Pro Kupari

#1: -

Korppi perhekkin asustaa alueella! Upea näky!

#1: - Totta puhut. Lisäksi täällä on nähty ilveksen jälkiä ja olipa supikoirakin eksynyt tämän talon pihaan edellisen asukkaan vieraaksi. Lisäksi tuolla rannassa on nähty kivikon päällä/sen läheisyydessä todella suuri kakkakasa. Että mikähän eläin sen lienee tehnyt? Myös alueen läpi virtaavassa Taimenpuron elinvoimainen kanta on vaarassa liito-oravista puhumattakaan. Rakastan koko sydämestäni tätä paikkaa enkä tule lähtemään täältä kuin kilon palasina... Jos silloinkaan..? Täällä kuulee satakielen laulun ja puiden huminan seassa historian siipien havisevan hiljaa...

#3: - Juu, taitaisipa mennä ikä ja terveys kenonumeroita tarkastellessa... Kenelleköhän nää suunnitellut talot lienee edes tarkoitettu? Saattaa nimittäin talojen ja tonttien hinnat hieman humpsahtaa ylöspäin, jos nää peruskorjataan...

#5: - Tää kaikista suojelluimman linnun nimeä ei anneta julkisuuteen ihan sen takia, et se sais pesiä rauhassa. Ainakin täällä on joku harmaapäätikka. Uhanalaisia lintuja Suomessa ovat ainakin ampuhaukka,kaakkuri, kehrääjä sekä sääksi. Varmaan paikalliset lintuyhdistykset osaa kertoo sulle, asuuko noista em. mainituista mikään juuri Vuoksen varrella.

#6: Minna Pino / Pro Kupari - Re: Eläimellistä menoa! 

 Hei, Mikä tässä kaavassa mielestäsi vaarantaa taimenkannan?

Kaavaselostus/Viranomaisyhteistyö :"

18.1.2012 päivätyssä lausunnossaan ELY-keskus toteaa, että kaavassa on otettu hyvin huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja luontoselvitys on kattavasti tehty. Erityistä kiitosta sai Vuoksen rantaa seuraava kevyen liikenteen väylä, joka on tärkeä niin alueen asukkaille kuin muillekin Imatralaisille. Sen sijaan taimenkannan säilymisen varmistaminen tuli ELY-keskuksen mukaan ottaa vahvemmin huomioon kaava-alueen pohjoisosassa. Neuvottelut ELY-keskuksen kanssa johtivat siihen, että AK-7 korttelia 141 supistettiin voimakkaasti, jotta taimenpuro pystytään säilyttämään koskemattomana. Lisäksi KTY-6 -alueelta poistettiin yksi rakennus."

#4: Simo Veijalainen - Aikanaan 20 vuotta alueella asuneen kommentti

Moi Simo! Ihan mielenkiintoisia kommentteja esitit tuossa kirjoituksessasi. Olen pahoillani, kun en juuri nyt voi vastata sinulle pidemmästi. Olen nimittäin lähdössä taas touhuamaan mieleosoitusjuttuja sekä illaxi Hyväri-Rockiin keräämään nimä. Mutta koitan antaa sinulle vastineen vielä tämän viikon aikana...

#9: vierailija - Re: Re: Eläimellistä menoa!

Moi! Siis vasta marraskuussa tänne muuttaneena en ole kerennyt perehtyä sen tarkemmin tuohon aikaisempaan esitykseen, että mitä sieltä on poistettu. Mutta mielestämme tässä nykyisessä kaavassa reunimmaiset rivitalot on rakennettu liian lähelle Taimenpuroa. Eikä ne talot ehkä siinä itsessään taimenia haittaisikaan niin pahasti, mutta kun tuo ihminen steppailee tuolla rantaväylällä, niin sillä on tosi v-mainen tapa heitellä kaikkea mahdollista luontoon. Itsekin kerännyt täältä jo useammankin muovikassillisen törkyjätettä, lasinsirpaleita, tupakantumppeja, muovirasioita jne. pois maastosta, sillä esim. em. aineet sekä styroxi eivät maadu tutkitusti miljoonassakaan vuodessa kokonaan!!! Että onko se nyt niin vaikeaa pistää se tupakantumppi tai karkkipaperi taskuun ja viedä se kotiin? Ja mitä näihin pullojen särkemisiin tulee, niin toivon todella, etten saa ketään kiinni itse teosta!!! Itselläni on koira ja ystävilläni monta pientä lasta, eikä tuollaista kaljapullon palasta olisi todellakaan kivaa kaivaa jalkapohjasta itseltänikään! Eli kuten Stephen King kirjassaan Tulisilmä: Pieniä tulia, isoveli! Mutta nyt Hyväri kutsuu... So long!

#2: - Re: Joo ja äänikin on komee. Lähinnä hihittelin hiljaa itsexeni lukiessani kaupungin selvitystä aiheesta. Olivat meinaan saaneet desibelimääräksi jotain 55! Ja kun kuulosuojaimia pitäis käyttää yli 80 dbl:n melussa, niin kyllä meillä on täällä sitten kovaääniset linnut! Oikeet siipiveikkojen Axl Roset!!! Hahahahahaha!!!!

#12: Minna Pino / Pro Kupari - Re: Re:  

 No joo tuskimpa linnut aivan niin kovaa meteliä pitää. :) Kyse on voimalaitoksen, Imatrankoskentien ja junaradan läheisyydessä tehdyistä mittauksista jotka ylittävät suositellut ohjearvot. Mittauspisteet 1 ja 2 sijaitsevat Imatrankoskentien vieressä, joten sen tien liikenne aiheuttaa korkeampia arvoja. Mittauspiste 3 on junaradan vieressä. Osa melumittauksista on tehty jo vuonna 2000. Viimeisimmät mittaukset on tehty vuonna 2011 nykyisten asuntojen läheisyydessä. Kaavaselostuksen mukaan näissä mittauksissa ei ohjearvot ylittyneet mittausjaksojen aikana.

Alueen roskaamista en tietenkään halua tukea ja asia ei varmasti sillä parane, että alueelle tulee lisää ihmisiä asumaan. Tähän ongelmaan kuitenkin suosittelen niinkin yksinkertaista ratkaisua kuin pieniä roskiksia. Ei se tietenkään maisemaa kaunista, mutta parempi että ne roskat on siellä roskiksessa kuin luonnossa tai purossa.

#4: Simo Veijalainen - Aikanaan 20 vuotta alueella asuneen kommentti

Itse olen perehtynyt noihin Imatran kaupungin nettisivuilta löytyviin tietoihin, joten koen reagoivani muutokseen tajuten mitä siitä seuraisi. En asu alueella, mutta tunnen sen ja ymmärrän alueen arvon luonnon ja kulttuuriympäristön kannalta.

Muutos ei ole huono asia. Alueen kohentaminen ja maltillinen lisärakentaminen on täysin ymmärrettävää. Alue sijaitsee hienolla paikalla lähellä Imatran keskustaa. Esimerkiksi alueen pohjoisosaan rakentaminen on perusteltavissa, liikenneympyrän läheisyyteen. Tosin en ymmärrä miksi siihen täytyisi tehdä jotenkin "näyttävä ratkaisu" kertomaan, että ollaan tulossa kaupungin keskustaan. Eiköhän Imatralle tulija muutenkin löydä kaupungista etsimänsä paikat, ei siihen joku kerrostalo vaikuta. Tämän alueen tulevien asukkaiden puolesta toivon, että voimalinjojen vaikutus huomioidaan rakennusten sijoittelussa. Voimalinjojen läheisyyteen rakentaminen on mielestäni arveluttavaa asukkaiden terveysriskien vuoksi.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi olemassa olevien rakennusten väliin pitää ympätä lisää taloja. Suunnitelmavaihtoehtojen analyysissa lounaisosan tavoitteeksi mainitaan "hellävarainen täydennysrakentaminen", mielestäni nykyisten talojen väliin uusien rakentaminen ei ole lainkaan hellävaraista. Onnistuisivatko uudet rakennukset solahtamaan nykyiseen maisemaan, vaikka kuinka tekstissä lupaillaan olemassaolevan asuinalueen mukailua? Tässä mielestäni ainut vaihtoehto olisi hyvin maltillinen täydennysrakentaminen aluetta laajentamalla, ei tiivistämällä.

En myöskään ymmärrä, miksi Vuoksen rantaa täytyy kaavoittaa rakentamiseen. Kyllä, kaavasuunnitelmassa on jätetty rannan ja asuntojen väliin virkistysreitti, mutta olen hieman skeptinen sen suhteen, kuinka tämä toteutuu käytännössä. Onko tämä luvattu virkistysreitti nimellinen, jotta voitaisiin sanoa, etteivät tontit suinkaan ole rannassa?

Mainitset tekstissäsi myös puron. Kaavasuunnitelmaa tutkiessani mietin, kuinka puroon ja sen taimeniin vaikuttaa kovin lähelle rakentaminen, ainakin arkkitehtonisen periaateratkaisun mukaan uusia taloja tulee aivan puron ääreen. Luontoa ja historiallisia arvoja huomioidaan tekstissä, mutta tarkemmin katsottuna on monta kohtaa, joissa teksti ja varsinainen suunnitelma ovat ristiriidassa.

Reagoin itse nyt sen vuoksi, että tässä kaavoitustouhussa oltaisiin maltillisia ja suunnitelmat olisivat kestäviä ja huomioisivat alueen luonnon erityispiirteet ja alueen merkityksen kulttuuriympäristönä. Mielestäni nykyinen suunnitelma ei ole tässä onnistunut hyvin. Tämän vuoksi reagoin, ja vastustan kaavan hyväksymistä tällaisenaan. Kuten sanoin, alueen kohentaminen ja maltillinen rakentaminen, mikäs siinä, mutta tämä suunnitelma ei ole tyydyttävä.

Kuparin uusi kaava sisältää mielestäni liikaa riskejä.Noussut kansanliike on mielestäni monesta syystä aiheellinen. Alue on paitsi kulttuurihistoriallisesti arvokas, siellä on havaittu myös liito-oravan ulostetta harvinaisia lintuja ja taimenen elin olosuhteetkin tulee huomioida.

Itse pidän myös arveluttavana uusien asuinalueiden rakentamista voimalinjojen väliyttömään läheisyyteen. Esimerkiksi Ranskassa tämä on nykyisellään jo kiellettyä.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan voimajohtojen aiheuttamien magneettikenttien terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti 70-luvulta saakka. Joissakin väestötutkimuksissa on havaittu, että voimajohtojen lähellä asuvilla lapsilla on kohonnut riski sairastua leukemiaan. Tutkimuksissa on paljon epävarmuustekijöitä ja ilmiötä selittävää vuorovaikutusmekanismia ei tunneta. Myöskään laboratoriokokeissa ei ole pystytty löytämään yhteyttä magneettikenttien ja syövän synnyn välille. Näin ollen havaintoa ei ole otettu huomioon lainsäädännössä altistumisrajoja säädettäessä (sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 294/2002 magneettivuon tiheyden rajaksi merkittävän ajan kestävälle altistumiselle on määritetty 100 µT). Toisaalta leukemiahavaintoa ei ole pystytty tähän mennessä kumoamaan. Mista jo se, on hälyyttävää.

Turun Sanomat julkaisivat kesäkuussa 2009 jutun, jossa kerrottiin, että pientaajuisten magneettikenttien ja Alzheimerin taudin välillä on mahdollinen yhteys. Tieto selviää EU:n komission riippumattoman tieteellisen komitean SCENIHR:n tuoreesta raportista. Magneettikenttiä esiintyy voimakkaina lähinnä voimajohtojen läheisyydessä. Myös teollisuuslaitteet ja kodinkoneet synnyttävät pieniä määriä pientaajuisia magneettikenttiä. Komitean raportti siteeraa kahta tuoretta tutkimusta, jotka tehtiin Espanjassa ja Sveitsissä. Näissä toisistaan riippumattomissa tutkimuksissa päädyttiin samankaltaisiin tuloksiin.
Nykyisin onkin suositeltavaa kaivaa voimalinjat maan alle, kun niitä rakennetaan uusia, jotta tällaisilta mahdollisilta terveysvaikutuksilta vältyttäisiin.

Mitä itse rakennusten sijoitteluun uudessa kaavassa tulee, en pidä fiksuna enkä kestävänä sitä, että vanhojen talojen pihapiiriin rakennetaan kokonaan uusia taloja. Mielestäni tämä tavallaan särkee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön ja vähentää sen arvoa.

Monet imatralaiset toivoivat myös uuteen kaavaan vihdoin ja viimein koirapuistoa, joka ei ainakaan omaan silmääni sattunut uudessa kaavassa.

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Kuparin alueen uutta kaavaa ei pitäisi hyväksyä tällaisenaan, vaan palauttaa se uudelleen valmisteltavaksi.

#15: Päivi Marttila - Re: Aikanaan 20 vuotta alueella asuneen kommentti

Tiiveydestä ja väliinrakentamisesta. Aika vähän tuossa kaavassa on kyllä rakennuspaikkoja vanhojen rakennusten välissä. Korkeintaan korttelissa 153 voidaan tulkita jotain sen tapaista, mutta niiden vanhojen rakennusten välissä on kyllä enemmän kuin tarpeeksi tilaa. Muut uudet rakennuspaikat sijoittuvat vanhojen rakennusryhmittymien jatkeeksi tai ulkopuolelle omina ryhminään.

Liikenneympyrän kerrostaloista. Jos kerran ollaan rakentamassa kerrostaloja niin miksi niistä ei tehtäisi kauniita ja arkkitehtuurisesti sellaisia että ajanhammas ei niitä pahasti pureskele. Onhan ne sitten komeita myös Imatralaisten ja muiden Suomalaisten silmiin eikä vain Venäläisten. Imatralla on ihan riittävästi tylsiä harmaita/valkoisia kerrostaloja. Pitäisikö sitä perinnettä jatkaa?

Puron lähelle rakentamisesta. Puroa lähin kortteli on 152. Siinä on jo nyt rakennus. Puron viereinen hiekkatie on kaavassa muutettu ulkoilureitiksi. Tämän luulisi parantava puron asemaa. Tällä hetkellä siinä saa ajaa millä tahansa kulkupelillä. Nimen omaan sen tien varrella on purossa syvempi kohta jossa virtaus on pienempi. Tämä on juuri se kohta missä taimenet tykkäävät oleskella. Käykää vaikka ihastelemassa niitä siinä. Eli sanoisin, että ei ne ihan vähästä hätkähdä. Mikäli Vuoksen vedenlaatu olennaisesti huononisi niin se voisi vaikuttaa taimenien viihtyvyyteen. Taimenet ovat jo kerran hävinnyt lähes kahdeksi vuodeksi kuin jotkut valopäät keksivät maisemallisista yms. syistä nakella isoja kiviä puroon. Sanoisin, että suoraan veden laatuun tai sen kulkuun vaikuttavat tekijät voivat siis vaikuttaa taimenkantaan. Kaavassa ei sellaisia tekijöitä ole.

Viheralueista. Mielestäni viheralueet ovat suunniteltu sijainniltaan hyvin. Mikäli tulkitsin kaavaselostusta oikein niin erilaisia viheralueita on kaiken kaikkiaan yli 24 ha. Viheralueet ovat yhtenäisiä eikä niitä ole ripoteltu sinne tänne umpimähkään, eivätkä tiet myöskään katkaise niitä liian monessa kohtaa. Viheralueiden yhtenäisyys helpottaa mm. sen liito-oravan liikuskelua ja linnutkin löytävät varmasti suojaisen paikan pesiä.

Voimalinjoista. Lainaus kaavaselosteesta :"Fingridin 23.1.2012 lausunto määrittelee tarkemmin reunaehtoja voimalinjojen alla oleville rakenteille, kasvillisuudelle ja ulkoilureitille. Kaava-kartassa voimalinjojen alla olevat alueet on merkitty vaara-alueiksi ja niille suunnitellussa toiminnassa on otettu Fingridin asettamat reunaehdot huomioon.
Lausuntoja oli pyydetty 13.1.2012 mennessä, ja vastauksia tuli yllä mainittujen lisäksi Ympäristötoimelta, Imatran
Vedeltä, TeliaSonera Finland Oyj:ltä, Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, KEHY:ltä, Imatran Seudun Sähkönsiirto
Oy:ltä sekä Sosiaali- ja Terveystoimelta, joiden kommentit olivat pääosin kiittäviä eivätkä vaatineet erityisiä toimenpiteitä."

Näillä tahoilla luulisi olevan riittävästi tietotaitoa arvioida sähkölinjojen vaikutuksia.

Tällä alueella on asunut ihmisiä jotka ovat työskennelleet voimalaitoksessa ja asuneet alueella kymmeniä vuosia. Sama porukka on harrastanut linjojen alla nurmikentillä lapsesta lähtien futista, pesäpalloa yms. urheilua ja ajanvietettä. Onko tällä porukalla keskimäärin enemmän leukemiaa tms. havaittavissa? Enpä usko. Ei ainakaan minun tietojeni mukaan. Tämän enempää sillä alueella ei juuri voi saada sähkömagneettista säteilyä. En kyllä koe sähkölinjoja vaaratekijänä kaavassa. Toki on ihmisiä, jotka saa päähänsä kiivetä sähköpylvääseen tai tanssahdella kosken sillankaiteella, mutta se on lähinnä niiden tyhmyyttä. Olen kerran nähnyt erään "urhoollisen" miehen kiipeävän ilman suojavarusteita alueella sijaitsevaan mastoon voittaakseen vedon jonka palkintona oli kossupullo. Nykyään maston ympärillä on aita, koska eihän ihmiseltä voi tietenkään vaatia ymmärrystä olla kiipeämättä sinne :)

Sähkölinjoja tulisi minunkin mielestä kaivella maan alle. Ne ei esimerkiksi olisi niin alttiita luonnonilmiöille.

Koirapuistosta. En missään nimessä halua yleistä koirapuistoa alueelle. Mielestäni koirapuistot kuuluvat jonnekin muualle kuin tämän asuinalueen keskelle. Ehkä kenties kaupungilta löytyisi joku pieni metsä/puistoalue sellaisellekin?

#15: Päivi Marttila - Re: Aikanaan 20 vuotta alueella asuneen kommentti

Olen kanssasi täysin samaa mieltä eli maltti on valttia!

Tosi tosi hieno homma Anu ja muut aktiivit! Monet entiset ja nykyiset asukkaat arvostavat tätä suuresti. Toivottavasti tämä ei tule liian myöhään! Entisenä "ivolaisena" (olin silloin pikkutyttö) toivon sydämestäni, että alueet (vanha & uusi puoli) saisivat olla rauhassa ja niistä pidettäisiin huolta. Alue on monille meille tärkeää lapsuudenmaisemaa. Meistä lapsista tais kaikki olla ainakin kesätöissä IVOlla ja myöhemmin Fortumilla. Alueella on paljon rentouttavia paikkoja, jonne piiloutua pomolta töitä pakoillen.. Vanhan puolen roskakatoksen katolla luimme lehtikeräyksestä löytyneitä pornolehtiä poikien kanssa.. :) Näitä parhaita muistoja löytyy paljon, kun me vanhat ivolaiset joskus kokoonnumme yhteen. Isäni asuu alueella vieläkin, ja nyt on huoli siitä että tarvitsee alkaa ettimään uutta asuntoa ja asuinaluetta kymmenien vuosien jälkeen..

#18: Simo Veijalainen - STUK:in sivuilta voimajohdoista

Simo Simo... Mitäs täällä nyt oikeen pokkuroidaan?!?  Ite olen ihan samalla tavalla asunut lapsuuteni ensimmäiset 17 vuotta IVO:lla ja olen sitä mieltä, että asuntoalue pitäisi kunnostaa niin taloja kuin ulkoalueita myöten vanhaan loistoonsa. Ei suinkaan rakentaa lisää tai muuttaa siellä mitään radikaalisti. Pitäisi velvoittaa asukkaita pitämään pihat hyvässä kunnossa.

Allekirjoitin adressin ja niin on tehnyt myös moni muu siellä 80- ja 90- luvulla asunut, joten et voi sanoa että vanhat asukkaat eivät adressia ole allekirjoittaneet.

#23: Tiina Heinonen - Kiitos aktiiveille

Hienoa Tiina... samoilla linjoilla olen siun kanssa!!! :))