Vetoomus Helsingin metsien säilyttämiseksi
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee yleiskaavaluonnosta 16.12.2014
Ei pelkkiä asuntoalueita
Hyvät päättäjät! Nostakaa vaikka veroäyriä mutta antakaa meidän helsinkiläisten pitää viimeiset luonnonvaraisten metsiemme rippeet. Niissä viihtyvät linnut ja pieneliöt, ja niissä lepääntyy ja rauhoittuu ihmisen mieli. Helsingin kannattaisi näyttää mallia luontoalueitansa säilyttäneenä kaupunkina vielä sadan tai kahden sadan vuodenkin kuluttua!
Kun listan metsät rakennetaan, ei puita enää paljon jää rakkaaseen kotikaupunkiin. Jos rakentamisen syy on asutopula, rakentamisen jälkeen on enempi pulaa asunnoista, niin se menee!
no, sitä vaan,
että onhan H:gissä jonkun verran vihreetä, mutta puistoina, vähän on metsää. Metsä on eri juttu. Se on myös muita kuin ihmisiä varten ja siksikin aivan ihana ihmistenkin nauttia. "Am I wright or am I wright?"
Pistaleita pirstaleita
Miten on mahdollista että vieläkään ei ymmärretä, että biodiversiteetin häviämisen laajuus on yhä hälyyttävämpää. Hyvien ja monipuolisten elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen on HAITAKSI sekä ihmisille että muille eliöille, siis koko luonnolle. Suomen tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen, miten Helsingin kaavoituspolitiikka ja nämä uudet suunnitelmat edistävät tätä tavoitetta?
WWF:n Living Planet 2014 uusimman raportin mukaan nisäkäs-, lintu-, kala-, sammakkoeläin- ja matelijapopulaatiot ovat huvenneet alle puoleen 40 vuodessa. Suurin syy tähän trendiin on elinympäristöjen häviäminen (hävittäminen) ja huonontuminen yleensä ihmisen toimesta. Häviämisuhan alla olevien lajien kokonaisuutta ei kukaan tiedä, koska häviäminen ja sukupuutot tulevat viiveellä, kunnes viimeinenkin populaatio ja yksilö kuolee.
Ilmaston muutos lisää ongelmia ja muutoksen tuomiin haasteisiin voi vastata vain mahdollisimman monimuotoinen ympäristö eliöineen.
Kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa olisi nyt korkea aika ja viimeinen tilaisuus säästää jäljelläoleva monimuotoinen luonnonympäristö metsineen ja rantoineen rakentamiselta ja keskittää rakentaminen jo häirityille alueille ja nostaa esimerkiksi kerroskorkeutta.
yst.terveisin Tintti Karppinen, Käpylä-Seuran hallituksen jäsen
Helsinki on ikävä kaupunki ilman metsiä!
Helsinki ei ole viehättävä kaupunki, tai ehkä se on ollut sitä vielä 50- ja 60-luvuilla. Kaupunki on täydennysrakennettu, muutamaa kantakaupunkin arvokorttelia lukuunottamatta, lähes kauttaaltaan pilalle. Helsingillä ei ole muuta viehätysvoimaa jäljellä kuin muutamat metsät ja puistot, joita niitäkin jyrsitään kaiken aikaa joka kulmalta.
Nyt kaupungin päättäjät ovat näköjään aloittaneet laajamittaisimman ja vihamielisimmän tuhoamishyökkäyksen Helsingin viimeisiä luontokohteita vastaan! Siinä rytäkässä ei helsinkiläisen mielipide paljon paina (rakennusliikemafia jyrää ja päättäjät vikisee).
Kaupungin laajamittainen raiskaaminen on ollut mahdollista myös siksi, että alkuperäisiä asukkaita on ajettu suuri-volyymisellä ja jääräpäisellä rumarakentamisella muualle asumaan, ja tilalle on virrannut porukkaa, jolla ei ole juuria täällä. Näin on saatu kutistettua soraäänisten joukkoa pienemmäksi rakennushankkeita häiritsemästä.
Metsään hengittämään arkena
Kodin lähellä olevista metsistä pystyy nauttimaan äiti tai isä, joka taluttaa lasta ja työntää toista vaunuissa, ja myös rollaattorin avulla kävelevä vanhus. Kukapa heidät kuljettaisi kilometrien päähän arkista ulkoilua varten, eikä se järkevää olisikaan. Itse olen nauttinut Roihuvuoren kallioista ja metsistä niin lapsena, lasteni kanssa kuin eläkeläisenä. Etenkin tällaisina talvina, joina ei pääse jäälle hiihtämään eikä kentälle luistelemaan, metsä- ja rantatiet ovat erityisen tarpeen. Paljonkohan kunkin asukkaan pitäisi maksaa kaupungille kävelystään ja kasvien ja eläinten tarkkailusta, että pienet metsäalueet kannattaisi säilyttää nykyisellään!
MATUT VÍTTUUN !
METSÄT ON HYVÄ SÄILYTTÄÄ !
ELI SANO RAPEREFUGEEESEILLE EI !
JA KAS KUMMAA VOILAA !
METSÄT PELASTUU KU EI TARVII KAATAA METSII 2 MILJOONAA MUSLULUSMUILUN EDESTÄ TIELTÄ JA RAKEN TAA TALOJA JA FARMARI AUTOJA NIILLE !
sillä rahat silmissä päättäjät näitä päättävät eivätkä kuuntele Sydämen ääntä joka on Luojamme puhetta sinulle ja minulle siitä mikä on oikein eikä ahnetta mielen puhetta jolle luontoarvot eivät ole mitään. T. Miia Kristiina Siimestö