Adressi Laajavuoren yhtenäisen metsäalueen säilyttämiseksi

Laajavuoren korvaamattoman metsän pirstominen laskettelukeskuksen laajentamisen varjolla olisi nykyisten ja tulevien jyväskyläläisten kannalta äärimmäisen harkitsematonta. Me allekirjoittaneet vaadimme kaikkien kaupunkilaisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä tasa-arvoisten ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien nimissä, että Laajavuoren metsäalueet säilytetään ennallaan.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -toimenpideohjelma sitoutuu turvaamaan luonnon kantokyvyn ja monimuotoisuuden sekä ehkäisemään luontohaittoja ja tavoittelemaan hiilidioksidipäästöissään hiilineutraaliutta. Yksittäisen kaupungin kannalta luontokato pysäytetään ennen kaikkea säästämällä nykyiset arvokkaat luontoympäristöt. Jos niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi, näyttäviltä luontohankkeilta ja -visioilta putoaa pohja. 

Koskematon metsä virkistää ja voimaannuttaa varsin tasa-arvoisesti monenlaisia ulkoilijoita ympäri vuoden. Se on samalla ainutlaatuinen oppimisen tyyssija päiväkodista korkeakouluun. Yhtenäinen luonnonmetsä on moninaisten tasapainottavien vaikutustensa vuoksi tietysti elintärkeä myös niille, jotka eivät siellä usein konkreettisesti oleskele. Lähiluontoa ei siis voida jatkuvasti nakertaa ja työntää sivummalle. 

Lähiluonto on ennen kaikkea kansanterveydellinen voimavara. Luontoyhteys tukee immuunijärjestelmän tasapainoa sekä lievittää masennusta, ahdistuneisuutta ja korkeaa verenpainetta. Metsät lisäksi hillitsevät sään ääri-ilmiöiden kuten hellejaksojen ja tulvien haittoja. Ilmaston muuttumista ja maailmanlaajuista luontokatoa hidastaessaan jokainen varttunut metsä on toki välttämätön myös suuressa mittakaavassa. Ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielun lisäksi suurta hiilivarastoa, ravinteikasta maaperää, puhdasta ilmaa, raikasta vettä ja pölyttäjähyönteisiä – elämän edellytyksiä. Sivistynyt eurooppalainen kaupunki kantaa kortensa kekoon metsiään tinkimättömästi varjelemalla.  

Laajavuorta peittävät nykyisestä liikuntakeskuksesta huolimatta edelleen komeat metsät. Ne ovat malliesimerkki taajama-alueen korvaamattomasta luonnosta, joka edistää suuren ihmisjoukon hyvinvointia ja johon ei näinä aikoina enää oikeastaan millään kestävällä perusteella voida kajota. On kuitenkin esitetty, että Laajavuoren laskettelukeskukseen avattaisiin uusi pohjoisrinne. Sen tieltä raivattaisiin valtava kaistale monimuotoista, luonnontilaista kuusimetsää kaupungin kenties suosituimman luontopolun varrelta. Suunnitteilla on myös uusi lastenrinne, vaikka lapsiharrastajat pärjäävät mainiosti nykyisissä loivissa rinneosuuksissa. 

Uudistukset rikkoisivat luonnonmaiseman mutta myös hävittäisivät vanhan metsän melua vaimentavan paikallisen vaikutuksen. Vaarantunut helmipöllö menettäisi elintilaansa, kun taas lupiini, haitallinen vieraslaji, saisi otollisen kasvupaikan. Rinteen sivuvalleista puolestaan valuisi savea vesistöjä kuormittamaan.

Laskettelua eivät mm. taidollisten ja terveydellisten vaatimusten sekä varuste- ja hissilippukulujen vuoksi pääse läheskään kaikki harrastamaan. Toisaalta Laajavuoren vetovoima laajemmassa matkailutarkastelussa jää Himoksen, Messilän tai Tahkon kaltaisten kohteiden rinnalla väistämättä rajalliseksi. Laajavuoren vetovoima piilee täysin sen luonnossa, eikä 120-vuotiasta, oikeaa metsää voi saada sinne takaisin, jos se kerran hakataan. Lisäksi laskettelukausi on vallitsevien talviolosuhteiden myötä auttamattoman lyhyt: esimerkiksi kaudella 2025–26 yksikään Laajavuoren rinne ei ollut kokonaan auki ennen vuodenvaihdetta, ja sydäntalvella avattujen rinteiden lumi alkoi vääjäämättä sulaa jo maaliskuussa. Viimeisetkin rinteet suljettiin hyvissä ajoin ennen huhtikuuta.

Ilmastomuutos laskee Vuorilammen vedenpintaa, joten talvikautta lyhentää entisestään se, ettei lumettamiseen saada riittävästi vettä. Vaihtoehtoiseksi pumppauslähteeksi on tarjottu Tuomiojärveä, mikä aiheuttaisi arvaamattomia kustannuksia veronmaksajille sekä uhkaisi jo valmiiksi matalan lintukosteikon tasapainoa. Paljaat rinteet siis jäävät satunnaista alamäkipyöräilyä lukuun ottamatta suurimman osan vuodesta tarpeettomiksi. Raivatun rinteen tieltä kuitenkin joutuisi väistymään suuri joukko hiihtäjiä, kävelijöitä, polkujuoksijoita ja frisbeegolfareita, jolloin syntyisi vaaratilanteita useamman vauhdikkaan lajin ahtautuessa pienille metsäkaistaleille.

Suureelliseen hankkeeseen kuuluvat niin ikään Vuorilammen läheisyyteen kaavaillut lomamökit, pysäköintipaikat ja luksusretkeilypalvelut (glamping) sekä asfaltoitu rullahiihtorata, vaikka kaupunkimme on täynnä rullasuksille soveltuvia päällystettyjä reittejä. Nämä massiiviset suunnitelmat suorastaan halveksivat tavallista kaupunkilaista, joka kaipaa mutkatonta väylää lähiluontoon ja vaikkapa aamu-uintia rauhallisessa, raikkaassa Vuorilammessa.