Säilytetään Meriluodon silta kevyen liikenteen siltana!

Adressi on suunnattu Hyvinkään Kaupungin hallituksen ja valtuuston varsinaisille jäsenille ja varajäsenille sekä valmisteleville virkamiehille. 

Hyvinkään kaupunki on esittänyt asemakaavan muutosta Meriluodon kävelysillalle. Muutoksen tavoite on mahdollistaa pääradan ylittävän kevyenliikenteen sillan laajentaminen myös ajoneuvoille. Muutoksen toteuttaminen edellyttää tarvittavien katuyhteyksien avaamista radan itäpuolelta Urheilukadun päästä länsipuolelle Riihimäenkadulle. Valtuusto päättää asiasta syyskuussa 2026.

Meriluodon silta on kevyen liikenteen väylänä turvallinen kulkuväylä kaupungin keskustassa, jossa ei tarvitseliikkua autojen ja melun keskellä. Lapset, jotka kulkevat kaupungin itäpuolelta Vilinään, tarvitsevat turvallisen reitin sinne. Jo tämän perusteella sillan säilyttämistä kevyen liikenteen väylänä tulisi suosia kaupunkisuunnittelussa. Silta tarjoaa luontevan reitin Hyvinkään historialliseen Parantolan puistoon, jossa edelleen on tallella kolme Parantolanaikaista rakennusta. Yksi niistä on Helene Schjerfbeckin veljen Magnus Schjerfbeckin suunnittelema. Juuri hän houkutteli sisarensa vierailemaan paikkakunnalla. Myöhemmin maailmankuulu Helene asuikin Hyvinkäällä parhaan modernistisen kautensa.

Meriluodon sillan muuttaminen autotieksi muuttaa ratkaisevasti Hyvinkään identiteettiä ja kaupunkikuvaa. Hyvinkää on alkujaan tunnettu terveellisestä ilmastostaan ja puistomaisuudestaan. Hyvinkään Sveitsiin tultiin kauempaakin. Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluu Hyvinkäänkaupungin alueella kolme keskeistä kokonaisuutta: Hyvinkään Rautatieasemat, Hyvinkään Villatehdas ja Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus. Näiden alueiden läheisyyteen kaavoittaminen vaatii erityistä huolellisuutta.

Meriluodon silta on huonokuntoinen ja se tulee uusia kevyenliikenteen siltana. Hyvinkään kaupungilla on kaksi vaihtoehtoista keskustan kehityssuunnitelmaa: A ja B. A-vaihtoehto ei sisällä Meriluodon sillan muuttamista autotieksi. Urakansuun sillan tuleva remontti ei myöskään sitä edellytä. Autoilijoilla on käytössään kaksi siltaa ja kaksi alikulkua. Kolmatta siltaa autoilijoille ei tarvita, sillä vaihtoehtoisia reittejä rakentamisen ajaksi löytyy. Niitä on sujuvasti opittu käyttämään jo aiemmin, kun Läntisen yhdystien alikulkuremontti on ollut tekeillä. 

Väyläviraston ylimääräinen raide edellyttää siltojen uusimista, jotta ylimääräinen raide mahtuu siltojen alta kulkemaan. Se ei kuitenkaan vaadi Meriluodon sillan muuttamista autotieksi. Väylävirasto ei tule osallistumaan sen kustannuksiin, koska silta on kaupungin. Autosilta on hinnaltaan täysin eri luokan rakennusprojekti kuin kevyen liikenteen sillan uusiminen. Lisälainan tarve tulisi olemaan kymmeniä miljoonia.

Kestävyysajattelun kannalta ei myöskään ole perusteltua muuttaa kevyenliikenteen väylää autotieksi. Aseman koulujen tontille ei ole vahvistettuja suunnitelmia. Hienot petäjät ja muut puistomaiset kevyenliikenteen väylät koulutontin ympäriltä menetetään ja kaupungin ”ilmavuus” katoaa. Ihmisasutukset vilkkaan autotien vieressä ei ole hyvä ratkaisu. Niin kauan, kun Aseman kivikoululle ei ole löytynyt uusiokäyttöä, ja keskustelua asiasta ei ole käyty, tietä ei saisi rakentaa talon nurkkaan kiinni. Aseman kivikoulu on osa 1950-luvun rakennuskokonaisuutta Kauppalankadulla.

Kaupungin kestävää identiteettiä voidaan lujittaa uudistamalla kävelysilta keskusta-alueella nousevan trendin mukaisesti moderniksi teräsrakenteiseksi maamerkiksi, jossa näyttävästi kaupungin osaamista edustavat Koneen hissit palvelevat kaikkia kulkijoita. Teräsrakenteen voi nostaa paikalleen pilarien varaan. Ratkaisu ei vaadi yhtä massiivisia raideliikennejärjestelyjä, kuin autotien rakentaminen, sillä tällainen rakenne voidaan tehdä valmiiksi muualla.

Kaavaillassa 3.3.2026 esitetty Kauppalankadun liikenneympyrä rakentuisi häiritsevästi kiinni Kauppalankadulla sijaitseviin kerrostaloihin. Hyvinkään kaupunki ei ole noudattanut omaa rakennetun ympäristön hoitosuunnitelmaa vuodelta 2013, jota myös Uudenmaan liitto suosittaa. Lähtökohtaisesti rakentamisessa tulisi ottaa huomioon ekologiset lähtökohdat, kevyen liikenteen sujuvuus, joukkoliikenne, rakennusten uusiokäyttö ja puistoalueiden pirstaloitumisen välttäminen.

Terveesti kehittyvässä kaupungissa tulee säilyttää sen historiallisia kerrostumia ja jokaiselta aikakaudelta jotakin tuleville sukupolville. Näin toimien kunnioitamme edeltävien sukupolviemme kehittämistyön jälkeä ja samalla vahvistamme paikkakuntamme identiteettiä.