Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#18323: - Re: Re: Re: Re: Re:

Junkkaalan kirjoitukset ovat pääosin lähinnä seurakuntateologisia hartauskirjoituksia. 
Tutkijana hän on samaa luokkaa kuin surullisenkuuluisa dosentti Juha Ahvio, tämän sekoadressin ideologinen isä. 

#18327: - Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Taitaa sattua oikein kunnolla mustamaalauksesta päätellen.  

#18328: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Ehkäpä ei satu muuhun kuin tieteen maineen vaalijaan: molemmat erittäin ahkeria faktan ja fiktion sekoittajia, mistä lopputulemana on tiede kaukana.

#18311: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Hämmentävää

Jep jep. Kaikkia 'viisaita' siihen porukkaan kuului kaikilta mantereilta. Väitän edelleenkin, ettei öljy loppunut 70-luvun lopussa, kuten he pokkana tiesivät=uskoivat. Se siitä nimekkäiden 'tiedemiesten' metodeista.

#18323: - Re: Re: Re: Re: Re:

Kannattaa huomata, ettei Junkkaala ole kyennyt hakemaan dosentin arvoa, koska hänellä ei ole tieteellisiä julkaisuja. Juha Ahvion dosentin arvoa ei voi kuin ihmetellä; hänen julkaisuluettelosa Helsingin yliopiston Tuhat-tietojärjestelmä on täysin tyhjä, eikä Google Scholar ei löydä yhtäkään hänen julkaisuaan.

Teologit ovat yllättävän usein säälittäviä, kiihkokristittyjä näennäistieteilijöitä. Poikkeuksia toki löytyy, kuten esimerkiksi Ilkka Pyysiäinen, jonka tieteellinen tuotanto on kansainvälisestikin merkittävää. Ks. https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/persons/ilkka-pyysiainen%28a0a866af-c55f-4ade-b981-4860569f33b2%29/publications.html?page=4

#18331: Signal - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Hämmentävää

Etkö vieläkään tajua, ettei Rooman klubi ole tieteellinen tutkimuslaitos, vaan keskustelufoorumi? Näkeehän sen jo jäsenluettelosta: luonnontieteilijöitä, taloustieteilijöitä, liikemiehiä, korkeita virkamiehiä sekä nykyisiä ja entisiä valtionpäämiehiä. Ovat klubin tämänhetkiset suomalaisjäsenet presidentti Mauno Koivisto, suurlähettiläs Beljamin Bassin, professori Esko Kalimo, professori Markku Wilenius, Tapio Kanninen ja dosentti Sirkka Heinonen mielestäsi ilmastontutkijoita?

Toinen asia on yrityksesi kritisoida ilmastontutkijoiden tutkimusmenetelmiä. Mikä niissä ei mielestäsi täytä tieteellisyyden vaatimuksia?

#18332: - Re: Re: Re: Re: Re: Re:

"Teologit ovat usein säälittäviä, kiihkokristittyjä näennäistieteilijöitä."

Toteamuksesi ei anna kovinkaan kypsää kuvaa itsestäsi.

Tieteen jumalointi ei ole näköjään tuonut edes sydämensivistystä, "kirjaviisaudella ei pitkälle pötki."

#18334: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Tieteen jumalointi ei ole näköjään tuonut edes sydämensivistystä, "kirjaviisaudella ei pitkälle pötki."

Siksi ihmetyttääkin, miksi Eero Junkaala väitteli teologian tohtoriksi. Eikö Raamatun lukeminen kotona riittänyt?

Kannattaa alkaa tehdä Jeesus-aiheisia kanavatöitä, kun ei muuhun pysty:

http://www.lankatalo.net/product_catalog.php?c=356&s=1

#18332: - Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Oletko ihan varma,  että on edes tahtonut hakea dosentuuria.  Kaikilla ei ole tarvetta kukoistaa meriiteissä.  Jos olisi,  olisi pohja pois omalta etiikalta.

Kristinuskossa/ Raamatussa/Kristuksen  tuntemisessa on niin valtavan paljon jokaisella kaikkea mahdollista uutta löydettävänä,  ettei tarvitse keikkua pyrkyrinä tämän maailman pokaaleita jaettaessa. Ihan oikeasti on!  Se vähentää huomattavasti kaikkea muulle tiedemaailmalle ominaista arvonannon hakua,  kun arvo on rakkauden kautta jo valmiina ja tavattoman suuri.

Kumpainenkin on alueellaan  tavattoman lahjakas.

#18338: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Eero Junkkaala toimii änkyräkristittyjen Suomen Raamattuopiston teologisen linjan vastaavana opettajana, joten ei hän dosentuuria tarvitse, eikä sellaista saisikaan. On siis turha esitellä Junkkaala suurena arkeologina tai tieteilijänä.

#18335: -

No ni - sä sen sanoit,  olen samaa mieltä.  Koirakin kuvastaa Jumalan vilpittömyyttä,  puhtautta ja luetettavuuta jo siinä miten se katsoo.  Luomakunta puhuu Luojastaan!
p.

#18339: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

:)    Hieman arvostavaa lähimmäisyyttä kai kuuluis sivistykseen,  kun on niin läpinäkyvää,  että Heikki Räisäs-tykkääjät  ne kyllä sen sijaan ainoastaan  ansaitsevat tulla ylistetyksi.  

Buddhalaisuus levisi Intiassa buddhalaiseksi kääntyneen kuningas Aśokan (269–232 eaa.) suojissa. Hänen laaja valtakuntansa Magadha käsitti lähes koko Intian niemimaan, Afganistanista ja Pakistanista Keralan rajoille asti. Sri Lankan kuningaskunta kääntyi buddhalaisuuteen kuningas Aśokan vaikutuksesta ja on säilynyt buddhalaisena siitä asti. Siellä on säilynyt vanhimpiin kirjallisiin lähteisiin perustuva theravāda-buddhalaisuus katkeamattomana. Buddhalaisuus levisi myös kauppareittejä pitkin Pakistaniin, Afganistaniin, Kashmiriin, Kiinaan, Burmaan ja Japaniin.

Pakistanin, Afganistanin ja Uzbekistanin alueille muodostunut buddhalaisvaltio Kuśāna (n. 100 eaa – 200 jaa.) oli tärkeä erityisesti mahāyāna-buddhalaisuuden sekä buddhalaisen taiteen kehityksen kannalta. Aleksanteri Suuren valloitusretkien tuloksena alueelle oli kehittynyt hellenistinen kulttuuri, jonka vaikutus buddhalaiseen kuvanveistoon ja taiteeseen on havaittavissa mm. tapana kuvata vaatteiden laskoksia roomalaisen toogan tapaan sekä buddhia ja bodhisattvoja lempeästi hymyilevinä, kauniina nuorukaisina. Mahāyāna sūtrat (n. 100 eaa. – 400 jaa.) kehittyivät Kuśanan hallitsijoiden suojeluksessa kirjalliseen muotoon, suullisina niitä tunnettiin jo varhemmin. Niissä korostetaan erityisesti bodhisattva-ihannetta, myötätuntoista toimintaa kaikkien olentojen hyväksi samoin kuin tyhjyyden meditoimisen kautta saavutettavaa viisautta. Tunnetuimmat ovat Prajñāpāramitā sūtriin kuuluvat Ydinsūtra (Prajñāpāramitā hṛdaya) ja Timanttisūtra (Vajracchedikā prajñāpāramitā sūtra) sekä Lootussūtra (Saddharma puṇḍarīka sūtra) ja Puhtaan maan sūtrat (Sukhāvatīvyūha, Amitāyur dhyāna sūtra).

Tärkeimmät varhaisista mahāyāna-suuntauksista olivat Nālandan luostarin oppineen mestari Nāgārjunan (n. 100–200 jaa.) tunnetuksi tekemä “keskitien oppi” (mādhyamaka) sekä Asaṅgan (n. 310–390) ja hänen velipuolensa Vasubandun (n. 320–400) perustama “jooganharjoituskoulukunta” (yogācāra) eli toiselta nimeltään “pelkän mielen koulukunta” (cittamātra).

Myöhemmistä mahāyāna-suuntauksista puhtaan maan koulukunta muodostui 500-luvulla Kiinaan ja se tunnetaan myös Japanissa. Siinä keskitytään buddha Amitābhan puhtaan maan harjoituksiin, meditaatioihin ja buddha Amitābhan nimen toistamiseen. Myös chan-buddhalaisuus muodostui 500-luvulla Kiinassa ja levisi Vietnamiin (thien), Koreaan (seon) ja Japaniin (zen). Siinä korostetaan oivalluskokemusta, mutta opillista tietämystä ei pidetä niin tärkeänä.

Vajrayāna-suuntauksesta käytetään useita nimiä, kuten tantrinen buddhismi, mantrayāna, esoteerinen buddhalaisuus. Sen perustana ovat buddhalaiset tantriset kirjoitukset ja harjoitukset, jotka kirjoitettiin muistiin noin 400–800 jaa. Buddhalainen tantrismi perustuu valaistuneiden joogien, siddhojen, elämäntyölle. He olivat vaeltajia, jotka kehittivät menetelmiä saavuttaa suora oivallus olemassaolon totuuteen ja siten vapautumiseen. Ero mahāyānaan ei ole opillinen, vajrayāna perustuu madhyamaka-oppiin, vaan ero on menetelmissä. Vajrayānassa pyritään etenemään vapautumiseen nopeasti. Tämä on mahdollista valaistuneen opettajan ohjauksessa paneutumalla harjoituksiin, joissa mielikuvia, assosiaatioita ja symboliikkaa käyttäen samaistutaan valaistuneeseen identiteettiin. Merkittävin vajrayāna-perinteistä on tiibetinbuddhalaisuus, joka kehittyi 700-luvun Tiibetissä.

#18340: - Re:

Millä tavoin koira kuvastaa jumalansi vilpittömyyttä, puhtautta ja luetettavuuta jo siinä, miten se katsoo?

Mitä ns. luomakunta puhuu ns. luojastaan ja miten?

Väitteesi ovat vain runollisia kielikuvia ilman sen kummempaa asiaperustaa.

#18342: - Buddhan opin leviäminen

Hedelmistään uskonto tunnetaan.   Tännehän sitä Saksanmaalta lähdettiin opintomatkalle noin 40 -lla.  

Tai ei aivan,  enemmän Nepalin rajamaille.

#18343: .q - Re: Re:

Sydämellään ihminen näkee parhaiten!   On myös erittäin subjektiivinen asia.  Ja kuitenkin totta.

#18344: - Re: Buddhan opin leviäminen

Ja Suomesta lähdettiin Saksanmaalle opiontomatkoille vuoden 1933 jälkeen. Opintomatkoilla kävivät monet luterilaiset papit ja V.A. Koskenniemen kaltaiset hartaat kristityt.

#18345: - Re: Re: Re:

Oletko ajatellut lähettää noita aforismejasi Nuoren Voiman Liittoon arvioitavaksi?

#18344: - Re: Buddhan opin leviäminen

Jaa. Saksalaisetko halusivat opiskella buddhalaisuutta Nepalissa toisen maailmansodan aikana? Kuinka erikoinen väite, semminkin kun Nepal on hindulainen maa.

#18346: - Re: Re: Buddhan opin leviäminen

Tässä sitä onkin uudelleen arvioimisen ja anteeksi pyytämisenkin paikka,  jollei aivan uskonpuhdistuksenkin.

#18348: - Re: Re: Buddhan opin leviäminen

Ainakin saksalaiset liikkuivat 30-luvulla Nepalissa hyvinkin ahkerasti arjalaisuuden juuria etsimässä.