Ei 36-metristä makrotukimastoa asutuksen keskelle Heikinlaaksoon päiväkodin viereen!

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Helsingin kaupunki ja Elisa Oyj keskeyttävät välittömästi 36 metriä korkean matkapuhelinmaston rakennustyöt Helsingin Suurmetsässä ja mastolle etsitään uusi sijoituspaikka, jossa se ei aiheuta terveydellistä, fyysistä tai ympäristöllistä vaaraa pienten lasten päiväkodille ja tiiviille asutukselle.

Asia löytyy Helsingin paatokset.hel.fi sivulta seuraavilla diaarinumeroilla: poikkeamispäätös HEL 2024-005970 ja vuokrauspäätös HEL 2024-002287.

1. Miksi tämä adressi on perustettu?

Keskelle tiivistä Suurmetsän pientaloaluetta, kapeaan asukaspuistikkoon, on aloitettu 36-metrisen teollisen makrotukiasemamaston rakentaminen. Tämä yli 10-kerroksisen talon korkuinen teräsrakennelma nousee vajaan 35 metrin päähän lähes 100-paikkaisesta Savotta-päiväkodista ja noin 20 metrin päähän lähimmistä asuinrakennuksista.

Kaupunki on vuokrannut tämän pienen lähiluonnon ja lastenkin leikkipaikkana toimivan metsikön kaupalliseen tarkoitukseen noin 1 700 euron vuosivuokrahintaan. Me asukkaat, vanhemmat ja veronmaksajat emme voi hyväksyä sitä, että pienten lasten turvallisuus, terveys ja elinympäristön laatu uhrataan yksityisen toimijan kaupallisten intressien tieltä.

Allekirjoittamalla tämän adressin vaadit Helsingin kaupunkia kantamaan vastuunsa lakisääteisestä turvallisesta elinympäristöstä ja soveltamaan EU:n varovaisuusperiaatetta.

Sisältö:

• 1. Miksi tämä adressi on perustettu?

  2. Elisan esittämät sijoituspaikkaväitteet ja "helppous"

  3. Maisemallinen ja fyysinen haitta

  4. Suora poikkeaminen puistokaavasta: asemakaavan ja käyttötarkoituksen vakava rikkominen

  5. EU:n varovaisuusperiaate

  6. Kuulemisvelvollisuus ja asukkaiden oikeusturva

  7. Sähkömagneettinen säteily ja eurooppalainen sääntelykehys

  8. Eurooppalaiset ennakkotapaukset

  9. Käyttöturvallisuus ja fyysiset vaarat

     • 9.1 Kiipeilyriski ja ilkivalta

     • 9.2 Putoavan jään aiheuttama hengenvaara

  10. Luontoarvot ja suojelualueiden läheisyys

      • 10.1 Liito-oravien elinympäristöt ja suojelustatus

  11. Vaikutukset kaupunkikuvaan

  12. Sota ja force majeure

  13. In English: Summary of the Objection

2. Elisan esittämät sijoituspaikkaväitteet ja "helppous"

Elisa väittää tutkineensa alueelta neljä muuta paikkaa, mutta hylänneensä ne muun muassa siksi, että linjojen (sähkö/kuitu) vetäminen niihin olisi "maaperän takia kallista" tai teollisuusalue on "liian kaukana".

Elisa myöntää suoraan päätösasiakirjassa, että vaihtoehtoisten paikkojen hylkäämisen takana ovat taloudelliset säästöt. Elisan mielestä on siis hyväksyttävää sijoittaa 36-metrinen matkapuhelinmasto 100-paikkaisen päiväkodin viereen vain siksi, että kuitulinjojen vetäminen muualle olisi yhtiölle "liian kallista". Asukkaiden turvallisuus ja elinympäristön laatu eivät saa olla kaupallisen yhtiön kustannusoptimoinnin maksumiehiä.

3. Maisemallinen ja fyysinen haitta

Elisa puolustelee mastoa sillä, että se on kapea, patinoituu harmaaksi ja on pimeällä näkymätön, koska Traficom ei vaadi siihen lentoestevaloja. Elisan väite siitä, että yli 10-kerroksisen talon korkuinen (36 m) teollisuusmasto sulautuisi huomaamattomasti pientalomiljööseen ja päiväkodin leikkipihan ylle, on absurdi.

Masto hallitsee alueen siluettia ja muuttaa puiston luonteen täysin. Se, että masto on pimeällä valoton, tekee siitä entistäkin synkemmän ja uhkaavamman elementin talvisessa iltapäivässä suoraan lasten leikkipihan yläpuolella.

4. Suora poikkeaminen puistokaavasta: asemakaavan ja käyttötarkoituksen vakava rikkominen

Alue on voimassa olevassa asemakaavassa nro 6181 osoitettu puistoalueeksi (P), jolle ei ole osoitettu lainkaan rakennusoikeutta tai rakennusalaa. Kyseessä ei ole alueen normaali täydennysrakentaminen, vaan kaupunki on tietoisesti murtamassa voimassa olevaa asemakaavaa yksityisen toimijan kaupallisen edun vuoksi.

Puistoalueet on lain mukaan tarkoitettu asukkaiden virkistykseen ja luonnon säilyttämiseen, ei raskaan teollisen infrastruktuurin sijoituspaikoiksi. Päätös sotii maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä periaatteita ja kaavan alkuperäistä tarkoitusta vastaan.

5. EU:n varovaisuusperiaate

Säteilyturvakeskus (STUK) on suositellut varovaisuutta muun muassa lasten matkapuhelimen käytössä tieteelliseen näyttöön liittyvien epävarmuuksien vuoksi, ja asukkaiden näkökulmasta vastaavaa varovaisuusperiaatetta on johdonmukaista soveltaa myös tukiasemien sijoittelussa herkkien kohteiden viereen.

Vaikka altistus jää STUKin raja-arvojen puitteisiin, WHO:n alaisen IARC:n luokitus 2B antaa vahvat eettiset ja terveydelliset perusteet soveltaa EU-oikeuden (SEUT 191 art. 2) hengen mukaista varovaisuusperiaatetta, ja välttää makrotukimaston sijoittamista päiväkodin ja asutuksen välittömään läheisyyteen.

Myös hankkeen kaupallinen luonne herättää keskustelua. Kyseessä ei ole yhteiskunnan elintärkeään infrastruktuuriin kuten vesihuoltoon tai sähköverkkoon rinnastettava välttämätön hanke, vaan Elisa Oyj:n kaupallinen hanke, jolla pyritään parantamaan langattomien datapalveluiden tarjontaa ja kilpailemaan alueella muiden toimijoiden, kuten Valokuitunen Oy:n ja Valoo-brändin kiinteiden valokuituverkkojen kanssa.

6. Kuulemisvelvollisuus ja asukkaiden oikeusturva

Haluamme myös varmistaa, ettei asianosaisten kuulemisvelvollisuutta (MRL 133 § ja rakentamislaki 65 §) ole laiminlyöty. Saadun tiedon mukaan kaupunki on antanut mahdollisuuden huomautukseen ainoastaan välittömille rajanaapureille. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että pelkkä naapuriluettelo ei riitä, jos hankkeen vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa on todettu, että kuulemisvelvollisuuden laajuus voi tapauskohtaisesti riippua hankkeen tosiasiallisista vaikutuksista. Kun kyseessä on suuri makrosolutukiasema, joka nousee vain kymmenien metrien päähän asunnoista ja päiväkodin pihasta, vaikutusalueen voidaan katsoa ulottuvan pelkkää rajanaapuria huomattavasti laajemmalle.

7. Sähkömagneettinen säteily ja eurooppalainen sääntelykehys

Säteilyyn liittyvät huolet ja niiden oikeudellinen merkitys on jaettava virallisiin altistusrajoihin ja poliittis-hallinnollisiin suosituksiin. Suomessa voimassa olevat väestön altistuksen raja-arvot perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 1045/2018 sekä kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn suojelukomission (ICNIRP) ohjeistuksiin (STM asetus 1045/2018 + ICNIRP 1998/2020). Tästä huolimatta asukkaiden huoli sijoituspaikasta on täysin perusteltu eurooppalaisen sääntelykehyksen ja varovaisuusperiaatteen valossa.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmissaan (päätöslauselma 2008/2211(INI)) käsitellyt sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä huolia ja kehottanut huomioimaan erityisesti herkät väestöryhmät ja kohteet. Erityisen painava linjaus on Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselma 1815 (Council of Europe PACE Resolution 1815 (2011)), jossa suositellaan nimenomaisesti erityisten turvaetäisyyksien asettamista matkapuhelintukiasemien ja herkkien kohteiden, kuten koulujen ja päiväkotien, välille sekä kaapeloitujen kiinteiden verkkojen suosimista. Myös Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen Syöväntutkimuslaitos (IARC) on luokitellut radiotaajuussäteilyn luokkaan 2B (mahdollisesti syöpävaarallinen ihmiselle).

Vaikka Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) toteaa altistuksen pysyvän viitearvojen alapuolella, se korostaa tutkimuksen jatkuvuutta ja soveltaa niin sanottua ALARA-periaatetta (As Low As Reasonably Achievable), jonka mukaan väestön tarpeetonta altistumista tulee aina minimoida. STUK onkin kannanotoissaan todennut, että erityisesti lasten tarpeettoman altistumisen rajoittaminen on perusteltua tieteelliseen näyttöön liittyvien epävarmuuksien vuoksi.

Vaikka Suomessa noudatetaan STM:n asetuksen 1045/2018 mukaisia teknisiä viitearvoja, Euroopan neuvoston päätöslauselma 1815 (2011) kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin sähkömagneettisen altistumisen vähentämiseksi. Päätöslauselma suosittelee nimenomaisesti erityisten turvavyöhykkeiden asettamista tukiasemien ja päiväkotien tai koulujen välille.

Millä mittapuulla noin 35 metrin etäisyys päiväkodista ja sen pihasta sekä 20 metriä lähimmästä asuinrakennuksesta on riittävä ja altistumista minimoiva etäisyys? Koska lakisääteisiä metrimääriä ei vielä ole, jää tulkinta loppukädessä Helsingin kaupungille. Tässä tapauksessa kaupungilla on eettinen ja oikeudellinen velvollisuus soveltaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT 191 art. 2) mukaista varovaisuusperiaatetta, sillä keskustelun keskiössä ovat ennen kaikkea pienet, kehittyvät lapset.

8. Eurooppalaiset ennakkotapaukset

Matkapuhelinmastojen sijoittaminen herkkien kohteiden välittömään läheisyyteen herättää laajaa oikeudellista keskustelua myös ympäri Eurooppaa, ja sijoittelun rajoittamiselle on olemassa selkeät eurooppalaiset ennakkotapaukset.

Esimerkiksi Ranskassa Lyonin vetoomustuomioistuin (Cour d'appel de Lyon) on antanut periaatteellisesti merkittävän ratkaisun, jossa matkapuhelintukiasema määrättiin purettavaksi asutuksen ja lasten herkkien ympäristöjen läheisyydestä asukkaiden oikeuksien ja varovaisuusperiaatteen nojalla. Ranskan kansallinen lainsäädäntö (Loi n° 2015-136, ns. “Loi Abeille”) rajoittaa langattomien verkkojen käyttöä alle 3-vuotiaiden lasten tiloissa sekä asettaa uusia tukiasemia koskevia avoimuus- ja tiedotusvelvoitteita.

Vastaavasti Italiassa korkein hallinto-oikeus (Consiglio di Stato) on useissa ratkaisuissa vahvistanut kuntien oikeutta ohjata ja rajoittaa matkapuhelinmastojen sijoittamista kaavoituksen ja kaupunkikuvallisten sekä ympäristöllisten perusteiden nojalla, mukaan lukien sijoittuminen herkkiin kohteisiin (siti sensibili), kuten kouluihin ja päiväkoteihin.

Tanskassa astui voimaan tiukennettu kansallinen direktiivi matkapuhelinmastojen sijoittamisesta (Bekendtgørelse om landsplandirektiv for tilladelse til opstilling af mobilmaster). Tämä uusi lainsäädäntö antaa kunnille velvollisuuden edistää hyviä yhteyksiä, mutta se antaa kunnalle samalla myös nimenomaisen oikeuden evätä mastolupa tai vaatia sijoituspaikan muuttamista, jos “painavat maisemalliset, luonnonsuojelulliset, ympäristölliset tai naapuruston edut puhuvat sitä vastaan” (§ 2).

Tanskassa valtio on siis linjannut, että paikallisten asukkaiden ja ympäristön suojelu voi mennä operaattorin toiveiden edelle. Silti Helsingin kaupunki sallii massiivisen, 36-metrisen makrotukiaseman pystyttämisen suoraan 100-paikkaisen päiväkodin leikkipihan rajalle, keskelle asutusta.

9. Käyttöturvallisuus ja fyysiset vaarat

Rakentamislain mukaisesti rakennusten ja niiden ympäristön tulee olla turvallisia käyttää ja liikkua. Maston sijoittaminen välittömästi päiväkodin ja asutuksen kylkeen luo kaksi merkittävää käyttöturvallisuusriskiä, joita ei voida sivuuttaa pelkillä varoituskylteillä.

9.1. Kiipeilyriski ja ilkivalta

Nuoriso ja lapset pyrkivät tunnetusti kiipeämään korkeisiin rakennelmiin. Asutuskeskuksissa ja puistoissa sijaitsevat mastot edellyttävät korotettua turvallisuustasoa ja tiukennettua kunnossapitoa.

9.2. Putoavan jään aiheuttama hengenvaara

Suomen talviolosuhteissa 36 metrin korkeuteen kohoaviin ristikkorakenteisiin ja antennielementteihin kertyy huomattavia määriä huurretta ja jäätä. Lämpötilan noustessa tai tuulen voimistuessa mastosta irtoavat suuret jäälohkareet putoavat vapaasti maahan.

Yleisten mastorakentamisen turvallisuuskäytäntöjen mukaan putoavan jään vaara-alue voi vastata vähintään maston korkeutta, mikä tarkoittaisi tässä tapauksessa 36 metrin sädettä. Koska päiväkodin leikkipiha sijaitsee vajaan 35 metrin etäisyydellä mastosta, osa päiväkodin aktiivisesta ulkoilualueesta jää siis suoraan tämän hengenvaarallisen putoamisvyöhykkeen sisäpuolelle.

Suomen suuria tv- ja radiomastoja hallinnoiva Digita julkaisee joka talvi virallisia varoitustiedotteita, joissa ihmisiä kielletään ehdottomasti liikkumasta mastojen läheisyydessä. Tiedotteissa todetaan suoraan, että mastoista putoava jää ja huurre ovat hengenvaarallisia. 36 metrin korkeudesta vapaasti putoava jäämassa on fysiikan lakien mukaan ehdottoman tappava.

10. Luontoarvot ja suojelualueiden läheisyys

Sijoituspaikka sijaitsee vajaan 90 metrin etäisyydellä vuonna 2009 perustetusta Roosinmäen luonnonsuojelualueesta, joka on noin 4,5 hehtaarin laajuinen arvokas kallioalue.

10.1. Reunavaikutus ja suojelualueen olosuhteiden muuttuminen

Vaikka itse masto sijoittuu suojelualueen ulkopuolelle, suuren teknisen infrastruktuurin rakentaminen sen välittömään läheisyyteen synnyttää ekologisen reunavaikutuksen. Puuston kaataminen, huoltotien avaaminen ja sähkömagneettinen kenttä muuttavat mikroilmastollisia olosuhteita (kuten valoisuutta, tuulisuutta, kosteutta ja melutasoa) suojelualueen reunoilla, mikä voi heikentää suojelualueen sisäisiä luonto-olosuhteita ja herkkien eliölajien elinympäristöjä.

10.2. Liito-oravien elinympäristöt ja suojelustatus

Helsingin kaupungin omien luontoselvitysten ja ympäristöraporttien mukaan Koillis-Helsingissä, mukaan lukien Suurmetsän, Heikinlaakson ja Puistolan alueella esiintyy todistetusti ja laajasti EU:n luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltua liito-oravaa (Pteromys volans). Alueen metsäsaarekkeet ja puistokaistaleet muodostavat sille elintärkeitä kulkureittejä. Maston rakentaminen ja huoltotien raivaaminen voivat katkaista tämän kapean metsäkaistaleen muodostaman ekologisen käytävän. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä niitä yhdistävien kulkureittien hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla ehdottomasti kiellettyä.

11. Vaikutukset kaupunkikuvaan

Metsikön ympäröimät Vesuritien, Kassaratien, Puunkaatajantien ja Sahatien ympäristö on perinteistä, yhtenäistä ja kulttuurihistoriallista arvoa kantavaa rintamamiestaloaluetta.

On täysin suhteetonta sijoittaa 36 metriä korkea teollinen ristikkomasto keskelle matalaa ja historiallisestí arvokasta pientalomiljöötä. Masto hallitsee alueen siluettia täysin irrallisena elementtinä ja heikentäisi merkittävästi tämän perinteikkään asuinalueen viihtyisyyttä ja kaupunkikuvallista arvoa. 

12. Sota ja force majeure

Kaupunkisuunnittelussa ja riskienhallinnassa herkkien kohteiden ympärille tulee jättää laaja suojavyöhyke. Sijoittamalla masto alle 40 metrin päähän päiväkodista ja asutuksesta, Helsingin kaupunki sivuuttaa tämän suojavyöhykeperiaatteen ja tuo potentiaalisen riskikohteen suoraan pienten lasten leikkipihan rajalle ja keskelle omakoti- ja rivitaloasutusta.

Tämän tyyppiselle infrastruktuurille on oltava suotuisampiakin paikkoja kuin pieni viheralue keskellä asutusta, aivan päiväkodin vieressä. Suomen maankäyttö- ja rakennuslain 24 § velvoittaa kaupunkia edistämään turvallista, terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä. 36 metrin teollisuusmasto ei kuulu pientaloalueen idylliin, eikä varsinkaan sadan pienen lapsen leikkipihan rajalle. Teleyhtiön kaupallinen kilpailuetu ei saa mennä ihmishenkien ja lasten terveyden edelle.

Allekirjoita adressi ja auta meitä pysäyttämään tämä hanke. Vaaditaan yhdessä Helsingin kaupungilta ja Elisalta vastuullisuutta.

Adressista tiedotetaan suoraan asianomaisia viranomaisia, alueellisia vaikuttajia, paikallisia asukasyhdistyksiä, riippumattomia asiantuntijoita ja mediaa.

Kiitos tuestasi!

In English:

Summary: Objection against the construction of a 36-meter macro cell tower in Suurmetsä, Helsinki

The Issue: The City of Helsinki has granted a planning exception (HEL 2024-005970) and leased a small public park area to the telecom operator Elisa Oyj for the construction of a 36-meter-high macro cell mobile tower. This industrial structure is being built in the middle of a dense residential area, only 35 meters away from a 100-child daycare center (Savotta) and 20 meters from the nearest homes.

Local residents and parents are demanding an immediate halt to the construction. We request that the city revokes the permit for this specific sensitive location and requires the operator to find an alternative site where it poses no risk to children or residential areas.

Thank you for your support!