#15: -

turvetuotanto käytössä on alle 0,7% suomen soista se ei voi olla kenenkään mielestä olla haitaksi luonnolle! turpeen tuotanto on ollut vihreiden kynsissä aina. tästä syystä turvetuotantoalueilla on nykyään imeytyskentät jotka ovat tehokkaita keräämään humusta. esimerkiksi paskonevalla imeytyskentältä tuleva vesi on kirkkaampaa kuin viereisiltä metsäojista tuleva vesi joten turvetuotantoalueen tekoa voi pitää ympäristötekona! mutta ei äärivihreille mikään riitä. lisäksi turvetuotannon kiintoainepäästöt on prosentin luokkaa kaikista veistöjen kiintoainepäästöistä ettei silläkään niin väliä johdetaanko ne seinäjokeen vai minne. lisäksi luonto korjaa ihmisen jäljet yllättävän nopeasti käykää katsomassa venetjoen tekojärvellä kuinka järvi on soistumassa umpeen vaikka järvi on tehty vasta 60 luvun lopulla!!!! ihmisillä on muuten aivan virheellinen käsitys minkälainen alue kelpaa turvetuotantoon. turvetuotantoon ei käy tavallinen rahkainen aavasuo vaan metsittynyt ojitettu suo, jolla ei maisemallisesti ole niin erikoista arvoa

#27: pyrstöyskä - Re:  

Pyrstöyskän laskelmat menevät pahasti mönkään. Kiintoaineen vaikutukset paikallisesti ovat aina paljon suurempia kuin pistokokeissa hetkellisesti mitattuna saadaan. Tällaisina sadesyksyinä mössöä menee moniverroin ja se näkyy kaikkien turvelouhosten alapuolisissa vesistöissä. Humuskuormituksen kautta vesistöistä lähtee liikkeelle myös monikertainen määrä ravinteita kuin näyteputken päästä saadaan mitattua. Parhaillaan halutaan repiä turvetta noin kahdeltasadalta uudellta pohjalaissuolta. Täällä siis lähennellään katastrofia. Turha on siis kikkailla prosenteilla.  Vaikka Vapo ja muut turvefirmat lupaavat keskittyä ojitetuilla ja luonnontilansa menettäneille soille, näyttää käytäntö ihan jotain muuta.Karvasuokin on suurimmaksi osaksi luonnontilainen avosuo ja lajistoltaan aivan huippuluokkaa.