Piennarniittyjen niitto vasta juhannuksen jälkeen

#3: -  

 Varsinais-Suomessa lupiinit ovat ainakin toistaiseksi pysyneet kurissa. Ne ovat kauniita kuten jättipalsamitkin pöpelikköpuronvarsilla, jossa harvemmin mitään mielenkiintoista kasvaa. Onko vieraslajien torjunta kasvillisuusrasismia? suurin osa kasveista muutamia refuugiolajeja lukuunottamatta on saapunut vasta jääkauden jälkeen kuten ihmisetkin.

"Piennarniityt rehottavat kukkeimmillaan: päivänkakkarat, heinät, matarat, käenkukat ym parhaimmillaan jopa kämmeköitä, kymmenittäin valkolehdokkejakin tuoksumassa kesäyössä."

-No ai kun kiva.

"Kunnes pientareet hoidetaan niittämällä  huolitelluiksi, pian keltaisiksi ja auringonpolttamiksi nurmialueiksi."

-En tiedä millä koneilla teillä päin nuo hommat suoritetaan, mutta yhdessäkään taajamassa en ole täälläpäin nähnyt yhdenkään kelaleikkurin jättävän keltaisia tai auringonpolttamia jälkiä. Koneethan on silloin väärin säädetty. 

"Varsinkin pyörä- ja kävelyteiden varsilla liikuntarajoitteisetkin pääsevät nauttimaan runsaslukuisista luonnonkukista ja poimimaan perinteisiä juhannuskimppuja. Pientareiden ennenaikainen niitto on vakioaihe kesäisissä mielipidekirjoituksissa."

-Niin. Pistääkö sitten vaikka omaan pihaan rehut kasvamaan, ettei niitä tartte noukkia valtion omien väylien varsilta? Mieluummin sen juhannuskimpunkin noutaisin kyllä ihan kukkakaupasta, ei nääs kiinnosta ihan hirveästi mennä nyhtämään rehuja keskeltä koirien kusilammikkoja tienposkesta.
Sano nyt vielä, että syöt ne löytämäsi metsämansikatkin tienvarsilta?

Lisäksi, se yksikin kuolemaan johtava hirvikolari vuodessa, yhdenkin niittämättömän tienpientareen takia on jo liikaa. Sillä hinnalla ostetaan mieluummin teille kaikille parit juhannuskimput.

"Lisäksi niiton ajoitusta ei voi järkisyin perustella."

Voi. Me niitetään, kun käsketään. Piste. (Lopussa selviää kyllä se käskyttäjäkin.)
Alkukesästä kun aloittelee, niin kiirusta saa pitää, että ehtii urakka-alueet hoitamaan syksyyn mennessä loppuun.

Usein tieosuuksilla on esim tiheää ja korkeaa järviruokoa, jota ei niitetä, vaikka ne vaarantavat paikoitellen liikennettä heikentämällä näkyvyyttä.

Valtion pienimmät väylät niitetään keväällä kahteen metriin, ja syksyä kohden raivataan joka vuosi osa teistä kuuteen metriin.
Vähän isommat väylät niitetään neljään metriin alkukesästä, tarpeen vaatiessa myös toisen kerran kesän aikana. Tähän kuuluu myös kevyenliikenteenväylän ja ajokaistan välinen alue, mikäli alle 10 metriä, sekä kyvyenliikenteenväylältä ulospäin 2/4 metriä.
Vielä isommat väylät ajetaankin jo sinne 6-12 metriin.

Piennarniittyjä tulee jatkossa hoitaa yhteistyössä ympäristö-ja luonnonsuojeluvirastojen kanssa.

Näitä tienvarsiniittoja/vesakointejahan valvoo vain ja ainoastaan YKSI viranomaistaho. Sama pulju mikä tänä päivänä tuntuu Suomessa valvovan vähän kaikkea.
Nimittäin ELY-Keskus. Elinkeino- ja Ympäristökeskus. Ettätuota, sitä sinä varmaan tarkoitit tuolla ympäristö- ja luonnonsuojeluvirastolla, koska faktathan olet tarkistanut ennenkun olet mitään adressia kasannut.

Hoitosuunnitelmien laatiminen tulee antaa riittävän ammattitaidon omaaville biologeille.


Nyt meni ohi minultakin. Hoitosuunnitelma? Tarvitset siis voikukkien, leskenlehtien, päivänkakkaroiden ynnämuiden rehujen niittämiseen hoitosuunnitelman? Täälläpäin se on ollut mallia "Jaa se on taas kasvanu. Eiköhän panna silpuksi!"
Tarkoitatko siis, että ks. "biologien" (joka ei sanan varsinaisessa merkityksessä kyllä tähän asiaan liity mitenkään) tulisi ensin kävellä nämä arviolta muutama miljoona kilometriä tienvartta läpi, ja kattella että mitä sieltä löytyy? Ja überkomean kasvin löytäessään lyödä auraviitta pystyyn, jotta raivuukuski nostaa terät ilmaan sillä kohtaa? Niin, tajusit varmaan itsekin miten hölmöltä tuo kuulosti..

ELY-keskus leikkaa 3x kesässä. Ei valvo yhtään mitään. Silkkaa rahan tuhlausta.

ELY-keskuksen lisäksi myös paikallisia, ELY-keskuksistab riippumattomia toimijoita esim vanhat ja entiset "prilegio" kunnat-

Piennarniitto on erittäin kilpailutettu toimintasektori, raha kyllä kelpaa paikallisyrittäjille ja perusteluja löytyy - mm tieturvallisuus pätkällä kuin pätkällä kritiikittä.

Esim "Lutukka"-lehdessä positiivinen eri toimintatahojen yhteistyöprojekti ja Tiehallinnon tutkimuksiua aiheesta. Esim soidensuojelun yhteydessä vedottu biodiversiteetin allergiavastaiseen hyötyyn. Pientareet biodiversiteetteineen siel mis ihmiset liikkuu. Kaupungit ja kunnat satsaa istutuksiin, mutta kustannustehokasta kukkaloistoa ei suosita, tn kysymys poliittisista mikrotason tulonsiirroista.

Poissa mielest... Vanhusten ja muiden puolustuskyvyttömien "ruokkoamattomuus" suljettujen seinien sisäl ei haittaa, mut siistit nurmikkomaiset pientareet on "must"- Mikrotason säästöilläkin on merkitystä yksittäisen kuntalaisen kannalta.

Pieniäkään säästöjä ei tule väheksyä. Pienistä puroista...

Vihdoin tärkeä iso asia!!! Täällä päin valtion teillä pientareet niitetään kolme kertaa kesässä.Ihan järjetöntä verovarojen tuhlausta.Niitto kerran elokuussa riittäisi, jos sitäkään.Ely-keskuksilta pitäisi raapasta niittomäärärahoista kakskolmasosaa pois.Ja teitähän on satojatuhansia kilometrejä.Jos autotien vieressä on kevyenliikenteen väylä on pientareita kilometrin matkalla tietysti 4 kilometriä. 

Liikenneturvallisuuteen vetoaminen on ihan lapsellista.Hirvet ja peurat ovat paljon korkeampia kuin matalat niittykasvit.Niittoa tehdään peltoaukeiden kohdilla,joissa näkyvyys on hyvä.Vesakontorjuntaan riittäisi niitto kerran kahdessa vuodessa.

nimim. tärkeä asia

Kyllä ne pientareet pitää niittää ennen juhannusta, muuten heinäallergikot joutuvat kärsiä!