Suuri määrä on allekirjoittanut ao. adressin, mutta kukaan lähes neljästä tuhannesta allekirjoittajasta ei tunne halua keskustella aiheesta.
Miksi?
Koska massa suojaa yksilöä, mutta esiintuleva yksilö ajatuksineen on vapaata riistaa.
Jokainen tässä asiassa mukana oleva tietää, että asettumalla persoonallaan vastaan Sanoma Oy:tä menettää freetyönsä samantien.
Siksi on paras olla hiljaa.
-
Lehtikuvaajan asemaa on heikennetty määrätietoisesti kolmekymmentä vuotta.Eikä se häävi ollut aloittaessanikaan.
Suurin heikentäjä on ollut Suomen Journalistiliitto, joka ei esimerkiksi -70 luvun lakossa ja lehtikuvaaajien asettumisessa toimittajien rinnalle halunnut aluksi tulla vastaan ollenkaan.
Lehtikuvaajien oikeudet ja varsinkin kuvatoimistokuvaajien vastaavat olivat ja ovat ns. tekstikysymyksissä ensimmäiset yliviivattavat aina. Pelinappuloita ollaan vain oltu vaikka liksa on hinattu samaan aloitutilanteessa.
Freet on silti aina unohdettu, koska Suomessa ei ole sivistysmaiden journalismiperinnettä.
Muuallahan free on se spesialisti, joka otetaan tekemään staffereille liian vaikea duuni.
-
Edelleen liitossa on ihmisiä, joille lehtikuvaaja on toisen luokan kansalainen toimittajiin verrattuna.
Itse olen kokenut miten liitto monottaa ulos kyseenalaistavan henkilön tekosyyllä.
( saatuani potkut Pressfoton mennessä konkurssiin -89 sain jäsenmaksuvapautuksen ja arvostellessani liittoa tavasta, jolla kuvaajien puolta ei pidetty, sain lemput maksamattomien jäsenmaksujen takia, siis jäsenmaksuvapautuksen ollessa voimassa)
--
Toinen suuri syy hiljaisuuteen ovat lehtikuvaajat itse. Sen enemmän selkäänpuukottavaa ja kateellisempaa joukkoa saa hakea.
Ihme, etteivät kollegani ole ajoittain karanneet toistensa kurkkuun, jos joku on keksinyt keinon viedä ulkovalokuvauksellisilla keinoilla keikkoja.
-
Eräs Suomen ns huipuista aloitti uransa Sanoma Oy:ssä kieltäytymällä tulemasta freekuvaajien yhteisneuvotteluihin kymmeniä vuosia sitten, kun Sanomat tapansa mukaan taas nakersi friikkujen asemaa.
Kyseinen huippu motivoi poisjääntinsä sanoen: "Kuulkaa pojat emmää voi tulla kun mulla on lapset ja lainat" Niin oli meillä muillakin. Älkää tällaisella moraalilla ihmetelkö nykytilannetta.
-
Ennustukseni on että freet syödään tässä, Sanomille tai TS:lle tai Aamulehdelle on aivan sama kuka kuvat ottaa, koska ostajapää on tekstintekijöitä, joille kuva on hyvä --jos se tulee ajoissa ja on halpa.
Suomen lehtikuvauksessa ei ole visuaalista kulttuuria, kuvaajat eivät ole työn ohelle missään tekemisissä keskenään , ellei mukaan lasketa Lehtikuvaajat Ry:tä joka on jo vuosikymmeniä sitten pilannut uskottavuutensa järjestämällä maahantuojien tiloissa korruptiosaunailtojaan ja antamalla vielä pari vuotta sitten vuosittaisen näyttelynsä Nordeapankin ja sen edeltäjien kierrätettäviksi.
-
Me lehtikuvaajat voimme vain katsoa peiliin.
Jos meillä olisi ns. "munaa" edes hiukan, emme olisi tässä tilanteessa.
Mutta lammaslauma tulee määkimään nytkin ja Teiltä otetaan loputkin oikeudet pois aivan varmasti...
miksi...koska jokainen haluaa tehdä työtä edes hiukan ja ansaita joko osaamisellaan tai viinien tuntemukselaan keikkoja ostavilta toimittajilta.Täysin ymmärrettävää tavallaan, yhteisen taistelun perinnetta kun ei oikeistolaistuvassa lehtimaailmassa ole.
-
Kun nyt 60% lehtikuvista jo ottavat toimittajat, niin 10 vuoden päästä en usko olevan tällä menolla montaakaan lehtikuvaajaa jäljellä ja ne loputkin tapppelevat keskenään siitä, kuka eniten nuolee saadakseen työtä,-- kuvien substanssista viis, mikä se edes on????
Amen.

Jore Puusa
Lehtikuvaaja
Kuvajournalismilinjan johtaja
Kerava

Käyn tätä keskustelua sitten yksin, kun 4380 allekirjoittajasta ei löydy suomalaiseen tapaan ainuttakaan, joka ymmärtäisi, ettei pelkkä allekirjoitus ja tuki siten auta.
Tässähän on kyse laajemminkin freejournalismilla toimeentulemisen alasajosta, eikä pelkästään yhden mediajättiläisen kivenkovan piittaamattomasta suhtautumisesta demokratiaan.

Mitä huonommin freetä kohdellaan, sitä enemmän hän tekee myönnytyksiä saadakseen edes hiukan kurjaa leipäänsä. Tämän tietää työn ostaja.

Sanomat on juuri ilmoittanut, ettei neuvottele ja ettei Journalistiliitto ole osapuoli.
Amen.
Mitä pitäisi tehdä?

Suurin osa osallistujista ei tiedä, että suurimmassa osassa mediaamme suhde friikkuihin ja omaan väkeen on hyvin samankaltainen kuin Sanoma Oy:n.
Varsinkin monilta kuvaajilta on viety oikeudet jo vuosikymmeniä sitten, esimerkiksi TS-yhtymä otti kuvaajilta oikeudet jo ajat sitten perustamalla ns. kuvatoimiston ja liitti kuvaajansa osaksi tätä toimintaa eli Tietokuvaksi.
Kuvaajien oikeudet otettiin näppärästi pois ja heille maksettiin lähinnä huvittava korvaus arkistoon jääneestä materiaalista.Osa TS:ssä aikanaan olleista ei tätä korvausta edes saanut (kuten minä.)
Kalle Ipatti --ao päällikkö ei edes neuvottele yrittäessäni pitää asiaa esillä.

Mielenkiintoisen nopeasti maassamme työntekijäpuolelta työnantajan johtoportaaseen siirtyvä journalisti muuten kääntyy entisiä tovereitaan vastaan, kuvaisiko jotenkin laajemmin asennettamme elämään?

Samanlaisia tapahtumia on ollut kaikkialla maassamme.
Ja mistä tämä johtuu?
Siitä, että freet ja muutkin journalistit ovat niin riitaisia ja kateita toistensa menestyksestä, että yhteistyön aikaansaaminen on ollut ja tulee olemaan mahdotonta.
Toimittajilla oli aikoinaan Vuoden lehtikuvaa vastaava juttukilpailu, joka oli pakko lopettaa kun osallistujat olivat toistensa kurkussa tulosten tultua julki.

Mitä tällä kaikella yritän esittää?
Me journalistit emme saa mitään aikaan, ellemme kehitä uuttaa tapaa suojella oikeuksiamme.
Journalistiliitto ei siihen pysty.
Korhonen on ehdottanut uuuden liiton perustamista, hyvä.
Ne teistä, jotka nykyliittoon kuuluvat ovat jäseninä puljussa, joka on oikeudessa siitä, että maksaa naisille vähemmän palkkaa samasta työstä!!!
Luulisi tällaisista tietoisuuden heräävän.

Meitä/teitä ei todellisuudessa kukaan tue vaan journalistiliiton tavoite on hoitaa asiat mahdollisimman kitkattomasti työnantajapuolen kanssa.
Muutos tarvitaan, jotta jotain voitaisiin pelastaa.
Mikä se muutos voisi olla?
Se ei lähde ulkoapäin, vaan teistä kaikista sisältä. Rehellisyyttä ja solidaarisuutta tarvitaan lisää alallamme rekkakuormittain.
Olen ollut lehtikuvaaja 35 vuotta ja tilanne on tasaisesti huonontunut.
Hyvin surullista ja nyt astutaan taas askel huonompaan, ellei ihmettä tapahdu.

Tekijäjärjestöjen yhteinen mielenilmaus kohtuuttomia sopimuksia vastaan ja luovan työn tekijöiden oikeuksien puolesta on Sanomatalon viereisellä nurmikentällä tänään keskiviikkona 13.5. kello 16.00.

Sanoma News on päättänyt heikentää olennaisesti ehtoja, joilla se ostaa freelancereilta kirjoituksia, valokuvia ja piirroksia. Yhtiö ei ole suostunut neuvottelemaan asiasta freelancereita edustavan Journalistiliiton kanssa.
Sanoma News julkaisee muun muassa Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia.

Suomen suurin mediatalo haluaa kaikki oikeudet kuviin, teksteihin, piirroksiin – meidän työhömme – sanelemalla.
Ja tämähän on vasta alkua. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä…

Peruin juuri Hesarin tilauksen, kun ovat huonontamassa freelancer-työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtä ja elää omalla työllään. Lisäksi he voivat joutua oikeuteen, vaikka eivät itse ole tehneet mitään rikollista, kun Sanoma Newsin lehdissä voidaan käsitellä free-työtä niin kuin itse lystäävät kirjoittajasta/kuvaajasta välittämättä.

Peru sinäkin kaikki lehtitilauksesi Sanoma Newsiltä.

P.S. Lähtin samansisältöisen viestin Netti-Hesarin asiaa käsitelleelle keskustelupalstalle 14.5. klo 14.30. Kiinnostavaa nähdä, julkaisevatko suoran tilauksen irtisanomiskehoituksen keskustelupalstalla.

Hesarin tilauksen lopettaminen ei haittaa kuin perujaa.
Sillä ei ole mitään merkitystä HS:n suhteen.
-
Sanon nyt sanan, joka saa aikaan kuolonkouristuksia.
Freeboikotti!!!
-
Asetetaan HS täydelliseen boikottiin, liitto valvokoon, ettei kukaan tee työtä Sanomille.
Kukaan ei allekirjoita sopimusta,------ jos niin tekee, saa hatkat Liitosta heti.
Jos kollega nähdään Sanomien käytävillä niin...verbaalia uhkaa ja yleistä halveksintaa.
Noin 500-600 freen häpyminen totaalisti, aikaansaa niin suuren työpaineen staffereille, etteivät he jaksa ja tulevat näin vedettyä mukaan.
-
Mutta.
Tuntien pelkurikollegani ei tästä mitään tule.
Kun Pentikäinen lyö kohta nyrkin pöytään, asuntolainan uhkaamat juoksevat kuin kanalauma sinne minne määrätään, sillä rahalla mikä annetaan ja niillä uhkilla, jotka syntyvät uudesta sopparista.
35 vuotta olen katsonut menetettyjen mahdollisuuksien valumista hiekkaan Liiton pakoillessa vastuutaan ja nyt kun kaikki on loppu,--- mennään Sanomien eteen kiljumaan ja heristämään nyrkkiä samaan aikaan kun jo kuulakynät kuumottavat taskuissa odottaen allekirjoitusta.

Me saamme syyttää tilanteesta vain ja ainoastaan itseämme...
Ajatelkaa jos tämä tapahtuisi Ranskassa, painotalot palaisivat jo ;-)