Koulukiusaamisen lopettamiseksi. Tomin muistolle.

Koulukiusattu olin minäkin, köyhästä kodista, liian hyväntahtoinen ja siksi arka ja puolustuskyvytön. Joka ikinen päivä sai pelätä fyysistä väkivaltaa - haukkuminen ja muu vitt*ilu ei minua enää satuttaneet. Kerran päätin tehdä siitä lopun, ja kähvelsin ukkini puukon "KOULUKAVERIKSENI". Olin päättänyt, että jos kimppuuni käydään, niin puolustaudun puukon avulla. Oliko joku varjelus vai mikä lie, sinä päivänä sain olla rauhassa ja illalla ukkini alkoi kaivata kadonnutta puukkoaan. 

Näin jälkeenpäin olen ollut kiitollinen, että kaikki päättyi näin onnellisesti, vaikka olinkin edelleen rääkätty melkein koko kouluaikani. Eipähän näin vanhoilla päivilläni ole henkirikosta omallatunnolla....

Oma tyttäreni on ollut koulukiusattu ja sairastunut sen seurauksena syömishäiriöön, masennukseen ja paniikkihäiriöön. Ennen niin sosiaalinen ja iloinen tyttö muuttui ahdistuneeksi ja araksi! Innolla odotetusta yläasteestakin tuli hänelle kiusaamisen vuoksi vankila. Tuska purkautui mm. itsensä vahingoittamisen, jonka seurauksena hän oli joitakin viikkoja hoidossa nuorten psykiatrisella osastolla. Se tunne, kun näkee oman lapsensa tuskan ja olisi valmis tekemään mitä tahansa saadakseen sen pois!!! Meidän aikuisten tulee tehdä KAIKKEMME saadaksemme koulukiusaaminen - ja yleensäkin kiusaaminen- toisten nälviminen, pilkkaaminen, porukasta ulos jättäminen, henkinen ja fyysinen väkivalta jne. jne. LOPPUMAAN!!!!

Meillä kanssa lapsi kokenut kiusaamista koulussa. Kun asian olen koululla ottanut puheeksi, niin vastaus on , että lapset vain leikkii ja ei ole opettaja eikä ulkovalvojat huomanneet. Kun viimein tajusimme , että myös opettaja oli ongelma eli ei puuttunut ja pyyhkäisi maton alle sekä syytteli aina lapsia holtittomasti välittämättä ottaa selville kuka teki mitä ja miksi. Lapset kokivat opettajan käytöksen epäoikeudenmukaisena. Kun sitten alkoi kuulua että "opettaja huutaa", "en tahdo mennä kouluun", "kukaan ei kuuntele" ja itkun kanssa usein koulusta tullut. Koululta saa vastaukseksi, että opettaja on pätevä ja lapset vain leikkii ja tappelu tilanteista sanotaan, että "lapset on lyöneet kättä päälle ja asia sovittu" , vaan kun ei ole, tilanteet jatkuvat. Sitten lopulta oli vaihtoehtona siirto luokasta pois, kun eihän opettajalle tarvii mitään tehdä eikä vanhempien tarvitse tavata toisiaan asioiden selvittämiseksi. Eli koulu ei tehe mitään korjatakseen tilannetta, mutta myöskään vanhempien ei haluta puuttuvan asioihin. KIVA -koulu, joopa joo.  Kun sitten lapsi siirrettiin, niin lapsi kutsuttiin rehtorin huoneeseen tämän hänen opettajansa kanssa ja lapselle kerrottiin siirrosta. Vanhempia ei kutsuttu paikalle vaan meille soitetiin kun olivat kokouksensa pitäneet (lapsi 9 v). Lapselle oli sanottu, mitä hän saa sanoa, jos joku häneltä kysyy miksi siirretty luokasta pois -- joskus vain vaihdetaan luokkaa-- oli se mitä hän sai sanoa. 

Meitä vanhempia ei siis pyydetty paikalle ja lapselle laitettiin sanat suuhun. Meitä ei myöskään haluttu kuunnella. Kun met halusimme kertoa juurta jaksain kaiken mitä  lapsi on kokenut koulussa ja mitä met vanhemmat olemme olleet todistamassa. Meille sanottiin, että se ei kuulu enää tähän ja asiatkan on nyt hoidettu, kun lapsi siirretään.

Kun sitten siirto tapahtui vuorokaudessa, niin meille ei järjestetty aikaa selvittää uudelle opettajalle lapsen asioita. Olisimme sen kokoontumisen halunneet, jotta uusi opettaja olisi tiennyt lapsen taustan ja jotta lapselle saataisiin turvaverkko kiusaamista vastaan. Tämä ei kuulemma ole tarpeellista kun " näitä siirtojahan tehdään vähän väliä ja hyvin net sujuu" "tämä on ihan tavallinen käytäntö".  Lasta ei tarvitse kuunnella eikä vanhempia. Asiahan on nyt koulun osalta hoidettu.

Noh lapsellamme on sairauksia, joita ei siis huomioitu. Eihän uuden opettajan tarvitse tietää, että lapsen allergia voi johtaa ikäviin seuraamuksiin ja että lapsi pitää tarvittaessa kuljettaa sairaalaan. Entä jos en olisi uudelle opettajalle tietoa saanut ja jotain olisi jo tuon ensimmäisen päivän aikana sattunut, kuka on vastuussa?!

Jos lapsen kiusaaminen yhä jatkuu, niin kuka on vastuussa? Pitääkö vahempien alkaa päivystää kouluilla, jotta lasten koulupäivä saadaan turvattua?