VETOOMUS: Jyväskylä–Mikkeli–Kouvola-reitti Harjulinjan eteläisen osuuden linjausvaihtoehdoksi

Vastaanottaja: Fingrid Oyj / hankevastaava ja projektijohto

Tiedoksi: YVA-yhteysviranomainen

VETOOMUS: Jyväskylä–Mikkeli–Kouvola-reitti Harjulinjan eteläisen osuuden linjausvaihtoehdoksi

 Adressi ja linjausvaihtoehdot kuvina tämän adressin kohdealueella ovat nähtävillä internetissä Facebook-alustalla Harjulinja ihmiset ja ympäristö edellä, johon suora linkki: https://www.facebook.com/groups/1610422237246153)

Arvoisa Fingrid Oyj,

Me allekirjoittaneet maanomistajat, alueen vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, yrittäjät sekä muut sidosryhmät pyydämme Fingridiä ottamaan Harjulinjan eteläisen osuuden jatkosuunnittelussa ja tulevassa YVA-menettelyssä aidosti vertailukelpoiseksi Harjulinjan eteläisen osan reittivaihtoehdoksi myös yhteyden Jyväskylästä Mikkelin kautta Kouvolaan. Vaihtoehdon suunnittelussa tulee ensisijaisesti selvittää olemassa olevien voimajohto-, liikenne- ja muiden infrastruktuurikäytävien hyödyntämismahdollisuudet. Samalla pyydämme poistamaan jatkotarkastelusta Joutsa–Mäntyharju -reittiosuuden, koska sen alueelle sijoittuu useita luonto-, vesistö-, maisema-, kulttuuriympäristö-, asutus- ja elinkeinovaikutusten kannalta herkkiä kohteita.

Jäljempänä esitettyjen yhteiskunnallisten, ekologisten, kulttuuristen, taloudellisten, sosiaalisten ja perusoikeudellisten perusteiden mukaisesti vaadimme, että Fingrid Oyj:

1. sisällyttää Harjulinjan eteläisen osuuden ennakkosuunnitteluun ja tulevaan YVA-menettelyyn tasavertaisesti arvioitavaksi reittivaihtoehdon Jyväskylä–Mikkeli–Kouvola sekä selvittää siinä olemassa olevien infrastruktuurikäytävien hyödyntäminen;
2. poistaa Joutsa–Mäntyharju-reittiosuuden jatkotarkastelusta ainakin Viherinkosken, Lapinsalmen, Ollinsalmen, Vehmaan, Suojärven ja Ruorasmäen alueisiin kohdistuvien yhteisvaikutusten vuoksi tai, ellei osuutta poisteta, perustella YVA-aineistossa yksityiskohtaisesti sen mukanaolo ja vertailla sitä läpinäkyvin, yhtenäisin perustein Jyväskylä–Mikkeli–Kouvola-vaihtoehtoon.

Korostamme erityisesti, että samalla adressilla ilmaisemme täyden tukemme Järvi-Suomen puolesta Ry:n (jarvisuomenpuolesta.fi) ajamille asioille eli ensisijaisesti luopua koko Harjulinja-hankkeesta, tai ainakin viivästyttää pohjoisen suunnittelualueen pohjoispuolella etenevää hanketta asianmukaisten vaihtoehtojen selvittämiseksi koko suunnittelualueelta sekä ottaa vaihtoehdoksi siirtää linjavaihtoehto kulkemaan valtatie E75 varteen ja valmiin infrastruktuurin läheisyyteen.

Adressin kirjallinen lähdeaineisto on luetteloitu adressin lopussa.

Ruorasmäki-Joutsa lokakuun 1. päivänä 2026

Kunnioittavasti,

Allekirjoittaneet

**************************************************************

Perustelut Jyväskylä–Mikkeli–Kouvola-vaihtoehdon arvioimiselle

Adressin johdannossa viitatun Facebook-alustan aineiston kuvassa on esitetty alustava periaate adressin esittämästä Jyväskylä–Mikkeli–Kouvola-vaihtoehdosta. Jatkosuunnittelussa reitti tulee muodostaa teknisten reunaehtojen ja ympäristövaikutusten perusteella siten, että olemassa olevia voimajohto-, tie- ja muita infrastruktuurikäytäviä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

• Energiapolitiikan oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasapaino: Jyväskylän ja Kouvolan kaltaisiin maakuntien keskuskaupunkeihin on suunnitteilla tai rakenteilla merkittäviä datakeskuksia ja suuria teollisia sähkönkulutuskohteita. Vaikka hankkeet herättävät alueilla myös kriittistä keskustelua, on yleisen oikeudentajun vastaista ja kohtuutonta, että sähkönsiirron massiiviset haitat ja ympäristöarvet uhrataan syrjäisemmillä alueilla, jotka eivät itse hyödy datakeskuksista tai suurkulutuksen keskittymisestä. Sähkön siirron infrastruktuuri on luontevaa keskittää sinne, missä kulutuksen hyödyt ja olemassa oleva raskas liikennekin ovat.
• Infrastruktuurin yhteensovittaminen ja ekologinen kestävyys: Olemassa olevien voimajohto-, tie- ja muiden infrastruktuurikäytävien hyödyntäminen voi vähentää uusien maastokäytävien tarvetta ja yhtenäisten metsä- ja maaseutualueiden pirstoutumista. Vaikutukset eivät kuitenkaan poistu tieympäristössäkään, minkä vuoksi vaihtoehtoja tulee vertailla yhtenäisin kriteerein muun muassa luonnon monimuotoisuuden, asutuksen, maiseman, kulttuuriympäristön, vesistöjen ja teknisen toteutettavuuden kannalta.
• Luonto-, pohjavesi- ja Natura-vaikutusten vertailu: Jyväskylä–Mikkeli–Kouvola-vaihtoehdon sekä Joutsa–Mäntyharju–reittiosuuden vaikutukset pohjavesialueisiin, Natura 2000 -alueisiin, muihin suojelualueisiin, arvokkaisiin luontokohteisiin ja ekologisiin yhteyksiin tulee selvittää samoilla lähtöaineistoilla ja maastotutkimusten tarkkuudella. Reittivaihtoehtoa ei tule sulkea pois ennen tällaista tasapuolista vertailua.
• Tekninen ja taloudellinen tehokkuus: Siirtolinjan sijoittaminen maanteiden yhteyteen helpottaa merkittävästi rakennusaikaista logistiikkaa, huoltoa ja kunnossapitoa, mikä tehostaa hankkeen kokonaistaloudellisuutta ilman, että reitin kokonaispituus kasvaisi kohtuuttomasti.

Perustelut Joutsan Viherinkosken ja Lapinsalmen alueen jättämiselle pois linjausvaihtoehdoista

Poikkeukselliset luontoarvot ja luonnonsuojelulainsäädännön mukaiset suojelut: Joutsan Viherinkosken ja Lapinsalmen alueelta on käytettävissä Lajitietokannan (laji.fi) havaintotietoja suojelullisesti huomionarvoisista rauhoitetuista lajeista. Esimerkiksi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja lajeja saattaisi näiden lähteiden perusteella olla viitasammakko ja liito-orava, joita on löytynyt myös aiemmin Joutsan keskustan tuntumassa kaavoitusta varten tehdyssä luontoselvityksessä. Laji.fi-havainnot on tarkistettava ajantasaisina ja niiden tarkkuus, havaintoajankohta sekä mahdolliset käyttörajoitukset huomioiden. YVA-menettelyssä tulee tehdä riittävät maastoselvitykset ja arvioida voimajohdon vaikutukset lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin sekä muihin tärkeisiin elinympäristöihin luonnonsuojelulain mukaisesti.

K.  Korvaamaton kulttuuriperintö ja suojellut muinaismuistot: Viherinkosken ympäristössä sijaitsevat arkeologiset kohteet on tarkistettava Museoviraston ja alueellisen vastuumuseon ajantasaisista rekistereistä ja rajattava kartalle suhteessa suunniteltuun johtokäytävään. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettuja, joten niiden säilyminen ja suoja-alueet on turvattava suunnittelussa. Alueen ylittää historiallisesti arvokas, vuonna 1887 valmistunut Viherin museosilta. Suuret pylväät ja avohakattu johtokäytävä turmelisivat peruuttamattomasti tämän valtakunnallisesti merkittävän suojellun kulttuuriympäristön maiseman.

3.    Maisema-, virkistys- ja matkailuarvot: Viherinkoski yhdistää Suontee- ja Viheri-järvet. Voimajohtokäytävä ja pylväät jättäisivät pysyvän haavan Järvi-Suomen herkkään ja luonnonkauniiseen maisemaan, heikentäen alueen veto- ja matkailuvoimaa sekä pudottaen ympäröivien kiinteistöjen ja loma-asuntojen arvoa.

4.     Korkeatasoinen kalastusmatkailu ja vesiluonto: Viherinkoski on valtakunnallisesti tunnettu, erinomaisessa ekologisessa tilassa oleva virkistyskalastuskohde. Vesilain (587/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) näkökulmasta rakennustyöt ja maastonmuokkaukset ranta-alueilla aiheuttaisivat vakavan eroosio- ja haitanriskin kosken herkälle vesiluonnolle ja vesistön tilalle, mikä on ristiriidassa vesienhoitotavoitteiden kanssa.

Perustelut Ollinsalmen, Vehmaan, Suojärven ja Ruorasmäen alueiden rajaamiselle pois vaihtoehdoista 

5.    Natura 2000 -alueen koskemattomuus ja heikentämiskielto (Ollinsalmi): Ollinsalmen läheisyydessä ja Suonteen alueella sijaitsevien Natura 2000 -alueiden suojeluperusteet, alueiden rajaukset ja voimajohtoreitin vaikutusmekanismit tulee selvittää ajantasaisista viranomaisaineistoista. Jos hanke yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeluperusteita, luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi on tehtävä. Reittivaihtoehtojen vertailussa tulee suosia ratkaisua, jossa tällaisen heikentymisen riski voidaan välttää.

Ainutlaatuinen linnusto ja törmäysriski: Suontee tunnetaan yhtenä Suomen tiheimmistä kuikkakannoista, minkä lisäksi alueella pesii rauhoitettuja nuolihaukkoja ja selkälokkeja. Korkeat jännitelinjat kapeassa salmessa muodostaisivat hengenvaarallisen törmäysansan herkälle vesilinnustolle, mikä on ristiriidassa luonnonsuojelulain lintujen suojelusäännösten kanssa.

 .      Perinnebiotoopit ja maaseudun arvot: Ehdotetulla linjauksella alueella Vehmaan, Suojärven, Ruorasmäen sekä Koljosen alueella sijaitsee ympäristöministeriön määritelmän mukaan erittäin uhanalaisia maaseudun perinnebiotooppeja (kuten noroja, niittyjä ja perinteisiä laidunalueita lampaineen ja lehmineen). Johtolinjan vetäminen näille herkille kulttuurimaisemille tuhoaisi arvokasta luonnon- ja kulttuuriperintöä. Linjaus tulisi vaikuttamaan maisemaan myös niin laajasti, että se alentaisi tuntuvasti niidenkin kiinteistöjen arvoja.

 .      Suojärven kesämökit: Suojärven rannalla heti linjauksen välittömässä tuntumassa on useita kesämökkejä, joiden näkymiin kaavaillut linjaukset vaikuttaisivat kohtuuttomasti. Linjaus alentaisi tuntuvasti kiinteistöjen arvoja, vaikka itse sähkölinja ei menisi suoraan näiden tällaisten tilusten yli.

Perusoikeuksien ja yleisen edun huomioon ottaminen: Ympäristö, yhdenvertaisuus, elinkeinonvapaus ja omaisuudensuoja

Reittivaihtoehtojen valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa on luonto- ja maisema-arvojen lisäksi tarkasteltava ihmisten elinoloihin, elinkeinoihin ja omaisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Perustuslain säännökset eivät sellaisinaan ratkaise yksittäistä reittivalintaa, mutta ne korostavat ympäristövastuun, osallistumismahdollisuuksien, yhdenvertaisen kohtelun, elinkeinon harjoittamisen edellytysten ja omaisuudensuojan asianmukaista huomioon ottamista päätöksenteossa:

Ympäristöperusoikeuden loukkaaminen (Perustuslaki 20 §): Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on lisäksi pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevan elinympäristön koskevaan päätöksentekoon. Hankkeen nykyiset linjaukset, jotka repivät auki yhtenäisiä harjualueita, tuhoavat uhanalaisia lajeja ja runtelevat arvokasta vesistöluontoa, ovat suorassa ristiriidassa perustuslain 20 §:n kanssa. Myös paikallisten asukkaiden ja maanomistajien mahdollisuutta tosiasiallisesti vaikuttaa elinympäristönsä säilymiseen loukataan, jos vaihtoehtoja maantiekäytävien hyödyntämiselle ei oteta vakavasti arvioitavaksi.

Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen (Perustuslaki 6 §): Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. On perustuslain hengen vastaista asettaa maaseudun ja Järvi-Suomen asukkaat ja mökkiläiset eriarvoiseen asemaan suhteessa suuriin kaupunkikeskuksiin. Siinä missä kaupunkikeskukset nauttivat datakeskusten ja sähköverkon vahvistamisen tuomista taloudellisista hyödyistä ja työpaikoista, haja-asutusalueiden ja loma-asutuksen asukkaat pakotetaan kantamaan yksin raskas ympäristöhaitta, maisematuho ja elinympäristön heikentyminen ilman mitään osallisuutta hankkeiden hyötyihin.

Elinkeinonvapauden ja yrittäjyyden vaarantaminen (Perustuslaki 18 §): Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden työhön ja elinkeinon harjoittamiseen. Harjulinjan eteläisellä suunnittelualueella toimii lukuisia maatiloja sekä matkailu-, majoitus-, luonto- ja kalastusyrittäjiä, joiden elinkeino ja yritystoiminnan perusta nojaavat koskemattomaan luontoon, maisemarauhaan ja puhtaaseen ympäristöön. Massiivisen voimalinjan ja ruman hakkuuaukon tuominen näiden yritysten toimintaympäristöön tuhoaa matkailun edellytykset ja loukkaa suoraan yrittäjien elinkeinonvapautta.

Omaisuudensuojan loukkaaminen ja korvausjärjestelmän aukot (Perustuslaki 15 §): Perustuslain (15 §) mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Voimajohtohankkeissa lainsäädäntö ja lunastuskorvauskäytännöt on keskitetty koskemaan vain suoraan pylväspaikkojen alle ja johtokadun alle jääviä alueita. Johtoväylän ulkopuolelle jäävät, mutta lähietäisyydelle sijoittuvat kiinteistöt, loma-asunnot ja elinkeinokiinteistöt kärsivät merkittävästä arvon alenemisesta ja maisemahaitasta, ilman että omistajille maksetaan minkäänlaisia lainmukaisia korvauksia. Tämä muodostaa kestämättömän oikeusturvaongelman, jossa valtion taholta yksityinen omistaja pakotetaan sietämään taloudellista vahinkoa ilman täyttä korvausta toisen tahon saadessa samaan aikaan tuntuvia taloudellisia hyötyjä.

Adressissa käytetyt lähteet:

1. Ympäristöministeriö & TEM: Selvitykset Suomen datakeskusten energiatarpeista ja sähköverkon vahvististarpeista (kansallinen siirtoverkkosuunnittelu).
2. Fingrid Oyj: Harjulinjan YVA-ohjelma ja hankekuvaukset, Keski-Suomen ja Kymenlaakson välinen sähkönsiirtoverkon kehittäminen.
3. Ympäristöministeriö / EU Natura 2000 -verkosto: Suonteen vesialueiden ja ympäröivien harjujen suojeluperusteet ja luontotyypit.
4. Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus): Lajitietokanta (laji.fi) – Havainnot suojelluista lajeista.
5. Museovirasto: Muinaisjäännösrekisteri – Viherinkosken esihistorialliset kalliomaalaukset.
6. Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) – Viherin historiallinen museosilta ja koskimaisema.
7. Maa- ja metsätalousministeriö / ELY-keskus: Kalataloudelliset kunnostus- ja hoitoalueet Keski-Suomen vesistöissä.
8. Viranomaisten vesistöseuranta (Oiva / Vesi.fi): Järvi-Suomen pintavesien ekologinen tila (Suontee ja Viheri).
9. BirdLife Suomi & Suomen Lintutieteellinen Yhdistys: Raportit sisävesien vesilinnustosta ja kuikkakannoista (Suonteen alueen pesimäkannat).
10. Ympäristöministeriö: Suomen perinnebiotoopit – Valtakunnallinen inventointi ja uhanalaisuusarviointi.
11. Suomen Perinnebiotoopit ry: Perinnebiotooppien hoito- ja suojeluohjeet.
12. Suomen Perustuslaki (731/1999): 15 § Omaisuuden suoja.
13. Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) ja Lunastuslaki (603/1977): Säännökset lunastuksesta, käyttöoikeuden rajoituksista sekä korvauksista sähkölinjojen yhteydessä (etävaikutusten ja arvonalenemän korvausvajaukset).
14. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki / YVA-laki (252/2017): Vaatimukset vaihtoehtojen tarkastelusta ja ympäristövaikutusten kattavasta arvioinnista.
15. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki / YVA-laki (252/2017): Ympäristöhaittojen minimointi ja maankäytön yhteensovittaminen.
16. Luonnonsuojelulaki (9/2023): Säännökset lajien ja luontotyyppien suojelusta sekä Natura 2000 -alueiden heikentämiskiellosta.
17. Ympäristönsuojelulaki (527/2014): Yleiset periaatteet ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä sekä vesistövaikutusten huomioimisesta.
18. Vesilaki (587/2011): Säännökset vesistön tilan heikentämiskiellosta ja vesirakentamisen luvituksesta/vaikutuksista.
19. Suomen Perustuslaki (731/1999): 6 § Yhdenvertaisuus, 18 § Oikeus työhön ja elinkeinonvapaus, sekä 20 § Vastuu ympäristöstä.