Pyykkipuiston näköalan aitaamista vastaan

Rouva Paapi Koivisto on oikiassa; ei siältä niin helposti putua Pyhä- eikä Näsijärvveen.

Joka kuuseen kurkottaa -katajan kapsahtaa tai paremminkin joka aidan yli kapuaa -se rinteeseen vierii...apua.

Otaksuttavasti aita olisi asianmukaisessa paikassa ko. rinteen alapäässä, Provastinkadun muurin päällä estämässä mahdollinen putoaminen sieltä. Aidan rakentaminen olisi rikos kansallismaisemaa kohtaan!Itse olen liikkunut Pyykkipuistossa vuodesta 1977-lähtien, ensin lasteni ja myöhemmin lastenlasteni kanssa, eikä vaaran paikkoja ole ollut. Aidanrakentamisajatus on mielestäni ylireagointia. Tarvittava turvallisuus saavutetaan muilla aitausratkaisuilla. Suunnitellulla aidalla pilattaisiin koko Pyykkipuisto! Vastustan aitaa ehdottomasti!

Menin pyykkipuistossa naimisiin ja haluan könytä vanhanakin ihailemaan pyssyä ja nässyä ja muistella elämäni erehdystä.
Eiköhän tärkeämpää olisi peräänkuuluttaa vanhempien neuvomis-ja kasvattamisvastuuta, kuin alkaa aitaamaan jyrkkiä paikkoja. Tällä nykyisellä periaatteella pitää sitten järvetkin aidata, koska eikö sinnekin ole joku joskus hukkunut. Aitaaminen ei muuta tee kuin lisää mielenkiintoa siitä mitä siellä toisella puolella on tai lisää tarvetta päästä aitauksesta ulos(esim.keskitysleirit)

EI MISSÄÄN NIMESSÄ AITOJA PERINTEISEN JA KAUNIIN NÄKÖALAN ETEEN...PYYKKIMETTÄ EI OLE SITTEN ENÄÄ PYYKKIMETTÄ JA PYHÄJÄRVIKIN PIENENEE... LAURI VIITA KÄÄNTYY VIHAISENA HAUDASSAAN..JOS SE VIRHE TOTEUTETAAN PISPALASSA!

Hipit haraa taas kehitystä vastaan...Saattaa ääni muuttua kellossa kun oma lapsi satuttaa itsensä rinteessä. Sitte ollaan kyllä hakemassa kaupungilta korvauksia.

#7: Jaska - Aita pyykkipuistoon.

Oletko Jaska käynyt katsomassa tuota rinnettä? Oletko todella sitä mieltä, että se on vaarallinen? kannattaako käyttää tuhansia euroja sen aitaamiseen? Kysymys kuuluu: mihin aitaaminen loppuu jos tähän ryhdytään? Seuraavaksi aidataan koko Pispalan alue kun kaikkialla joku voi kompastua ja taittaa nilkkansa. Haluaisin mielelläni kuulla perustelusi, miten näet aidan "kehityksenä"? Jos näköalan vaaliminen ja terveen vastuun perääminen vanhemmilta on hippeyttä, niin sitten kuulutan täten itseni hipiksi. Ja tämä on minulta hyvin kova pala nieltäväksi :D

Holhoamisen ja tämänkaltaisen "kehityksen" sijaan kannatan vapautta ja vastuuta jokaiselle Pyykkipuistossa vierailevalle. Lisäksi minua harmittaa ajatus, että pyörätuolissa istuva ei voisi näkymästä nauttia ollenkaan. Olen työskennellyt pyörätuoleissa istuvien vaikeasti vammaisten kanssa ja tiedän kuinka tärkeitä Pyykkipuiston kaltaiset voimauttavat paikat ovat heillekin. Kyse ei siis ole vain lasten oikeuksista, vaan meidän kaikkien.

Paapi Koivisto

 

#5: ei kauneutta saa peittää - Maailman parasta vihkipaikkaa ei saa aidata

Vanhempien neuvomis- ja kasvattamisvastuuseen kuulunee myös selittää lapsille, mitä aidat ovat ja minkä takia niitä on. Jos vanhemmat osaavat kasvattaa vesansa niin, että nämä osaavat jyrkänteillä ja rinteissä olla varovasti, kasvatusvastuu ulottuu kai siihenkin, että lapsi oppii olemaan kiipeilemäti aitojen yli. Tällä logiikalla olisi syytä lakata huutamasta, että aita on suorastaan VAARALLINEN.

Itse kysymykseen aidan tarpeellisuudesta minulla ei ole näkemystä, mutta minulle jäi suunnitelmassa näkyvästä aitaehdotelmasta sellainen käsitys, että esimerkiksi penkillä istuen maiseman kyllä näkee.

Jaska taitaa pystyttää aitoja työkseen.

#9: Merja - Re: Maailman parasta vihkipaikkaa ei saa aidata

Mikäli penkillä istuen voi maisemaa edelleen ihailla, on aidan korkeus oltava enintään 80 cm. Ja sehän on sama, kuin ei aitaa ollenkaan. Jätetään rakentamatta, rahaa säästyy!

Tampereen kaupunki on osoittanut ja osoittaa toistuvasti ettei se huomioi päätöksissään Kulttuuriympäristön suojeluvuotta 2010. Tulkitsen niin että kyse on joko kankeasta asennoitumisesta, viimeisen sanan sanomisesta tai vain siitä että joku päättäjävirkamies haluaa hankkia meriittiä itselleen/ryhmälleen jääräpäisten päätösten toteutuksella. Kaupungin päättäjiltä tuntuu puuttuvan ympäristönlukutaito ja taju siitä miten ihmisen ympäristösuhde kehittyy, miten havainnoidaan ympäristöä ja miten kehitetään ympäristöä herkemmäksi ja monipuolisemmin toimivaksi. Kaupungin uusin tapa on rakentaa liian tiiviisti, rakentaa puistoihin tai typistää niitä ja tuottaa siten masentavia slummialueita sekä ahdistavaa kaupunkikuvaa. Toistaiseksi suunnitteluasteella olevat megasuunnitelmat ohittavat kaikki ympäristö- ja luonnonarvot. Tätä kaupunkia kehitetään rakennusfirmojen ehdoilla, rahan voimalla - ottamatta huomioon kaupungin veronmaksajien/asukkaiden mielipiteitä. Kaikki eivät halua elää betonimuurin kolossa tai liikkua onkalossa rottien lailla. Monet haluavat säilyttää avarat, vuodenaikojen mukaan vaihtelevat luontonäkymät koska ne pitävät mielen levollisena ja poistavat ahdistusta.

Leikin Pyykkipuiston paikalla, luonnonmetsikössä jo vuosia ennen kouluikää. Kasvoin katsellen Pyhäjärveä ja haihdutin myöhemmät huolet siihen maisemaan. "Pyykkimettä" saneerattiin kulttuuriympäristöä kunnioittaen leikkipuistoksi nykyiseen muotoon. Aitoja ei tarvittu sillä maiseman korkeuserot ja järven puolelle laskeutuva pitkä rinne olivat yhdistelmä, jonka "vaarat" lapsikin tajusi. Mäkeä laskettiin rinteessä ja lumessa kahlattiin - mutta järjen kanssa. Pispalassa kasvaneet lapset oivalsivat jo silloin enemmän kuin Tampereelle muualta junalla tuodut päättäjät tänään osaavat.

Aitojen teossa on kunnioitettava Pispalan perinteitä: rauta-aita Pyykkipuistossa on RIKOS ja nimenomainen yllyke kiipeämiselle.
Perinteiset Pispalan aidat ovat joko säle- tai pulteriaitoja. Aidat yleensäkin olivat (ja ovat) turhia esteitä. Ne kaadettiin tai niiden yli kiivettiin jos niitä ilmaantui yhteisten, perinteisten kulkureittien esteiksi. Rinteisiin syntyneet oikopolut olivat perinnettä jälkeen tuleville.

Pyykkipuiston penkit: ne olivat ympäristöön sopivat, halkaistua paksua lankkua, tukevaa luonnonpuuta ja ympäristöön matalasti sovitettuina. Ne kestivät lasten leikit ja isommaksi kasvaneiden kiukunpurkaukset. Niillä oli hyvä istua.
Osa asukaskantaa on nykyään hienolaatuisempaa (?) - penkkien ei silti tarvitse olla. Sileä pinta penkissä riittää. Mikä vika on nykyisissä puupenkeissä? Nehän noudattavat perinnettä, ennen vihreät nyt punaruskeat. Kunhan ei vain olisi värivika syynä?

Kunnon pispalalaiset, pitäkää hyvistä perinteistä kiinni muuten koko alue muuttuu kylmänkovaksi ja tunteettomaksi. Osa Pispalaa on jo liian steriili: kielletään ja rajoitetaan liikkumista. Mäelle eksyvä kantapispalalainen tuntee itsensä melkein rikolliseksi tai ainakin tunkeilijaksi.
Ennen mäelle sopi melkein kaikki, eri kansallisuudet, huorat, juopot ja varkaat - mahtuivat kirkuvien kakaralaumojen sekaan.

Jospa päättäjät kerrankin kuulisivat mitä tämän päivän pispalalaiset pyytävät: EI AITAA PYYKKIPUISTOON! AITA ON LAPSILLE VAARALLISEMPI KUIN LOIVASTI LASKEVA NURMIRINNE.
Kesällä voi istuttaa vaika punaista happomarjaa rinteen yläreunaan - kuten ennen oli. Piikit estivät pieniä lapsia menemästä kasvirivistön läpi rinteen puolelle.

Pyykkimettän (nyk. Pyykkipuisto) rinteen alaosaan rakennettiin muuri koska vesisateet ja kevätpurot kuljettivat soran alhaalla olevalle Koulutielle (nyk. Provastinkatu). Tien kunnossapito oli hankalaa routa- ja vesivaurioiden vuoksi.

Muuri on kaunis Provastintieltä katsoen, siisti ja pulterit ainoa oikea materiaali Pispalaan. Muuri ei ennen ollut vaarallinen pienille, joille oli opetettu ettei mäen päältä rinnettä laskiessa saanut laskea alas asti koska sieltä voi pudota Koulutielle ja vaikka KUOLLA(!). Lapset eivät halunneet kuolla joten Oppi meni perille.
Vähän isompana kokeiltiin miltä tuntuu kun ilman vauhtia pudottautuu muurilta alas tielle. No, tömähtihän se jaloissa. Ei sen kummempaa. Kesällä hypätessä saattoi joskus polvinahka aueta...mutta polvinahkoja aukesi muuallakin Pispalassa ja vauhdilla mentäessä aika usein. Syljellä opittiin desinfioimaan kun ei ehditty kiireen keskellä hakea mistään laastaria. (Laastarit oli kyllä jo keksitty.) Hetken aikaa vain hampaita kiristeltiin ja ähistiin kivusta. Kun opittiin kiroilemaan niin kipukin hellitti nopeammin.

Oman kokemukseni perusteella HUOMAUTAN: jossakin ikävaiheessa osa lapsista tulee kuitenkin hyppäämään muurilta alla olevalle Provastinkadulle.
JOTEN: jos RINTEEN ALAOSAAN TEHDÄÄN NYT AITA MUURIN PÄÄLLE niin sen seurauksena lapset kiipeävät ensin aidan yli ja sitten hyppäävät sen toiselta puolelta alla olevalle Provastinkadulle. Tai pahemmassa tapauksessa putoavat jo aitaa ylittäessään suoraan provastinkadulle.
Luulen että Pyykkimettän aidoista luovuttiin jo aikanaan siksi että ne todettiin mahdottomiksi Pispalan kakaroille, jotka kiipesivät, juoksivat ja liukuivat siellä missä itse halusivat. (ESIM: paras laskumäki oli aikanaan nykyiseltä Provastinkadulta vesikelkalla (hevoselle tehty iso vetokelkka) laskien alas Pispantielle. Kyytiin ei pieniä otettu mukaan. Eli turhaa kohellusta ei harjoitettu!)

Juuri tuollaisena olen kuullut vanhojen Pispalan poikien ja tyttöjen puheissa tuon Pyykkimetsän ja Provastinkadun ympäristön olleen. Tottahan se on: aitojen yli kiivetään viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhemmat eivät enää ole vahtimassa. Siitäkin huolimatta, että kotona se olisi kielletty ja vaaroista varoiteltu. Mutta emmehän me voi olla lapsiamme ihan joka hetki vahtimassa, ainakaan sitten kouluikäisiä, joita se kiipeäminen erityisesti kiinnostaa.

Aivan ehdottomasti olen samaa mieltä siinä, ettei aitaa tarvita Pyykkipuiston ja Provastinkadun välisen nurmikkorinteen KUMPAANKAAN päähän. Vaarallinen se on molemmissa.

Itselläni on kolme pientä lasta ja aivan varmasti haluaisin aidan, jos kokisin rinteen vaarallisemmaksi ilman aitaa. Mutta en MISSÄÄN TAPAUKSESSA sitä halua!

Ketkäpä muut paremmin osaisivat arvioida aidan tarpeellisuutta kuin lähes päivittäin puistossa leikkivien lasten vanhemmat, joista useat jopa itse ovat tuossa samassa puistossa pikkupiltteinä leikkineet. Kysykää heiltä, hyvät aidan pystyttäjät!

Siis, mitä siellä päättäjien päässä liikkuu? Aidoillako?, he arvonsa saavuttaa?
Kaikessa yritetään holhota ylisuojelevasti. Varovaisuus kasvatetaan lapsuudessa, kodeissa ja "kolhuista".
Ei varmaan kukaan halua meidän maastamme "aivottomien lintuhäkkiä".

Kivenheiton päässä Pyykkimettästä sijaitsevat Pispalan portaat joitten jokaisella askelmalla (yli 300 kpl) voi kompastua ja loukata itsensä pahemmin kuin näköalapaikalla on mitenkään mahdollista. Kuinkahan niissä voitaisiin suojautua? Tarvitaanko portaiden tilalle hissi? Pyynikkihän pitää saman kaavan mukaan jyrätä kokonaan sileäksi. Vaikeata kuvitella mitä terveystarkastajan tai tarkastajien päässä liikkuu, monet muut viranomaiset ovat kai kumminkin aitaa vastustaneet aivan kuten museoväkikin.
Törkeää myös se, ettei asiasta ole kunnolla tiedotettu. Asiasta ei ole edes haluttu keskustella tavallisten Pispalalaisten ja Tamperelaisten kanssa. Kyllä kuusinumeroisella summalla voisi saada aikaan jotain mukavaakin meille ns. veronmaksajille.

#8: Vieras - Re: Aita pyykkipuistoon.

"Paljon Onnea vaan"¶, tätä mieltä minä tässä linkissänikin olen...

 

http://startpicture.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Media/VOC515.WAV