#14154: - Re: Re: Re: ERe:

Rupusakki on kyllä ihan tottakin,  mutta en pidä tätä ollenkaan pahana asiana että Jumalan valtakunta on meille sellaisille avoinna. Se ei leimaa niitä, joiden elämä on kristityissä perheissä kauniisti varjeltunut.

Jeesuksen yhteydessä  velat muuttuvat saataviksi:  lankeemuksista ja syvistä vesistä nousseiden kokemukset ovat usein välttämätön pohja sille nöyryyden sävyttämälle rakkaudelle, jossa hengessä Jeesus omiensa kautta tahtoo lähestyä kaikissa sotkuissa hukassa olevia luotujaan.

Mutta tuntuuko se ihan oikealta mielestäsi,  jos hän sanoo " ole rauhassa siellä likakaivossasi",  niinhän ne muutkin ovat, kyllä minä sinua rakastan.

#14163: p. - Re: Re: Re: Re: ERe:

On se kyllä jännä kuinka uskovaiset, varsinkin uususkovaiset alkavat niin usein toistamaan itseään ikään kuin aivopestynä läpät silmillä. Näkyy vaan siihen suuntaan mihin katselee. Tuota ainaista auktoritääristä yhden kirjan totuuksia pusketaan päälle kuin yleiset syyttäjät sävytettynä marttyyriydellä. Aika kaukana on mielestäni siitä rakkaus. Kuinka mikään opus voi sisältää jotakin absoluuttista totuutta kun sellaista ei edes voi olla. Miten perinne on voinut kantautua parisataa vuotta eteenpäin muuttumattomana ennen kuin se on saatu kirjoihin ja kansiin (jokainen tietää rikkinäisen puhelimen). Kuinkakohan monta kertaa totuutta on fiilattu by auktoriteetit vuosien varrella. Kuinka elämää tarvittaisiin jos absoluuttinen totuus olisi maapallolla. Ihminen voi tarvita elämänsä tarkoituksen täyttämiseen auktoritääristä uskoa. Tarvitsee kanavan syntiensä kanssa rypemiselle ja arvonsa nostamiselle. Se ei välttämättä nouse eikä laske Jeesuksen tai Jumalan silmissä vaan ihan omassa. Tuo uhkailu ...katsotaan kuka viimeisen korren vetää-juttu ei enää toimi nykypäivänä ja uskovaiset tekevät itse itsestään vähemmistöä ja torpedoivat itsensä ulos maailmasta. Tässä p/fundis ja jokunen vieras teilaavat kaikkea mahdollista ja vaikuttaa että islam on jotenkin erityisen kynsissä.

En tiedä mikä se sellainen likakaivo kellekin on. Sen tiedän että rosoista pintaa tarvitaan jotta kykenee tunnistamaan sileyden.

Onko se niin että pelottaa niin vietävästi että täytyy itselleen varmistaa taivasten valtakunta. Mutta entäs jos sellaista ei olekaan jos se koko asia onkin omassa päässä. Sitä pelätessä jää elämä elämättä se elämä jonka Luoja on antanut. Puhutaan sydämen äänestä. Sydänmen ääni ei voi mahtua samaan tilaan hedelmällisesti dogmisen uskon kanssa.

En siltikään väheksy uskoa. Se on liikkeelle paneva voima ihmisen sisällä. Kukin uskokoon mihin tahtoo, mutta se ainainen toisten alistaminen ikeen alle ei ole rakkaudesta. Homolla, heterolla, mustalla, valkoisella, miehellä, naisella ............ on täysin samat oikeudet. Näin sanoo Joshuan tänään.

Hurraa sinä joka uskallat toteuttaa sydämesi polkua.