Susan Kuronen - lopeta se avautuminen

Kai te nyt itsekkin tajuatte että lyötte vain lisää sakkaa kohuun, tulta tulipesään.

Mitä eroa on vessanpöntöllä ja Kurosella?

tiedän... on vanha

En yleensä harrasta tällaisia adresseja, mutta tämän aamun otsikot siitä, että ko. henkilö "oli vain paikalla" kun Matti Vanhanen keskusteli puhelimessa valtionsalaisuuksista, olivat minulle liikaa. Eikö tuota avautumista saa edes viranomaisteitse loppumaan? Suorastaan yököttävää. Me olemme Suomessa emmekä esim. Jenkeissä. Uskon ainakin vielä, että meillä on asiat jotakuinkin paremmin, mitä tulee yksilön suojaan.

Susan, laitapa uusi deitti-ilmoitus nettin.. postilaatikkositäyttyy varmaan tuota pikaa..

Kaivaa omaa kuoppaansa, jos aikoo nyt niistä salaisuuksista yms. kuulemistaan puheluistaan vuotaa lehtiin rahasta niin silloin oottaapi likkaa oikeussali. Ja luulempa että kohta joku hiljentää sen.

Hävettää naisena tämmöinen häpeäpilkku :(

Allekirjoitan.

Arto Virtasella hyviä huomioita. Suotta ihmiset boikotoi kirjaa ja sitten kuitenkin ostavat iltapäivälehtiä ja lukevat kirjan jutut sieltä. Jos ihmiset nousisivat barrikadeille muidenkin asioiden takia kuin seiskajournalismia vastustaakseen niin ilmastonmuutoskin olisi estettävissä;-p

Yhdysvalloissa voisi ymmärtää, että ihminen tekee jotain tällaista RAHAN vuoksi, koska siellä tällä tienaisi miljoonia...
Voisi sen jälkeen ostaa oman syrjäisän saaren ja elellä siellä rauhallisen loppuelämän!!!
Mutta että suomessa...!?!?!?!? -MIKSI-

Eniten käy sääliksi Kurosen lapset, jotka tulevat kantamaan tällaisesta aiheutunutta "taakkaa" lopun elämäänsä!!! Kysyttiinkö heiltä haluavatko he tällaista...? Suostuivatko...?

"Aikuiset ovat AINA oikeassa"

Taidanpa olla Heikki Lumisen kanssa samaa mieltä siitä, että yhteiskuntamme on sairas, kun se päästää kaikenlaiset rajatapaukset mediaan oireilemaan meidän puolestamme.
Antti Lindströmille ja muillekin voi vain sanoa, että lapset eivät voi vanhempiaan valita, ja jos äiti romahtaa henkisesti, niin lapset joutuvat kärsimään. Ja se on tietysti hirveän ikävää. Susan Kurosen jollekin iltalehdelle antama lausunto "minulla ei ole mitään menetettävää" kertoo kaiken olennaisen: ihminen kokee, ettei hänellä ole mitään menetettävää, kun hän on niin masentunut, ettei pysty näkemään mitään muuta kuin sen, minkä on menettänyt. Masentunut ihminen, joka on henkisesti romahtanut, oli hän sitten yksilönä sympaattinen tai vastenmielinen. Kannattaa pitää tämä mielessään pikemminkin kuin kuvitella Susan Kurosta juonittelijaksi, joka yrittää "euron kuvat silmissään" hyötyä pieleen menneestä ihmissuhteesta.
Tuskin Kuronen sentään pääministeri Vanhasesta kovin vastenmielinen oli, kun jaksoi niukat vapaa-aikansa jakaa tämän kanssa yhdeksän kuukauden ajan. Rakkaus on sokea, sanotaan, pitäisikö lisätä, että pääministeri on vielä sokeampi. Jotain hyvin naiivia on siinä, että aikuinen merkittävässä asemassa oleva mies etsii itselleen seuraa vastakkaisesta sukupuolesta internetin välityksellä. En pysty tajuamaan sitä millään muulla tavoin kuin että Vanhanen on halunnut intiimiä läheisyyttä sitoutumatta ihmiseen ja tutustumatta häneen kaikessa rauhassa niin kuin ihmisiin yleensä tutustutaan. Kapakassa alkoholin avustuksella ihmisiin tutustuminen on paljon rehdimpää ja sieltä löydetyt ihmissuhteet usein kestävämpiä.

Arto Virtanen heittää hyvää huulta. Oikein naurahdin sarkastiselle huomautukselle kestävien ihmissuhteiden lähteestä - alkoholista ja kapakasta. Siihen kieltämättä kiteytyy suomalaisen ihmisen stereotypia: viina tarjoaa kestävän rakkauden. Loistavaa sanailua.

Susanin tosi surkee esitys.Itsensä häpäisee Matti on paras olis käyttäny ennen maksullista huoraa paineiden purkuun niin olis välttäny tämmösen kohun, Nainen on todella inhottava,tänään kommentti iltiksessä vielä ettei aio häipyä julkisuudesta. HUOM SUOSITUS KAIKILLE JÄTTÄKÄÄ KIRJA OSTAMATTA.

"Kapakassa alkoholin avustuksella ihmisiin tutustuminen on paljon rehdimpää ja sieltä löydetyt ihmissuhteet usein kestävämpiä."

Jos kyseessä ei ollut trolli niin laitatko tiedon lähdeaineistosta niin voin käydä tutustumassa aiheeseen.

Uskaltaisin suuresti epäillä, ettei väline tai paikka ole ratkaiseva vaan ihmisten väliset eroavaisuudet. Tilastotietoa ei minulla aiheesta ole, mutta puhtaalla mutu-tuntumalla voisin heittää arvauksen, että kännissä baarissa löydetyt uudet rakkaudet päättyvät nopeammin eroon, koska niissä ei käy kuten saduissa joissa sammakko muuttuu suudelmasta prinssiksi. Reaalielämän saduissa käy valitettavasti usein juuri toisinpäin etenkin jos arviointikykyä on ollut buustaamassa etanoli. Illan suurin tavoita saaliin kotiin saamiseksi muuttuu huurun kadottua haluksi kadota paikalta jälkeä koskaan jättämättä. Internetissä on sentään mahdollista tutustua vastapelurin ajatusmaailmaan etukäteen, olkoonkin että nonverbaalisessa viestinnässä piilee usein väärinymmärryksen mahdollisuus. No, ilmeisesti aina ei ehdi saada kaikkea pääkopasta selville tai siihen tulee jossain vaiheessa toimintahäiriö, mutta pidän sitä erehtymismahdollisuutta pienempänä tässä ympäristössä kuin savuisessa baarissa jonne harva menee tuoremehua juomaan.

Toiseen ihmiseen tutustumista internetin tai jonkun vastaavan välineen kautta pidetään jostain syystä häpeällisenä, aivan kuin se olisi hukkuvan viimeinen oljenkorsi kun muualta ei mitään löydy. Tästä kertonee osittain Virtasenkin kommentti (ellei ollut tokaisu, jonka perään Borat sanoisi NOT!) samoin kuin osapuolten selittelyt siitä, että ensitapaaminen oli Ikeassa. Myönnettäköön, että internetissä tutustumisessa piilee riskit siitä, ettei komea urheilija ollutkaan sohvaperunaa kummoisempi tai menestyvä uratykki arkipäivän sankaria ihmeellisempi tapaus. Minä ja monet tuntemani ihmiset, niin naiset kuin miehetkin ovat tavanneet mielenkiintoisia ihmisiä siinä internetin kautta kuin työpaikalta, taksijonosta, baaritiskiltä, kirjaston käytävältä tai ystävän häistä. Takapajuinen ja täysin vanhentunut näkemys on sellainen, että kyseessä olisi vain moderni versio Maaseudun Tulevaisuuden takasivulla olevasta seuranhaku-ilmoituksesta jossa aikamiespoika etsii itselleen vaimoehdokasta.

Valitettava tosiasia lienee kuitenkin se, ettei se väline ole ongelma vaan suuret eroavaisuudet yksilöiden välillä. Täysin erilaisesta kulttuuriympäristöstä, arvomaailmasta tms. mukaan tempaistu ihminen ei välttämättä ehdi sopeutua muutokseen ja se aiheuttaa konfliktin joka kenties voittamattoman suuri. Pätenee niin monikulttuurisiin liittoihin kuin erilaisista sosiaaliluokista olevien suhteisiin. Poikkeukset onneksi kuitenkin usein säännöt vahvistavat.

Susan on paitsi itselleen niin monelle muulle tehnyt toiminnallaan karhunpalveluksen. Moni menestyvä mies ja nainen joka ei nauti tavallisen kansalaisen yksityisyyden suojaa miettii varmasti tarkkaan seuransa valintaa jatkossa välttyäkseen siltä, että luottamukselliset, kahden (tai vaikka useamman) ihmisen väliset asiat eivät ole rahvaan mässäilyn kohteena. Toisaalta hän on kyllä varmistanut kysyntänsä siinä missä tietyllä tavalla toimiva poliitikko oman valintansa seuraavalle kaudelle. Sillä jos ihmistä Y vihaa tässä maassa 5 miljoonaa ihmistä ja 100.000 palvoo, niin valinta eduskuntaan on varma. Rva Kurosellekin varmasti löytyy jatkossa paljon seuralaiskandidaatteja, tasosta joutunee kuitenkin jatkossa hieman tinkimään.

Jos tästä hyvää etsii, niin on ainakin aihe mistä avata keskustelu. Jokaisella löytyy varmasti mielipide. Persoonallisuudessan lähentelee keskustelun avauksena on säitä pidellyt -tokaisua, joten en menisi suosittelemaan ainakaan ensitreffeille, oli ne treffit sitten sovittu ystävän välityksellä, sattumalta Ikean kassalla tai internetin palstalta löydettynä :) (Seuraavaksi voitaisiin tarkastella vaikka hymiöiden käyttöä ja pohtia onko niiden käytön määrä oire verbaalisesta anemiasta vai sisällön perille menon varmistamisesta tässä ympäristössä).

Jatkakaa...

"Valitettava tosiasia lienee kuitenkin se, ettei se väline ole ongelma vaan suuret eroavaisuudet yksilöiden välillä", sanoo Jukka Relander esittäessään, ettei internet ole sen kummempi tapaamisfoorumi kuin joku muukaan foorumi. Joopa. Tosiasiassa internet kuitenkin on foorumi, joka antaa täydellisen mahdollisuuden ohittaa nuo "suuret eroavaisuudet yksilöiden välillä": kun kumpikin osapuoli antaa idealisoidun kuva itsestään ja toinen osapuoli lähtee saamansa idealisoidun kuvan perään ja jos harha kestää peräti yhdeksän kuukautta, pitäisikö silloin sanoa, että aikuiset ihmiset ovat lapsellisia, foorumi väärä vai, että väärä foorumi ruokkii lapsellisia ja eskapistisromanttisia kuvitelmia ihmisistä itsestään. Tietysti ihmisen on aina ja kaikkialla muuallakin pitänyt kyetä tulemaan eskapisminsa, narsisminsa ja epäkypsästi etualalle tunkevien pyyteittensä kanssa toimeen, mutta tuskin olen ihan kamalan väärässä, kun ajattelen, että nykypäivän mediat ruokkivat meissä sitä puolta joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Tässä vaiheessa viittaan tietysti mielelläni Neil Postmanin kahteen suomennettuun kirjaan, Lyhenevä lapsuus ja Me huvitamme itsemme hengiltä, jotka ovat vaikean aiheen merkittäviä popularisointeja.
En haluaisi mytologisoida kapakoita kontaktiparatiiseina, muuten kuin että itse olen löytänyt nykyisen kuten aikaisemmatkin kestävät suhteeni kapakasta siinä vaiheessa kun olen onnistunut löytämään "sen oikean" nousuhumalassa, ennen kuin mietteet ovat käyneet liian raskaiksi. Nykyään en tosin enää kapakoissa juokse, ne ovat menneen talven lumia ja taakse jäänyttä elämää. En tietenkään puolustele alkoholisoivaa kapakkakulttuuriamme sinänsä, mutta nuoruudessani se tarjosi elävän sosiaalisen tilan, jossa estoinenkin nuorimies saattoi vaihtaa katseita vakavassa tarkoituksessa naapuripöydän tuntemattoman kaunokaisen kanssa. Tanssiminen on vielä parempi keino löytää hyviä, kestäviä kontakteja. Jokaisen itsenäisen aikaihmisen on itse kyettävä päättelemään, onko suhde lyhytaikainen vai onko sillä edellytyksiä muodostua kestäväksi: on vain peräti koomista, että koko kansa joutuu puoliksi uteliaisuuttaan, puoliksi tahtomattaan pähkäilemään pääministerin yksityiselämästä tällaisia. Syytetäänkö asiasta mediaa vai ollaanko pettyneitä pääministerin toilauksiin näin vaalien alla, vai ollaanko todellakin samaa mieltä Jari Sarasvuon kanssa siitä että Susan Kuuronen (kuten hän sen nimen lausuu) on "todella syvältä"?
Ja minä olen edelleen sitä mieltä, että asetelman pienin tekijä (Kuronen) on pitänyt asiasta sietämättömän kovaa ääntä (asetelman isoja tekijöitä ovat iltalehdet, Etukeno-kustantaja, pääministeri ja vielä näkymättömissä olevat mahdolliset mustat hevoset). Minä en vain suostu syyllistämään ihmistä, joka tekee heikkopäisiä tekoja, mutta joka selvästi tekee niitä sen takia, että hänen sisäinen tunnetaloutensa ja harkintakykynsä ovat kerta kaikkiaan romahtaneet.

Oikeita uutisia ei enää arvosteta tässä maassa. Media on tehnyt itsestään pellen Nykäsen ja Kurosen turhaakin turhemmilla uutisoinneilla.


Ari Savolainen
Espoo
www.vanhemmat.com

Suomen TURHIN julkkis !

Lehtihaastattelut, kirja, elokuva (aargh!)... Vielä puuttuu vain eduskuntaehdokkuus! Ja levyttäminen.

Kyllä täytyy ihmisen olla kostonhaluinen, kun menee 10 kuukauden suhteesta lehdille kertomaan kaikki yksityisiä tekstiviestejä myöten! Tai taitaa Susan Kurosen silmissä jokin muu kiiltää kuin koston liekki... rahanhimohan se siellä kiiltää (tai ei Susanin motivaatio taida olla "kosto", mutta se ei kyllä ole epäselvä, että julkisuudenhakuinen pelle hän on)!

Susan Kuronen on kyllä ylivoimainen ehdokas Vuoden turhimmaksi julkkikseksi! Mutta nyt täytyy median ja varsinkin ihmisten lopettaa tämä asian vatvominen! Jokainen heittäköön nyt yhden kiven Susaniin ja sitten lopetetaan! Jätetään Susan omaan arvoonsa! Ja älkää ainakaan kirjaa ostako tai elokuvaa katsoko! Varsinkaan älkää maksako niistä, ellei Susan lupaa käyttää rahat psykiatriseen hoitoon!

susanna näyttää hakevan julkisuutta kovasti. Myös tälläinen adressi pelkästään lisää hänen julkisuuttaan ja asian kiinnostavuutta, olisiko parempi olla huomioimatta koko asiaa?

Kun kovin moni näyttää pitävän Kurosen kirjan julkaisemista hänen raskaimpana rikoksenaan, siihen voi ehkä sanoa vain seuraavaa: Kurosen alkuperäinen ajatus ottaa mukaan pääministeri Vanhasen tekstiviestejä häneltä lupaa kysymättä oli tietysti ajattelematonta ja törkeää. Sen sijaan siinä, että ihminen kirjoittaa omista kokemuksistaan päiväkirjamaisen teoskokonaisuuden, ei sinänsä ole mitään väärää: noita on kirjoitettu pilvin pimein, eikä Kurosen kirja taatusti ole edes ensimmäinen huono kirja. Sikäli arveluttavammassa asemassa muihin harrastajakirjoittajiin nähden Kuronen on, että hän on sattunut löytämään kirjalleen kustantajan, jonka julkaisukynnys tuntuu olevan lattiatason alapuolella (arvelen näin, kirjaa en ole lukenut, en edes vilkaissut). Tai pitäisikö sanoa, että kustantaja löysi Kurosen, sillä todennäköisesti Etukeno on kääntynyt Kurosen puoleen heti haistaessaan helpon rahan.
Jos kirja myy kymmenintuhansin kappalein, kukaan ei oikeastaan voi sitä enää kovin turhaksikaan moittia: sellainen kirja on kirjoitettu niinsanoakseni selvään sosiaaliseen tilaukseen, ja sillä tavoinhan muutkin kirjailijat pyrkivät työnsä mielekkäänä pitämään. Heppoiseksi sitä saa tietysti sanoa, ja haukkua, niin kuin muitakin kirjoja: sana on vapaa.
Kun taas kansa tuntuu käyttävän turha-sanan superlatiivit loppuun ennen aikojaan haukkuessaan Kurosta "Suomen turhimmaksi julkkikseksi", niin siihenkin voi sanoa vain, että kukaan ei ole julkkis ilman kansan tahtoa: tangoon tarvitaan kaksi mutta julkisuuden luomiseen tuhansien ihmisten intensiivinen mukanaolo. Se, mikä julkkiksessa ei koskaan ole täysin turhaa, on se, että hän pakottaa katsomaan peiliin kaikkia niitä, jotka elävät julkkisten kautta tai antavat julkkisten elää puolestaan. Julkkisten turhuuskilpailut sitä paitsi alkoivat jo paljon ennen kuin kukaan tiesi Susan Kurosesta mitään.
Jos hänestä nyt kaiken jo tekemänsä lisäksi on vielä filmitähdeksi, levylaulajaksi, kansanedustajaksi ja ihmeparantajaksi, niin vapaassa länsimaisessa demokratiassa hänelle voi vain toivottaa menestystä. Tosin itse en oikein usko, että kanan lento voisi muuttua kotkan liitelyksi avaralla taivaankaarella. Mutta eihän sitä koskaan tiedä :-)

Taisipa tuo jossakin vaiheessa kailottaa kuulleensa valtionsalaisuuksia tai jotain luottamuksellista nyt ainakin.

Miten ihmeessä tämä nainen on niistä vaiennut ? Kaavan mukaan ne pitäisi kaikki laulaa julki. Totuus esiin kun lehdistöä vielä kiinostaa.

Lukisin lehdestä paljon mieluummin ihan oikeita uutisia enkä 6 sivua Susanin kuulumisia joka päivä. Sanoisin jopa lehdistöä syypääksi koko hommaan, ilman avuliaita toimittajia kun Susanin julkisuus olisi jäänyt saamatta.

Kunpa Vanhanen älyäisi että valtaosa kansasta ( ainakin niin uskon ) haluaa Susanin oikeuteen. Toisen henkilön lähettämiä tekstiviestejä ei ilman lupaa julkaista, näin sanoo ainakin terve järki ja uskoakseni myös laki.

Ottakaa ihmiset opiksi, välttäkää nettitreffejä. Tämä esimerkki valoittaa hyvin mihin se voi johtaa.

Huh Huh..kyllä ihmisten pitää ittensä näköjään saada hinnalla millä hyvänsä julkisuuteen..apua..Voiko olla enää alpsellisempaa akkaa kun Kuronen..huh..oikeen hävettää hänen puolestaan..ei voi kun sääliä.

Kuronen vois katsoa peiliin..eihän tossa enää ole mitään järkeä..jos ikinä ollutkaan...



Kasva vihdoin aikuiseksi!!!!!

Mikäli Kuronen ei ratsastaisi Vanhasen maineella, niittäen itselleen negatiivista julkisuutta, nainenhan olisi mitä parhain "vientituote" ulkomaille, vai mitenkä tuon ilmaisisi paremmin. Hän toisi Suomelle julkisuutta, mutta tuskin tällaista kaipaamme.

heti kun kuronen lähti pois lehtien lööpeistä alettiin sitten intiimejä tekstiviestejä ja kirjaa julkaisemaan(?)