#19403: very... - Re: Re: Re:

Ahas, se, että kielessä on haettu alkuperäisiä merkityksiä tekstien tieteellisestä tutkimuksesta ja muunnettu ne nykykielelle, on kamala asia...

Tällä onkin ollut esimerkkejä siitä, kuinka vanha teksti näyttää saavan joidenkin mielessä pyhyyden sädekehän ympärilleen. Ongelma vain on, että paljolti tuo vanha on 1500-1800-luvun Suomen kielen vaikutusta sanontatapaan. Se tuskin tekee tekstistä sen pyhempää, saati sitten oikeampaa. Sen jälkeen alkutekstin merkityksistä on saatu paljon lisätietoa niin, että tämän päivän ihmiselle 1992 Raamattu tuo tekstin merkitykset paljon paremmin esille kuin ne täällä siteeratut vanhat versiot.

#19410: - Re: Re: Re: Re:

Ehkä -92 käännöksen teksti palvelee silloin kun sitä tsiikaillaan yhteen vanhempien käännösten kanssa.  Ei tietenkään ole paha,  että on haettu alkuperäisiä merkityksiä,  jos vaan on onnistuttu löytämään.  
Voi olla että suurempia ajatuskokonaisuuksia etsittäessä on yksittäisten sanojen tarkan vastaavuuden menettäminen maksanut jotain sellaista,  jonka huomaa pienenä "aneemisuutena" esim Paavalin kirjeteksteissä.
Erittäin rikkaat,  joskin vaikeahkot Paavalin hirmuvirkkeet ovat vähän väljähtyneet.  Ja keskeisiä yksittäisiä ilmauksia kuten "olla Kristuksessa"  -  on jätetty  pois,  kuinkahan paljon onkaan.

Vaikea on myös haastava,   sellaisen saattaminen ymmärrettäväksi rippikouluikäiselle tietää ilmanmuuta köyhyyttä vaativammalle lukijalle.   Saman sukupolven aikana tehtiin lisäksi kolme suurta uudistusta:  Virsikirja,  Jlanpalv.  ja Raam.käännös- uudistus.  Näiden kaikkien sattuminen saman sukupolven kohDalle,  vielä suht SAMOILLE AJOILLE VEI OSALTA VANHUKSIA,  KOKO KRISTILLISEN KIELEN,  JA NÄIN OLLEN KOKO KRISTILLISEN YHTEYDEN KOKEMISEN TÄRKEIMMÄSSÄ VIIKOTTAISESSA KOKEMUKSESSA: jUMALANPALVELUKSESSA.

P.