Pelastakaa Mynämäen kyläkoulut!

Onko edelleenkään tehty mitään järkevää suunnitelmaa siitä, mitä lapsille tapahtuu koulujen lakkauttamisen jälkeen? Päätetäänkö ensin lakkauttaa ja sitten vasta suunnitellaan lakkautuksen seuraukset? Miten on mahdollista, että minkäänlaista säästöä voidaan edes näennäisesti laskea, jos ei tiedetä, mitkä ovat tulevaisuuden kustannukset? Vai onko lastemme tulevaisuus jo päätetty, mutta sitä ei vain viitsitä meille vielä kertoa? 

Ja milläs näitä lakkauttamisia vastustavat kuntalaiset ajattelivat kustantaa jatkossa näiden kyläkoulujen toiminnan? Maksatteko lisää veroja vai miten on? Rahat voi käyttää pohjattomien kaivojen sijasta järkeviinkin kohteisiin. Mutta mitäs sillä niin väliä, rahaahan se vain on, eikö niin?

Eivätkö nämä tyhjät kyläkoulut olisi hyviä sijoituskohteita turvapaikanhakijoille? Kunta saisi valtavan määrän tulonsiirtoja valtiolta ja lisäksi kulttuurinen rikastus olisi valtava, kun nämä irakilaiset ja syyrialaiset herrasmiehet saapuisivat peräkyläämme. 

#33: - En ymmärrä. 

 Kun ne lapset tarvitsevat silti opetuksen, vaikka koulu lakkautetaan, niin onko 100e/oppilas liikaa kulua, jos sillä pystytään takaamaan yksilöllisempi opetus jne? Tässäkin tehoton terveyspalvelusysteemi ja sen budjettiylitykset perusteluna koulujen lakkauttamiseen. Mitä lakkautetaan seuraavan terveydenhuollon budjettiylityksen seurauksena?

Lisääntyneet kuljetuskulut olisivat kuitenkin edelleen marginaalisia verrattuna siihen, mitä kuluu näiden kyläkoulujen ylläpitoon vuosittain. Ja näille, jotka valittavat koulumatkojen pituudesta: muuttakaa vaikka muutamaksi vuodeksi Pohjois-Karjalaan ja tulkaa sen jälkeen valittamaan "miten on niin pitkät etäisyydet". 

#30: -  

 Eihän tässä mitään olla romuttamassa, vaan järkeistämässä kunnan perusopetusta?

Kyläkouluverkko on tärkeä osa elävää maaseutua. Moni koulu on jonkin kylän sydän. Jokaisella pienen pienelläkin koululla on suuren suuri merkitys ympärillä asuville kyläläisille. Kyläkouluja ei pidä lakkauttaa, niiden toimintaa tulee kehittää. Esimerkiksi tässä artikkelissa on tarkasteltu asiaa hyvin:

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=318

Olin vakavasti harkitsemassa adressin allekirjoittamista, kunnes tajusin ettei tämän vastustamiseen ole mitään järkiperäistä syytä. Kaikkea täälläkin vaaditaan ja perään kirjoitetaan mukatunteikkaita värssyjä kyläkouluista ja niiden "tärkeydestä", kuin ne olisivat yksi maailman seitsemästä ihmeestä. HOMMATKAA SE RAHOITUS JA VAATIKAA SITTEN!

#41: -  

Kyllä asiaa voi hyvin järkevästi käsitellä sekä puolesta että vastaan. Koulujen säilyttämisen puolesta esimerkiksi:

-Pieni koulu on monin tavoin ihanteellinen ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö. Pieni koulu integroi vanhemmat vahvemmin koulun arkielämään kuin suuri koulu, jolloin koulun ja kodin yhteistyö saa hyvän pohjan.

-Pienessä opetusryhmässä on mahdollista oppia tehokkaammin kuin suuressa. Tutkimusten mukaan saavutetaan sitä parempia tuloksia, mitä pienempi opetettava ryhmä on.

-Yhdysluokissa eri-ikäiset lapset voivat oppia toisiltaan erilaisia taitoja, jolloin heistä kehittyy muut huomioivia ja vastuuta ottavia itsenäisiä oppilaita.

-Kyläkoulu voi toimia kokoontumispaikkana kylän tai lähikylien asukkaille. Se voi lisätä sivistyspalveluja tarjoamalla paikan tapaamisille, harrastuksille, juhlille ja kokouksille.

-Kylässä toimivat yritykset, harrastuspiirit ja järjestöt toimivat vuorovaikutuksessa koulun kanssa. Kyläkouluverkko on tärkeä osa elävää maaseutua.

-Kyläkoulu ylläpitää ja vahvistaa kylän identiteettiä.

-Lapsia opettaa ensimmäisten kouluvuosien ajan usein vain kahdesta kolmeen opettajaa. Tämä tuo mukanaan pysyvyyttä ja turvallisuutta, ja opettajat oppivat tuntemaan oppilaansa hyvin. Yksilöllinen opetus tarjoaa hyvät puitteet oppilaan ja opettajien yksilöllisille kohtaamisille.

-Kouluverkkokysymys on kokonaisuutena kunnille pieni rakenteellinen säästökohde, eikä suinkaan ratkaisu talouden perusongelmiin.

-Kyläkoulujen lopettaminen jouduttaa maaseudun elämän alasajoa. Koulun lakkauttaminen vähentää kylän vetovoimaa, minkä seurauksena poismuutto voi lisääntyä ja tulomuutto vähentyä.

Onhan noita pointteja vaikka kuinka. Täytyy vaan punnita sit omia arvojaan, et millaisen tästä maasta pidemmän päälle haluaa rakennella.

#38: - Re:  

 Nyt ei ole kyseessä Pohjois-Karjala, vaan Mynämäki! 

#38: - Re:  

 Kyse ei olekaan välttämättä siitä, että etäisyydet olisivat maantieteellisesti pitkiä, vaan siitä, miten kuljetusreitit laaditaan: lapsia kerätään kyytiin niin monta kuin autoon mahtuu ja reitit kiemurtelevat eivätkä lapset pääse kouluun suorinta reittiä. Jos koulumatkaa nyt on vaikkapa 1,5 km, jonka pienikin lapsi jaksaa kelillä kuin kelillä kulkea jalan (hyötyliikuntaa!), taksilla tai bussilla koulumatkaa saattaa tulla toistakymmentä (ellei enemmänkin), ja kun taksi pysähtelee, odottelee jne. Ekana kyytiin nousseen lapsen koulupäivä venyy molemmista päistä helposti tunnin. Pienelle koululaiselle aika isosti.

Keitä mynämäessä asuu tulevaisuudessa ja millaiset palvelut kunta heille pystyy tarjoamaan... Nuorien perheiden säilyminen kunnassa on edellytys elinvoimaisen kunnan tulevaisuudelle. Muuten väki vähenee ja ikääntyy, sitten lakkautetaan liian pienen käyttäjäkunnan takia sitä ja tätä palvelua ja sitä rataa. Lähellä oleva koulu on yksi suurimmista syistä valita asuinpaikka. Oma perheeni pääsee pitenevästä koulumatkasta eroon muuttamalla pois, mutta te loput jotka syystä tai toisesta jäätte kuntaan asumaan, elätte seuraavat vuosikymmenet seurausten kanssa taistellen muista palveluista. Nyt vielä olisi mahdollisuus valita toisenlainen linja tulevaisuutta varten.

herää ajatus ettei kyse olekaan puhtaasti säästön tavoittelusta. Ihalaisten koulun puolestahan on tehty vastine, jossa esitettiin toimenpiteet samojen säästöjen saavuttamiseksi. Jos kyse olisi aidosta kiinnostuksesta ihmisten hyvinvointiin niin johan tällaiseen ehdotukseen olisi tartuttu. Varmasti muiden koulujen osalta päästään samankaltaisiin ehdotuksiin ja kunpa päättäjillä olisi halua antaa vaihtoehtoisille ratkaisuille mahdollisuus.

#33: - En ymmärrä. 

 olen valmis maksamaan lisää veroa

#38: - Re:  

 mielestäni millekään asialle perusteluna ei voi olla argumentti, että jossain on asiat vielä huonommin. Tällainen ajattelutapa johtaa kummallisiin ajatusketjuihin. Kärjistettynä esim menkää katsomaan Afrikkaan ja tulkaa sitten valittamaan että ei ole sitä tai tätä. Se ei vaan ole fiksujen keskustelujen perustelutapa. Ja karjalaa jos ajatellaan, niin onko seudun tyhjeneminen seurausta juurikin palveluiden vähentämisestä vai toisin päin. Jotenkin kummasti näillä kahdella on yhteyttä toisiinsa.

#38: - Re:  

 olisitko valmis vaihtamaan jonkin päivittäin käyttämäsi palvelun esim 4.9 km päähän. Talviliukkailla tämä matka edestakaisin sitten kävellen. 2 x PÄIVÄSSÄ. Juuri huolin koulun alueella asuu paljon lapsia, joille 5 km raja ei juuri ja juuri täyty. Aika rankka matka ekaluokkalaiselle. Kuljetuspalvelu on  mahdollista rahalla ostaa kunnalta vain jos takseissa sattuu olemaan tilaa. On kuntia, joissa raja kyydityksen saamiselle on esim 3 km, seuraavaksi alan mynällekin ajamaan tätä läpi.