä että ei ainakaan vaihtoehtoja A) ja C). Ja ihmettelen myös mistä noita eläkeläisiä / kohta eläkkeelle jääviä muka riittää kaikkiin noihin suunniteltuihin kerrostaloihin.

Ja jos riittääkin, niin mihin ne kaikki laitetaan 20-30 vuoden päästä? Silloin Kangasalla on todella paljon laitoshoitoa vaativia ikäihmisiä ja terveydenhuoltopalvelut vaativat rajuja lisäsatsauksia

Vaikka lapsiperheistä on kunnalle kuluja (päivähoito, koulu...) niin on heidän vanhemmistaan myös tuloja. Ja uskon että vanhemmat maksavat koko kunnassa asumisaikana kunnalle enemmän kuin sieltä saavat (tai sitten on kunnan palveluhinnoittelussa jotain todella pahasti pielessä)

Mikäli kuitenkin kaikki paikat täytetään kerrostaloilla, joihin muuttaa 50 + ihmisiä, ei heistä ole isoja kuluja juuri nyt. Mutta mitä tapahtuukaan tulevaisuudessa?

Pikkupoikana n.v1965 aloittaessani urheilemaan pystyin juoksemaan harjun laella nyk.Nattarista Kirkkoharjun näkötornille. Liikkuessani tänään Kirkkoharjussa ja Lentolan teollisuusalueella tulen näkemästäni todella surulliseksi. Jäljellä olevat rippeet voivat todella pahoin, ehkä on viimeiset ajat pelastaa, mitä pelastettavissa on!?

Vehoniemenharjusta alettiin hiekkaa louhimaan joskus 70-luvun alussa. En voi enään mennä kokoalueelle, koska se on kuin maailmanlopunmyllerryksessä! Eiköhän se hiekan otto voisi sieltäkin  jo lopettaa! Toiseenpäähän (Pälkäneen)Vehoniemenharjua suunnitellaan "luonnonfiltteri" vedenpuhdistamoa, joka vaatii vedenpuhdistamisen vielä senkin jälkeen kun harju sen on suodattanut, on sekin melkoista luonnonraiskaamista!!!!

Alueelle on useampi kaavavaihtoehto ja nyt ollaan suosittelemassa sitä, jossa vaihtoehtona ovat kerrostalot. Varmaankaan ei herättäisi näin suurta vastustusta, kun puhuttaisiin pientalo - tai rivi/paritaloalueesta eli kerrostaloja on Kangasalla jo liiankin kanssa. Onhan se hyötysuhteeltaan tehokasta tontin käyttöä, mutta Tapulinmäki ei sovellu asuinpaikaksi kaikille juuri sijaintinsa vuoksi (korkeat mäet ylös jos kuljetaan jalan). Sitävastoin Kangasalla on todella vähän tarjontaa vapaista rivitaloista eli esim. rivitalo/pientalo alue olisi erittäin paljon järkevämpi mikäli harjuun joku kaava ajetaan läpi...

Surku tässä tulee, kun muistelee entistä Kirkkoharjua! Sama, aiempien vuosikymmenien meininki, jolla Lentolan harjumaisemat ja kirkonkylän keskusta pilattiin, tuntuu jatkuvan. Taannoin kunta tärveli Kirkkoharjua mm. myymällä entisen Havian elementtitehtaan takaisen harjun rinteen sorat, missä yhteydessä korvaamaton Pikku-lukko kaivettiin kokonaan auki. Erinomainen ympäristöteko! Tiesivätköhän ympäristöasioista vastaavan lautakunnan jäsenet tapahtuneesta lainkaan?

Ja nyt Kirkkoharjun molemmin puolin ollaan rakentamassa törkeän korkeita kerrostaloja. Entisen Tarpilan koulun alueelle nousevat rakennukset eivät taatusti tule kaunistamaan harjun Kirkkojärven puoleista maisemaa. Ne tulevat massiivisina hallitsemaan maisemaan ikävällä tavalla. Ja nyt sitten toisellekin puolelle harjua on suunniteltu jopa kuusikerroksisia taloja!

Ei voi kuin ihmetellä, millaisia arvoja tuollaiset suunnitelmat ja ratkaisut heijastelevat! Ilmeisesti tietyt rakentamista ohjaavat ja suunnittelevat tahot ovat Kangasalla jääneet henkisesti jonnekin 70-luvulle. Tai lieneekö sitten takana rakennusfirmojen lobbaus? Joka tapauksessa tuollaisten suunnitelmien rinnalla sitkeästi esillä pidetty hokema kauniista kesäpäivän pitäjästä alkaa kyllä vaikuttaa entistäkin absurdimmalta. 

Hieno nähdä, miten nopeasti on jo yli 300 nimeä tullut puolustamaan Kirkkoharjua. Lisä ei ole pahasta, kertokaa asiasta ystäville ja tutuille.

Alkaa näyttää siltä, että kaavoituslautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston on pakko ottaa tämä kuntalaisten voimakas tahdonilmaus huomioon ja pysäyttää koko järjetön kaavahanke nro 655.

Ei kaikkea luonnon kauneutta rikota.Peltoja on vielä vapaana mihin voi rakentaa.

#12: Helena - Kirkkoharjun (lukion alueen) kaavasta 

 Kyllä se on nyt niin, ettei Kirkkoharjuun sovi enää yhtään rakennusta lisää. Ei sen paremmin omakotitaloa kuin kerrostaloakaan.

MIKSI KAIKKI KAUNIS KATOAA?

SE VAIN ON IHMISEN ITSEKYYS!

TOTEUTUISIKO TÄSSÄ  HANKEESSA TOTUUS HYVYYS  JA KAUNEUS?

Vuosikaudet Kirkkoharjusta on haettu marjat ja sienet, talvisin hiihdetty ja muina vuodenaikoina lenkkeilty. Talot veisivät nämä mahdollisuudet Kirkonkylässä asuvilta. Enää ei päästäisi kävellen metsään. Kenelle ne talot on aiottu? Nykyisin asuntojen hinta nousee niin kalliiksi, ettei niihin voisi muuttaa kuin hyvin toimeentulevat. Se tarkoittaa, että asukkaat eivät olisi enää nuoria.Ei vanhana jaksa Kirkkoharjuun nousta - joka puolella olisi ylämäkeä. Sitä paitsi pitäähän jotakin säilyttää virkistyskäyttöönkin! Eikö tonttimaata ole tarpeeksi muualla?

Ollaanko Kangasalan keskustaajamasta rakentamassa kaupunkia? Keskustaa on pilattu jo riittävästi erilaisilla hankkeilla ja ilmettä ollaan yhä enemmän viemässä tärveltyjen suomalaisten kirkonkylien joukkoon. Kangasalan ainoa valtti on ollut väljyys ja Kirkkoharjun alueen puistomainen viihtyisyys. Vaikea uskoa, että oltaisiin sidoksissa vuosia sitten laadittuun kaavaan. Kunnalla on ymmärtääkseni edelleen kaavoituoikeus ilman siitä lankeavia korvausvelvollisuuksia.

Muutin perheineni 70-luvun alussa ensin Tampereelle ja myöhemmin Kangasalle. Lentolan kangasta möyrittiin silloin. Vehoniemen harjulla oli vain pieni soramonttu. Lentolassa on nyt neliökilometrin suuruinen ruma teollisuus- ja liikekeskus. Vehonimen harjulle on käynyt vielä pahemmin. Se on suuri avoin haava, joka ulottuu Pälkäneelle saakka. Kangasalan keskustassa ei vielä ole rakennettu rannoille, onneksi. Längelmävedellä et juuri vapaata rantaa löydä. Harjut ja rannat ovat osa yhteistä kansallismaisemaa, missä jokaisella ihmisellä on ollatava vapaa liikkumisoikeus. Toisaalta, kuinka kauan on ollut yksityinen maanomistus? Se on vain pari sataa vuotta vanha. Sitä ennen maat olivat kruunun eli meidän kaikkien. 

En ole kerrostalorakentamisen kannalla. Täytyy kuitenkin huomioida että kyseessä on yksitynen maa johon on sovittu rakennusoikeutta. Mikäli alue kaavoitetaan virkistyskäyttöön tulee kunnan lunastaa maat siihen hintaan mikä kerrostalokaavalla olisi. Kyse on miljoonista. Mistäköhän ne saadaan kasaan?

Pro Kirkkoharju -liike on saanut lyhyessä ajassa jo reilusti yli 500 allekirjoitusta. Ja lisää sataa joka hetki. Upeaa! Tulkaahan kaikki mukaan, jotta saamme harjumme säästettyä. Nyt alkaakin näyttääkin siltä, että kaavoituslautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston on pakko ottaa tämä kuntalaisten voimakas, yhdenmukainen tahdonilmaus huomioon ja pysäyttää koko järjetön kaavahanke nro 655. 

Kangasalan Sanomien 24.9.2010 asiaa koskevasta lehtijutusta käy ilmi, että kaavoituspäällikkö Markku Lahtisen lisäksi kukaan muu ei ole ao. asemakaavaa 655 julkisesti kannattanut. Miksei? Ilmeisesti siksi, että tätä valtakunnallisesti arvokasta harjukokonaisuutta ei kukaan muu kunnassamme halua tuhota. Ei edes sora- eikä rakennusfirmat. Ilmeisesti hekin ymmärtävät, että jotain on vielä kunnassamme pyhää ja että rakentaa voi aina muuallekin.  Eikä tämän kohun myötä varmaan yksikään alan firma edes haluaisi nimeään julkiseen häpeäpaaluun koskemalla Kirkkoharjuun.  Ja haluaisinpa nähdä myös sen pankin, joka haluaisi nimensä Kirkkoharjussa seisovaan rakennuskylttiin. Sitä häpeää pankin imago ei kestäisi.  Luulenkin, että kaikilla alan toimijoilla on itse asiassa varsin hyvä visio siitä, miten hieno luontoarvo ja imago rakentamaton Kirkkoharju on - niin heidän liiketoimillensa kuin heille itselleen ja läheisilleen.    

Jos ja kun tällainen valtaisa kansalaismielipide Kirkkoharjun säästämiseksi on olemassa, mikään aiempi kaava tai sopimus ei tule pakottamaan rakentamista - Lahtisen pelotteluista huolimatta. Ensiksikin Sorolan osayleiskaava (oyk) vuodelta 1992 (oikeusvaikutteinen tai ei) ei tähän meitä pakota (antaa mahdollisuuden, muttei pakota).  Jos jokin pakko olisi ollut, se olisi jouduttu toteuttamaan jo 20v. sitten.  Itse asiassa Kangasalan valtuusto hyväksyi juuri äskettäin keskustan alueen osayleiskaavan ja sen käsittelyssä tuli hienosti ilmi, kuinka yleiskaava antaa vain suuntaviivat ja valtuustolla on sen jälkeen laajat mahdollisuudet tarkentaa suunnitelmia - myös rakentamattomaan suuntaan. Tästä oli Kangasalan Sanomissa Mika Säpyskän oiva pääkirjoitus 21.9.2010.  Ja aina voidaan Sorolan oyk myös avata uudelleen ja tehdä kaavamuutos ao. alueen osalta niin, että se merkitään VL-alueeksi (virkistys ja liikunta), kuten muukin osa Kirkkoharjua on jo merkitty. Kaavamuutokset ovat kaavoitustoimessa arkipäivää, sen näkee kun vierailee heidän kotisivuillaan. Käsitykseni mukaan ei siis ole olemassa kaavoituksen puolelta mitään laillista estettä muuttaa Kirkkoharjun pohjoisrinteessä oleva, noin 0.9ha kaava-alue VL-alueeksi. Tahdosta on kaikki kiinni ja se tahto on viime kädessä meillä kuntalaisilla ja valtuustolla.       

 Kokonaan toinen asia on, mitä kunnan ja ao. maa-alueen omistajan (Sorolan perikunta) välillä on sovittu v. 1992 tämän Soralan oyk:n valmistelun yhteydessä.  Tässä yhteydessä olisikin hienoa, jos ao. alueen nykyiset omistajat tulisivat esiin ja kertoisivat oman mielipiteensä siitä, pitääkö Kirkkoharjun pohjoisrinteeseen rakentaa 10 kerrostaloa. Jotenkin minulla on se tuntu, että harjun rakentaminen ei ole heille mikään pakkomielle, niin kuin se valitettavasti näyttää olevan kaavoituspäällikkö Lahtiselle.  Voipa hyvin olla, että he haluavat myös säilyttää Kirkkoharjun meidän kaikkien yhteisenä virkistys- ja liikuntapaikkana.  Koska käsittääkseni kunta ei voi tehdä salaisia sopimuksia, vaan kaikki kunnallishallinnon päätökset ja sopimukset ovat julkisia (ellei asiakirjaa ole sitten erikseen salaiseksi julistettu), niin demokratian nimissa kunnan johdon on saatettava  ao. sopimus julkiseen tarkasteluun.

No mitä sitten voidaan tehdä, jos ja kun jokin ym. sopimus on oikeasti olemassa? Tietenkin käynnistää sopimusneuvottelut uudelleen! Mikä sitten neuvottelujen lopputulos voisi olla? Käsittäkseni siitä on kaksi vaihtoehtoa: 1. Maa-alue jää nykyiselle omistajalle, mutta VL-alueena. Tällöin kunnan on tietenkin korvattava heille menetetty rakennusoikeus joko rahana tai korvaavana rakennusmaana ja oikeutena muualta. Jos hyvää tahtoa löytyy, niin oikea hinta tai sopiva maa myös varmasti löytyvät. 2. Alue siirtyy kunnan omistukseen VL-alueena – taas joko käyvällä hinnalla tai maanvaihtona. Tässä vaihtoehdossa  kunta joutuu tietenkin ao. alueesta maksamaan kovemman hinnan, mutta tuskinpa sentään ”muutamia miljoonia euroja”, kuten kaavoituspäällikkö Lahtinen meitä pelottelee ym. 24.9.2010 lehtijutussa.  Vertailun vuoksi mainittakoon, että kun valtaisa Pikonlinnan alue (n. 40ha) massiivisine kiinteistöineen ja järvenrantoineen siirtyi sairaanhoitopiiriltä uudelle omistajalle, kauppasumma oli lehtitietojen mukaan 6.2 miljoonaa euroa.  Kirkkoharjun pohjoisrinne (noin 0.9ha) on tietenkin tätä halvempi ja siten ostamisen arvoinen joko rahalla tai maanvaihdolla.

Lopulta on siis kyse vain tahdosta: jos tahto säilyttää upea Kirkkoharjumme kaikkien yhteisenä liikunta- ja virkistysalueena on aito ja yhtenäinen,  kaavat ja sopimukset voidaan aina muuttaa sen mukaisiksi.

Laittamalla nimi tähän adressiin varmistamme yhdessä, että tämä tahtotila on olemassa.  

Luonnonrauhaa kirkkoharjulle.

Rakennusoikeuden hinta on satoja euroja/neliö ja neliöitä on 12000. Mistä rahat otetaan?

Näitä rakennusoikeuden hintoja on helppo heittää lonkalta. En usko ym. arvioita. Ainakaan Pikonlinnassa pelkkä rakennusoikeus ei ollut lainkaan näin korkea. Tarvitaan puolueeton arviointi. Ja aina voi tehdä kunnalle rahattoman ratkaisun eli maanvaihdon rakennusoikeuksineen.

Olisi hienoa, jos kaikki kirjoittaisivat jatkossa omalla nimellään. Etenkin olisi hienoa, jos Kirkkoharjun repimistä kannattavat (jos heitä nyt montaa on) uskaltautuisivat ulos kuorestaan ja alkaisivat keskustella asioista ilman nimimerkkiä.