Työskentelen päiväkodissa lastentarhanopettajana ja siviilissä elän äitinä jolla on päiväkoti-ikäisiä lapsia. On järkyttävää seurata nykymenoa jossa raha on ainoa ratkaiseva tekijä. Eikä niiltä, jotka todellisuudessa tietävät millaista lasten kanssa työskentely jo tällaisenaan haasteellisissa ryhmissä on, edes kysytä! Ei voi kuin sääliä lapsiamme, omia ja toisten...

Teen töitä lasten kanssa! Aikuisia saisi ennemminkin olla enemmän! Tänävuonnakin kädet loppui kesken monta kertaa!!!

Lasten takia!

Tärkeää!!

Pienten lasten hyvän kehityksen ja välttämättömän vuorovaikutuksen takaamiseksi tulee ryhmäkokojen pysyä tietyissä rajoissa. Kuntien tiukan taloudellisen tilanteen huomioiden, kunnat tulevat noudattamaan maksimiryhmäkokoja. Tämä ennustaa varsinkin erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalle todella suuria ongelmia. Lasten stressitason kohotessa myös erityistä tukea tarvitsevien lasten määrän voi ennustaa lisääntyvän. Samalla henkilöstö joutuu lujille, josta voi seurauksena olla lisääntyviä sairauspoissaoloja.
Suurta ihmetystä itselleni aiheuttaa myös se, miksi varhaiskasvatuksen tutkimustieto jää hyödyntämättä. Tutkimus lasten hyvän kehityksen edistämiseksi jää toistuvasti huomiotta päättäjien keskuudessa. Toinen suuri ihmetyksen aihe on vuosia valmisteltu varhaiskasvatuslaki, jonka valmistelun yhteydessä on kerätty paljon tietoa lapsen etua ajatellen.Sitä kautta hankittua tietoa ei ole ilmeisesti ymmärretty lukea.
Ei ihme, että Suomi on kymmeniä vuosia jäljessä muista Pohjoismaista lakiin rinnastettavan lasten oikeuksien sopimuksen toteuttamisessa.

Lapset kärsivät eniten, heille ei riitä tarpeeksi aikaa, tilaa eikä rauhaa. Jo nykyisellä ryhmäkoolla me ammattilaiset olemme hyvin tiukilla, työn vaatimukset ovat suuret. Lasten erityisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin on vastattava, puhumattakaan yhteistyöstä perheiden ja monien eri yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi kaupunkien säästöjen vuoksi meidän kasvattajien hoidettavaksi on tullut huima määrä kaikenlaista esim. toimistotyötä ym., joka ennen oli aivan muiden työntekijöiden vastuulla. Usein mietin, että jaksanko tätä työtä eläkeikään asti, vielä olisi parikymmentä vuotta jäljellä. Hyvään elämän alkuun pitäisi satsata!

Varhaiskasvatuksen suuret ryhmäkoot ovat sekä kokemus- että tutkimustiedon valossa lapsille haitallisia. Myös päiväkotien henkilökunta on vaarassa ylikuormittua, jos ryhmiä kasvatetaan entisestään. Kodin ohella päivähoito on perusta kasvulle ja kehitykselle, ja sen vaikutus myöhempiin elämänvaiheisiin on merkittävä.

Koska tulevaisuus.

Minusta jopa se nykyinen 7 lasta per hoitaja on aika hurja määrä. Varsinkin, kun sen saa väliaikaisesti ylittää.

Isoissa ryhmissä ei ole laadukasta päivähoitoa.

Lapsenlapset kärsivät tästä

Lasten hyvinvointi on kansakunnan terveyden edellytys. Tasapainoisista lapsista kehittyvät mieleltään terveet aikuiset. Myös arvokysymys

koska liian paljon lapsia on liian paljon,nyt on jo muutenkin ryhmät liian isoja

Ei missään nimessä isommiksi. Päättäjät voisivat tulla joskus kohtaamaan realiteetit sieltä torkkupeittojensa alta. Johan jo järkikin sanoo että turvallisuus alkaa kärsiä, lapseen kohdistuva yksilöllinen varhaiskasvatus kärsii. Päinvastoin henkilökuntaa enemmän per ryhmä jotta voidaan taata laadukas päivähoito kaikille. Palkkaus myös kohilleen. Miettikää mitä ja miten arvokasta meidän kasvattajien harteilla on. Teidänkin arvon päättäjien silmäterät.

Liika on liikaa. Lasten turvallisuus on uhattu. Lapsi tarvitsee henkilökohtaista aikuiskontaktia pitkän päiväkotipäivän aikana.

Vastuullisten kasvattajien tehtävä on minimoida varhaiskasvatusikäisen lapsen stressitekijöitä taatakseen kasvuikäisen suotuisan kehityksen. Onko ryhmäkokojen kasvattaminen sitä? Lapsuus pitää olla rauhoitettu alue hyvinvointivaltion säästötalkoissa.

Allekirjoitin

Nykyinen suhde 7/1 on jo liian paljon lapsia yhdelle aikuiselle. Mukana usein erityislapsia sekä maahanmuuttajia, joille pitää perustyon ohessa opettaa suomenkieltä. Lapsiluvun lisääminen olisi katastrofi. T.kahden stressaantuneen tarhalaisen aiti

Tällä hetkellä on tilanteita, missä ryhmäkoko tuntuu liian suurelta. Ei enää säästöjä viattomien lapsien kustannuksella. He ovat tulevaisuutemme; haluammeko tällä tavoin heille näyttää mallia vastuullisesta toiminnasta?

Järjetön idea säästää

Olen itsekin töissä päiväkodissa, ryhmät ovat jo nyt liian suuria. Toimin integroidussa erityisryhmässä.

tämä ei tuo säästöjä, ihan konkreettisesti kalustohankinat ym lisääntyy ja ennen muuta lasten hyvinvointi kärsii, melutaso nousee, syliaika vähenee entisestään pienryhmätoimintaa mahdoton toteuttaa

Varhaiskasvatuksen laiminlyönnit tekevät pahaa jälkeä tuleviin nuoriin sekä alan työntekijöihin..

Laadukas ja turvallinen varhaiskasvatus vaatii vuorovaikutusta lapsen ja häntä hoitavan ammattilaisen välille. Liian suuret ryhmäkoot eivät ole kenenkään etu.

Pienempi ryhmä kaikkien, myös tulevaisuuden etu!