Adressit.com

Ilmoita adressista

EU:n ennallistamisasetus pelastettava

Adressit ilmaisevat mielipiteitä. Pelkkä eri mieltä oleminen adressin kanssa tai sen pitäminen turhana ei ole syy ilmoitukseen, ja tällaiset ilmoitukset suljetaan automaattisesti. Ilmoita adressista vain, jos se rikkoo lakia tai meidän yhteisön sääntöjämme, esimerkiksi vihapuheen, henkilön tai organisaation kunnianloukkauksen, yksityisten tietojen julkaisemisen tai petoksen vuoksi. Emme tarkista, ovatko adressin väitteet tosia, vaan niiden vastuulla on adressin tekijä.

Tämä ilmoitus menee tämän verkkosivuston ylläpitäjille, ei adressin tekijälle eikä millekään viranomaiselle. Jos sinulla on kysyttävää tekijälle tai haluat antaa palautetta, lähetä hänelle viesti.

Miksi ilmoitat tästä?
Mikä nimessä on vialla?
Kerro alla olevassa tekstikentässä, miksi luulet näin.

Adressit ilmaisevat mielipiteitä. Pelkkä eri mieltä oleminen adressin kanssa tai sen pitäminen turhana ei ole syy ilmoitukseen, emmekä poista adresseja vain siksi, että ihmiset vastustavat niitä.

Jos lähetät tämän, eri mieltä olemisesi kirjataan ja ilmoitus suljetaan automaattisesti ilman toimenpiteitä, päätös lähetetään sähköpostiosoitteeseesi. Jos sisältö rikkoo lakia tai yhteisön sääntöjämme, valitse sen sijaan yllä oleva vaihtoehto.

Voit myös aloittaa oman adressin tai ottaa yhteyttä tekijään.

Koskeeko väärä väite sinua, organisaatiotasi tai jotain muuta tunnistettavaa henkilöä tai organisaatiota?

Mikä kohta on väärä? Voit klikata useita lauseita adressin tekstistä ja kertoa kunkin kohdalla, mikä on totta. Tämä on vapaaehtoista.

Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.

EU:n ennallistamisasetus pelastettava

Vaadimme presidentti Tarja Halosen, arkkiatri Risto Pelkosen sekä satojen ja tuhansien muiden maapallon tulevaisuudesta välittävien kanssa hallitusta puoltamaan ennallistamisasetusta kesäkuun 17. päivän EU:n ympäristöministerikokouksessa.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimmat uhat: ravinnonsaanti, puhdas vesi ja inhimilliset sääolosuhteet ovat vaakalaudalla. Tarvitsemme monimuotoista luontoa, se turvaa terveytemme ja hyvinvointimme.

EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuus kasvuun vuoteen 2030 mennessä. EU:n ennallistamisasetus toisi EU-maille laillisen vastuun suojella luonnon monimuotoisuutta.

Tavoite on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä, koska varsinaiset luonnonsuojelualueet eivät yksinään riitä turvaamaan tarpeellista monimuotoisuutta. Ennallistaminen ei siis viittaa pelkästään luonnonsuojeluun vaan myös muihin tapoihin vahvistaa luontoarvoja. Ennallistettava alue voi säilyä talouskäytössä tai vaikkapa osana kaupunkiympäristöä.

Vuoteen 2030 mennessä toimet voidaan kohdistaa vapaasti eri luontotyyppeihin, kunhan 30 prosentilla siitä pinta-alasta, joka ei ole hyvässä tilassa, tehdään tarvittavat ennallistamistoimet.

Elinympäristöjen ennallistaminen on välttämätöntä ruuantuotannolle, jonka edellytyksiä ovat maaperän elinvoimaisuus ja pölyttäjähyönteiset. Ennallistaminen lisäksi sitoo hiiltä sekä lievittää tulvahaittoja ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Monimuotoinen luonto toisaalta tasapainottaa olennaisesti ihmisen immuunijärjestelmää sekä ehkäisee elintasosairauksia, psyykkistä kuormitusta ja tautien tarttumista eläimistä ihmiseen.

Ennallistamisasetuksen toteuttamiselle lasketut kustannukset ovat suurelta osin päällekkäisiä olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanon kanssa. Monet nykyiset ohjelmat, suunnitelmat sekä tuki- ja kannustinjärjestelmät osaltaan rahoittavat ja tukevat asetusehdotuksen mukaista luonnon tilan parantamista.

Lisärahoitusta tarvitaan vain maltillisesti, ja toimenpiteiden hyödyt ovat moninkertaisia verrattuna kuluihin. Enemmistö suomalaisista, 70 prosenttia, kannattaa ennallistamisasetusta. Suomi lisäksi on jo sitoutunut Kunmingin-Montrealin sopimukseen, joka tähtää siihen, että 30 prosenttia maa- ja merialueista suojellaan tällä vuosikymmenellä ja että 30 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä otetaan ennallistamistoimien piiriin.

Suomen hallitus kuitenkin on taloudellisiin syihin vedoten vastustanut EU:n ennallistamisasetusta. Toisin kuin kansalaistemme enemmistö, hallituksemme ei vieläkään ole käsittänyt, että ympäristökriisien kärjistyessä vahinkojen korjaaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin niiden ennaltaehkäisy.

Meillä ei ole varaa lyhytnäköisiä etuja tavoitellen viivytellä luontokadon pysäyttämisessä. Terveytemme ja tulevien sukupolviemme elinympäristön tähden vaadimme, että Suomen hallitus hyväksyy EU:n ennallistamisasetuksen.

Lisätietoa: Ympäristöministeriö, ennallistamisasetus

Ennallistamisasetusta kanssamme kannattavat:

Tarja Halonen, Risto Pelkonen, Pertti Salolainen, Martti Suosalo, Pekka Haavisto, Anni Kytömäki, Virpi Suutari, Marianne Heikkilä, Sirpa Pietikäinen, Panu Halme, Sofia Virta, Hanna Nohynek, Maria Ohisalo, Tarja Filatov, Timo Harakka, Tari Haahtela, Pertti Saloheimo, Veronika Honkasalo, Merja Kyllönen, Oras Tynkkynen, Pertti Mustajoki, Kristian Wahlbeck, Li Andersson, Inka Hopsu, Jenni Puoliväli-Oksala, Atte Harjanne, Kati (Katriina) Myllymäki, Minja Koskela, Juha Pekka Turunen, Riku Metsälä, Krista Mikkonen, Jussi Saramo, Anna Kontula, Mai Kivelä, Kristiina Patja, Fatim Diarra, Aino-Kaisa Pekonen, Minna Pensola, Tiina Elo, Bella Forsgren, Hanna Holopainen, Jenni Pitko, Hanna Sarkkinen, Laura Meriluoto, Saara Hyrkkö, Mikko Pyhälä ja Timo Furuholm

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Greenpeace Norden, WWF, Suomen Luonnonsuojeluliitto, BirdLife Suomi, Luontoliitto, Natur och Miljö ja Ei Polteta Tulevaisuutta

Kuva: Pekka Puhto

Emme tarkista, ovatko adressin väitteet tosia, vaan niiden vastuulla on adressin tekijä. Jos lähetät tämän, se kirjataan ja ilmoitus suljetaan automaattisesti ilman toimenpiteitä, päätös lähetetään sähköpostiosoitteeseesi.

Voit aloittaa oman adressin sillä tiedolla, jonka uskot olevan oikea, tai ottaa yhteyttä tekijään.

Tunnistettavaa henkilöä tai organisaatiota koskeva väärä väite on kunnianloukkaus, ja toimimme sen perusteella.

Jatka: ilmoita kunnianloukkauksesta

Ketä sisältö koskee?
Onko henkilö, jota sisältö koskee, poliitikko, päättäjä tai muu julkisuuden henkilö?
Mitä sisältö kritisoi?

Julkinen kritiikki siitä, miten poliitikko tai päättäjä toimii julkisessa roolissaan, on sallittua myös silloin, kun tapahtumat ovat vanhoja. Se, että asia on vanha, ei itsessään ole peruste poistamiselle. Voimme silti puuttua henkilöä koskevaan väärään väitteeseen tai muuten lainvastaiseen sisältöön.

Jos asia on vanha tai ei enää ajankohtainen, on parasta ottaa suoraan yhteyttä adressin tekijään. Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, me emme voi.

Onko henkilö, jota sisältö koskee, poliitikko, päättäjä tai muu julkisuuden henkilö?
Mitä sisältö kritisoi?

Julkinen kritiikki siitä, miten poliitikko tai päättäjä toimii julkisessa roolissaan, on sallittua myös silloin, kun tapahtumat ovat vanhoja. Se, että asia on vanha, ei itsessään ole peruste poistamiselle. Voimme silti puuttua henkilöä koskevaan väärään väitteeseen tai muuten lainvastaiseen sisältöön.

Jos asia on vanha tai ei enää ajankohtainen, on parasta ottaa suoraan yhteyttä adressin tekijään. Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, me emme voi.

Emme tarkista, ovatko adressin väitteet tosia, vaan niiden vastuulla on adressin tekijä. Puutumme väärään väitteeseen, kun se koskee tunnistettavaa henkilöä tai organisaatiota. Jos olet vain eri mieltä väitteestä, voit aloittaa oman adressin tai ottaa yhteyttä tekijään.

Klikkaa adressin tekstissä olevia virheellisiä lauseita.

Mikä kohta tarkalleen on vihapuhetta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen kehottaa väkivaltaan? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen ihannoi tai yllyttää terrorismiin? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen häiritsee tai kiusaa jotakuta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen paljastaa yksityisiä tietoja? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen syyttää jotakuta rikoksesta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen vaatii kuolemantuomiota tai kidutusta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.

EU:n ennallistamisasetus pelastettava

Vaadimme presidentti Tarja Halosen, arkkiatri Risto Pelkosen sekä satojen ja tuhansien muiden maapallon tulevaisuudesta välittävien kanssa hallitusta puoltamaan ennallistamisasetusta kesäkuun 17. päivän EU:n ympäristöministerikokouksessa.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimmat uhat: ravinnonsaanti, puhdas vesi ja inhimilliset sääolosuhteet ovat vaakalaudalla. Tarvitsemme monimuotoista luontoa, se turvaa terveytemme ja hyvinvointimme.

EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuus kasvuun vuoteen 2030 mennessä. EU:n ennallistamisasetus toisi EU-maille laillisen vastuun suojella luonnon monimuotoisuutta.

Tavoite on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä, koska varsinaiset luonnonsuojelualueet eivät yksinään riitä turvaamaan tarpeellista monimuotoisuutta. Ennallistaminen ei siis viittaa pelkästään luonnonsuojeluun vaan myös muihin tapoihin vahvistaa luontoarvoja. Ennallistettava alue voi säilyä talouskäytössä tai vaikkapa osana kaupunkiympäristöä.

Vuoteen 2030 mennessä toimet voidaan kohdistaa vapaasti eri luontotyyppeihin, kunhan 30 prosentilla siitä pinta-alasta, joka ei ole hyvässä tilassa, tehdään tarvittavat ennallistamistoimet.

Elinympäristöjen ennallistaminen on välttämätöntä ruuantuotannolle, jonka edellytyksiä ovat maaperän elinvoimaisuus ja pölyttäjähyönteiset. Ennallistaminen lisäksi sitoo hiiltä sekä lievittää tulvahaittoja ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Monimuotoinen luonto toisaalta tasapainottaa olennaisesti ihmisen immuunijärjestelmää sekä ehkäisee elintasosairauksia, psyykkistä kuormitusta ja tautien tarttumista eläimistä ihmiseen.

Ennallistamisasetuksen toteuttamiselle lasketut kustannukset ovat suurelta osin päällekkäisiä olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanon kanssa. Monet nykyiset ohjelmat, suunnitelmat sekä tuki- ja kannustinjärjestelmät osaltaan rahoittavat ja tukevat asetusehdotuksen mukaista luonnon tilan parantamista.

Lisärahoitusta tarvitaan vain maltillisesti, ja toimenpiteiden hyödyt ovat moninkertaisia verrattuna kuluihin. Enemmistö suomalaisista, 70 prosenttia, kannattaa ennallistamisasetusta. Suomi lisäksi on jo sitoutunut Kunmingin-Montrealin sopimukseen, joka tähtää siihen, että 30 prosenttia maa- ja merialueista suojellaan tällä vuosikymmenellä ja että 30 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä otetaan ennallistamistoimien piiriin.

Suomen hallitus kuitenkin on taloudellisiin syihin vedoten vastustanut EU:n ennallistamisasetusta. Toisin kuin kansalaistemme enemmistö, hallituksemme ei vieläkään ole käsittänyt, että ympäristökriisien kärjistyessä vahinkojen korjaaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin niiden ennaltaehkäisy.

Meillä ei ole varaa lyhytnäköisiä etuja tavoitellen viivytellä luontokadon pysäyttämisessä. Terveytemme ja tulevien sukupolviemme elinympäristön tähden vaadimme, että Suomen hallitus hyväksyy EU:n ennallistamisasetuksen.

Lisätietoa: Ympäristöministeriö, ennallistamisasetus

Ennallistamisasetusta kanssamme kannattavat:

Tarja Halonen, Risto Pelkonen, Pertti Salolainen, Martti Suosalo, Pekka Haavisto, Anni Kytömäki, Virpi Suutari, Marianne Heikkilä, Sirpa Pietikäinen, Panu Halme, Sofia Virta, Hanna Nohynek, Maria Ohisalo, Tarja Filatov, Timo Harakka, Tari Haahtela, Pertti Saloheimo, Veronika Honkasalo, Merja Kyllönen, Oras Tynkkynen, Pertti Mustajoki, Kristian Wahlbeck, Li Andersson, Inka Hopsu, Jenni Puoliväli-Oksala, Atte Harjanne, Kati (Katriina) Myllymäki, Minja Koskela, Juha Pekka Turunen, Riku Metsälä, Krista Mikkonen, Jussi Saramo, Anna Kontula, Mai Kivelä, Kristiina Patja, Fatim Diarra, Aino-Kaisa Pekonen, Minna Pensola, Tiina Elo, Bella Forsgren, Hanna Holopainen, Jenni Pitko, Hanna Sarkkinen, Laura Meriluoto, Saara Hyrkkö, Mikko Pyhälä ja Timo Furuholm

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Greenpeace Norden, WWF, Suomen Luonnonsuojeluliitto, BirdLife Suomi, Luontoliitto, Natur och Miljö ja Ei Polteta Tulevaisuutta

Kuva: Pekka Puhto

Klikkaa adressin tekstissä olevia virheellisiä lauseita.

Mikä kohta tarkalleen on vihapuhetta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen paljastaa yksityisiä tietoja? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen on terroristista tai äärimmäistä sisältöä? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.

EU:n ennallistamisasetus pelastettava

Vaadimme presidentti Tarja Halosen, arkkiatri Risto Pelkosen sekä satojen ja tuhansien muiden maapallon tulevaisuudesta välittävien kanssa hallitusta puoltamaan ennallistamisasetusta kesäkuun 17. päivän EU:n ympäristöministerikokouksessa.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimmat uhat: ravinnonsaanti, puhdas vesi ja inhimilliset sääolosuhteet ovat vaakalaudalla. Tarvitsemme monimuotoista luontoa, se turvaa terveytemme ja hyvinvointimme.

EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuus kasvuun vuoteen 2030 mennessä. EU:n ennallistamisasetus toisi EU-maille laillisen vastuun suojella luonnon monimuotoisuutta.

Tavoite on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä, koska varsinaiset luonnonsuojelualueet eivät yksinään riitä turvaamaan tarpeellista monimuotoisuutta. Ennallistaminen ei siis viittaa pelkästään luonnonsuojeluun vaan myös muihin tapoihin vahvistaa luontoarvoja. Ennallistettava alue voi säilyä talouskäytössä tai vaikkapa osana kaupunkiympäristöä.

Vuoteen 2030 mennessä toimet voidaan kohdistaa vapaasti eri luontotyyppeihin, kunhan 30 prosentilla siitä pinta-alasta, joka ei ole hyvässä tilassa, tehdään tarvittavat ennallistamistoimet.

Elinympäristöjen ennallistaminen on välttämätöntä ruuantuotannolle, jonka edellytyksiä ovat maaperän elinvoimaisuus ja pölyttäjähyönteiset. Ennallistaminen lisäksi sitoo hiiltä sekä lievittää tulvahaittoja ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Monimuotoinen luonto toisaalta tasapainottaa olennaisesti ihmisen immuunijärjestelmää sekä ehkäisee elintasosairauksia, psyykkistä kuormitusta ja tautien tarttumista eläimistä ihmiseen.

Ennallistamisasetuksen toteuttamiselle lasketut kustannukset ovat suurelta osin päällekkäisiä olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanon kanssa. Monet nykyiset ohjelmat, suunnitelmat sekä tuki- ja kannustinjärjestelmät osaltaan rahoittavat ja tukevat asetusehdotuksen mukaista luonnon tilan parantamista.

Lisärahoitusta tarvitaan vain maltillisesti, ja toimenpiteiden hyödyt ovat moninkertaisia verrattuna kuluihin. Enemmistö suomalaisista, 70 prosenttia, kannattaa ennallistamisasetusta. Suomi lisäksi on jo sitoutunut Kunmingin-Montrealin sopimukseen, joka tähtää siihen, että 30 prosenttia maa- ja merialueista suojellaan tällä vuosikymmenellä ja että 30 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä otetaan ennallistamistoimien piiriin.

Suomen hallitus kuitenkin on taloudellisiin syihin vedoten vastustanut EU:n ennallistamisasetusta. Toisin kuin kansalaistemme enemmistö, hallituksemme ei vieläkään ole käsittänyt, että ympäristökriisien kärjistyessä vahinkojen korjaaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin niiden ennaltaehkäisy.

Meillä ei ole varaa lyhytnäköisiä etuja tavoitellen viivytellä luontokadon pysäyttämisessä. Terveytemme ja tulevien sukupolviemme elinympäristön tähden vaadimme, että Suomen hallitus hyväksyy EU:n ennallistamisasetuksen.

Lisätietoa: Ympäristöministeriö, ennallistamisasetus

Ennallistamisasetusta kanssamme kannattavat:

Tarja Halonen, Risto Pelkonen, Pertti Salolainen, Martti Suosalo, Pekka Haavisto, Anni Kytömäki, Virpi Suutari, Marianne Heikkilä, Sirpa Pietikäinen, Panu Halme, Sofia Virta, Hanna Nohynek, Maria Ohisalo, Tarja Filatov, Timo Harakka, Tari Haahtela, Pertti Saloheimo, Veronika Honkasalo, Merja Kyllönen, Oras Tynkkynen, Pertti Mustajoki, Kristian Wahlbeck, Li Andersson, Inka Hopsu, Jenni Puoliväli-Oksala, Atte Harjanne, Kati (Katriina) Myllymäki, Minja Koskela, Juha Pekka Turunen, Riku Metsälä, Krista Mikkonen, Jussi Saramo, Anna Kontula, Mai Kivelä, Kristiina Patja, Fatim Diarra, Aino-Kaisa Pekonen, Minna Pensola, Tiina Elo, Bella Forsgren, Hanna Holopainen, Jenni Pitko, Hanna Sarkkinen, Laura Meriluoto, Saara Hyrkkö, Mikko Pyhälä ja Timo Furuholm

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Greenpeace Norden, WWF, Suomen Luonnonsuojeluliitto, BirdLife Suomi, Luontoliitto, Natur och Miljö ja Ei Polteta Tulevaisuutta

Kuva: Pekka Puhto

Käytämme tätä ilmoituksesi vastaanottamisen vahvistamiseen ja lopputuloksesta ilmoittamiseen.
Teen ilmoituksen
Mitä pyydät? Voit valita useamman vaihtoehdon.
Saammeko välittää pyyntösi adressin tekijälle? Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, ja hän voi vastata pyyntöön nopeammin kuin moderaattorimme.
Saammeko välittää pyyntösi adressin tekijälle? Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, ja hän voi vastata pyyntöön nopeammin kuin moderaattorimme.
Saammeko välittää pyyntösi adressin tekijälle? Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, ja hän voi vastata pyyntöön nopeammin kuin moderaattorimme.

Ilmoitettuja adressit-sivuja tarkastaa tiimimme sen arvioimiseksi, rikkovatko ne Palveluehtojamme tai Yhteisöohjeitamme.




Maksullinen mainonta

Adressit.com mainostaa tätä adressia 6,000 henkilölle.

Lisätietoja…

Valitse budjettisi
Maksutapa
OsuuspankkiNordeaHandelsbankenDanske BankAktiaS-PankkiPOP PankkiSäästöpankkiÅlandsbankenOma Säästöpankki
MobilePay
Google Pay
Apple Pay
Visa / Mastercarddebit tai credit
PayPal

Valitse maksutapa jatkaaksesi.