MAKSUTON HSL-MATKAKORTTI PALAUTETTAVA VAMMAISILLE
Ota yhteyttä adressin tekijään
Sote-lautakunnan päättäjät eivät ole tainneet ymmärtää, että ihmisoikeudet koskevat myös vammaisia ihmisiä. Ei kukaan valitse itse synnynnäistä vammaisuuttaan. Kuka tahansa meistä, työikäinenkin, voi vammautua pysyvästi ja päästä nauttimaan pientä työkyvyttömyyseläkettä, mikäli hän työskentelee matalapalkka-alalla tai hänen työuransa jää lyhyeksi.
Aikuisen, vaikeasti kehitysvammaisen, pojan isänä tiedän poikani kansaneläkkeen – 777,63 euroa/kk – olevan hyvin pieni. Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta. Poikani tulot jäävät reilusti alle köyhyysrajan, joka on Suomessa 1 080 euroa kuukaudessa. Hän ei edes ymmärrä, mitä köyhyysraja tarkoittaa. Hän osaa laskea neljään.
Kehitysvammainen aikuinen, joka asuu kaupungin ylläpitämässä pienryhmäkodissa, maksaa asumisestaan 27,10 euroa/vrk. Tästä kertyy kuukaudessa yhteensä 813 euroa. Kotona asuvan kehitysvammaisen ihmisen lyhytkestoisen tilapäishoidon päivähinta on myös samaiset 27,10 euroa/päivä. Yleensä pienryhmäkodissa asuvat kehitysvammaiset ihmiset ylläpitävät päivittäistä aktiviteettiaan jossakin kaupungin toimintakeskuksessa. Toimintakeskukset luokittelevat Helsingissä ateriointikustannuksen hinnaksi 4,85 euroa/päivä (97 euroa/kk). Kun tähän lisätään vielä vaatetuksesta, kodin tavaroista ja laitteista, vapaa-ajasta ja harrastuksista, terveydestä, hygieniasta ja liikkumisesta kehitysvammaiselle aiheutuvat kustannukset, tuhat euroa kuukaudessa ylittyy helposti.
Kuinka helvetissä tässä kävikään näin? Pienryhmäkodissa asuvan vähäosaisen ihmisen talous meni laskemieni mukaan pakkasen puolelle. Elokuvissa käymiset ja muut kulttuuririennot jäävät tässä tuloluokassa kovin vähäisiksi. Taksimatkojen omavastuuosuus kaksi euroa/matka saattaa osoittautua monelle esteeksi matkustamiselle. Esteettömäksi pyrkivällä yhteiskunnalla suurimmat esteet näyttävät löytyvän vammaisten ja vanhusten talouksista. Merkillinen etuus tuo kansaneläke, kun kansalainen ei edes elä sillä Suomessa.
Poikani asuu toistaiseksi kotona vanhempiensa luona. Hän käy päivittäin kotoa käsin toimintakeskuksessa. Tämä järjestely takaa hänelle paremmat mahdollisuudet olla osallisena yhteiskunnassa ja nauttia sen tarjolla olevista kulttuuripalveluista, omista harrastuksista sekä matkailusta oman perheen kanssa. Tästä lähtien mekin matkustamme vain taksilla.
Helsingin Sote-lautakunnan päätös, jolla lain nojalla kuljetuspalveluun oikeutetuilta vammaisilta ja vanhuksilta poistetaan maksuton HSL-matkakortti, osoittaa vertaansa vailla olevaa raukkamaisuutta. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla oikeus osallistua tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan niin, että heidän yksilöllinen avuntarpeensa huomioidaan.
Ihmisarvoisempaa elämää kehitysvammaisille!
Matti Laitinen
MAKSUTON HSL-MATKAKORTTI PALAUTETTAVA HELSINKILÄISILLE VAMMAISILLE JA VANHUKSILLE!
Lähtekää mukaan, nyt on aika
Tulosta lomake, täytä ja palauta sivulla olevaan osoitteeseen puheenjohtajalle. Mielellään jaa linkkiä ja/tai kerää kortteja. Et sitoudu sillä mihinkään muuhun "ellet" itse halua.
Maassamme on epätasa-arvo kasvussa, vaikka siihen todellakaan ei olisi varaa. Jättisuuret edut, palkat ja eläkkeet ovat epäinhimillisen törkeitä: vrt. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/rautaruukin+tammisella+meheva+elakejarjestely/201401608609?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_content=Versio1&utm_campaign=Boksi3
Maksuttoman HSL-kortin poistamisen puolesta äänestivät: Anttila Maija, Asko-Seljavaara Sirpa, Mohamed Saido, Muurinen Seija, Tuominen Hannu, Vuorinen Markku.
HSL-kortin säilyttämisen puolesta äänestivät: Brettschneider Gunvor, Hursti Rene, Leppänen Joonas, Malinen Jouko, Rosenholm Marko.
Tyhjiä: Nordström Laura, Vuorjoki Anna.
This comment has been removed by the author of the petition.
Reason for the removal: Vammaisia kohtaan osoitettu halveksunta ja kehottaminen heidän syrjintäänsä.
ja sen maksupäätteen voi varmaan saada myös sitten siihen vaunupaikkaan, tai sitten pelkkien vaunujen kuskaamisesta (lapsi istuu penkillä) peritään rahtimaksu.
Lisää faktaa pöytään
Bummilla sitten
Kuinkakohan moni vammaton liikkuu asioille 9 kertaa kuukaudessa? Sillä monet vammaiset ovat nykyään liikkuvaisempia kuin 1800-1900-luvulla. Voivat mennä vammattomien ystävien parissa liikkuen Helsingissä kuin kuka tahansa ihminen. Matkapalvelutakseissa on myös häilyvä palvelu. Viime sunnuntaina kuljettajalla ei ollut aikaa odottaa minun avustajaa, kun oli kiire toiseen asiakkaan luo. Hän jätti. Menin junalla bummilla, koska nyt vasta sain tietää tämä adressin myötä oikeuden menetyksen. Eikä nämä matkapalvelutaksien palvelujen ongelmat ole yhdellä kädellä laskettavissa. Ongelmia on aikaslailla. Pitäisi vaan mennä bummilla ja lähettää lasku sosiaalitoimistoon aina kun saapi rikkeen.
Lukumäärä?
Re: Lukumäärä?
Täsmälleen yhdeksän. Matkat loppuivat viime torstaina. Kelpaisiko sinulle myös matkustusoikeuteen liittyvä vaikeavammaisuus?
Bummilla kuljen
Käsittämätöntä ja kallista
Maksuttoman joukkoliikenteen poistaminen vammaisilta ei edes saa aikaan säästöjä, koska he joutuvat jatkossa käyttämään kalliimpaa vaihtoehtoa eli taksia niihin matkoihin, jotka aiemmin pystyivät hoitamaan julkisilla. Miksi yhtä asukasryhmää sysitään yksityisautoilua ja kotona istumista kohti, kun muita helsinkiläisiä kehotetaan lisäämään joukkoliikenteen käyttöä ja hyötyliikuntaa?
Toivoisin, että sosiaali- ja terveyslautakunta harkitsisi uudestaan tämän päätöksen mielekkyyttä, sekä taloudelliselta että inhimilliseltä kannalta katsottuna.
Re: Lukumäärä?
Koska jätät saapumatta kotiin? Yhdeksän edestakaista matkaa, yhdeksä kertaa jossain käynti, mutta entäs kun tulee kymmennes käynti?
Lähetin postia sote-lautakunnan jäsenille. ML
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kallion virastotalo
Toinen linja 4 A, nh. 1
00530 HELSINKI
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 21.1.2014 kokouksessaan äänin 6–5 kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvioraamin mukaisena sopeuttamistoimenpiteenä sen, että vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain ja sosiaali-huoltolain nojalla kuljetuspalvelua saaville henkilöille annettavien maksuttomien Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkakorttien käytöstä luovutaan v. 2014. (02/21.01.2014 Päätöstiedote)
Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa todetaan mm.: ”Koko väestölle tarkoitetut yhteiset palvelut ja järjestelyt on oltava vammaisten saa-tavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Niitä on sovitettava vammaisten tarpeisiin. Vammaisille on varmistettava mahdollisimman itsenäinen liikkuminen kohtuulliseen hintaan. Tämä tulee turvata esimerkiksi erilaisten apuvälineiden ja avustajien tuella… Vammaisilla on oikeus osallistua yhteis-kunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”
Tehty päätös, joka poistaa vammaisilta ihmisiltä oikeuden maksuttomaan joukkoliikenteeseen, on luonteeltaan syrjivä. Se rajoittaa vähävaraisten, vaikeavammaisten ihmisten liikkuvuutta ja näkyvyyttä sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Ei kukaan valitse itse synnynnäistä vammaisuuttaan. Ihmisoikeudet koskevat myös vammaisia ihmisiä. Kuka vaan meistä voi vammautua vakavasti äkillisesti?
Helsingin päättäjät ovat julmia napatessaan vaikeavammaisilta tuplaedun nimissä oikeuden maksuttomaan joukkoliikenteeseen. On epäoikeudenmukaista karsia puolustuskyvyttömien ja niukkaa kansaneläkettä saavien ihmisten etuja. Heidän tulotasonsa (736 €/kk) jää reilusti alle EU:n köyhyysrajan. Suomessa köyhyysraja on 1 080 euroa.
Vaikeasti kehitysvammainen poikani, (Dg: Syndroma Down, s. 1990), on yksi tästä valitusta ja vähätuloisesta vammaiskansasta. Aikuinen poikani tarvitsee ympäri vuorokauden aikuisen ihmisen ohjausta ja valvontaa suoriutuakseen kaikista arjen normaaleista rutiineista. Hän ei kykene liikkumaan itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä. Poikani ei osaa lukea ja kirjoittaa. Hän ei myöskään ymmärrä, mitä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätös merkitsee käytännössä hänen koh-dallaan.
Poikani nauttii tavallisen helsinkiläisen tapaan kulttuurista, matkailusta, retkistä luonnossa ja sukulaisilla käymisestä. Pääosin hänen liikkumisensa yhteiskunnassa on tapahtunut julkisilla liikennevälineillä. Tuolloin hänellä on ollut mahdollisuus kohdata itselle ulkopuolista maailmaa ja normaaleiksi luokiteltuja ihmisiä. Samalla normaaleiksi luokitetuilla ihmisillä on tarjoutunut vastaavasti mahdollisuus kohdata vammainen ihminen. Pojalleni on myönnetty ainoastaan yhdeksän yksisuuntaista taksimatkaa kuukaudessa. Taksia on hyödynnetty asioimisissa, joissa julkisen liikenteen käyttö on poikani kannalta ongelmallista. Entä miten toimitaan nyt sen jälkeen, kun kuukauden taksikiintiö on käytetty?
Maksuttoman HSL-matkakortin poistaminen merkitsee poikani kohdalla matkakustannusten mo-ninkertaistumista. Joudumme anomaan tämän vuoksi hänen taksimatkojensa tuplaamista. Tämä taas tarkoittaa käytännössä kaupungille aiheutuvien matkakulukorvausten merkittävää nousua. Päätös tulee HSL-kortin säilyttämistä kalliimmaksi sekä vammaisille ja ikäihmisille että kaupungille, kun matkat pitää tehdä vain taksilla.
Helsingin sote-lautakunnan päätös maksuttoman matkakortin poistamisesta osoittaa vertaansa vailla olevaa raukkamaisuutta. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla oikeus osallistua tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan niin, että heidän yksilöllinen avuntarpeensa huomioidaan. Vammaisten osallisuus yhteiskuntaan on myös osallisuutta joukkoliikenteen käytössä. Kunnan velvollisuus on tukea ja edistää vammaisten oikeutta elää ja liikkua sekä elää muiden kanssa ihmisarvoista elämää.
Päätöstä tehdessä ei ole kysytty asukkaiden (helsinkiläisten vammaisten ja vanhusten tai heidän omaistensa) mielipidettä maksuttoman HSL-matkakortin poistamisesta. Kunnallislain 27 § mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan esim. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätök-sentekoa.
Minä vaadin kehitysvammaisen pojan isänä, että maksuton HSL-kortti otetaan uuteen käsittelyyn Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja että se palautetaan helsinkiläisille vam-maisille ja vanhuksille.
Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2014
Matti Laitinen
kehitysvammaisen pojan isä
Re:
Kiitos palautteesta. Voit kopioida tekstin ja levittää sitä. Sekin ajaa eteenpäin tätä asiaa. Yleisönosastolle otetaan vain hyvin lyhyitä. Kirjoitin aiheesta viime vuoden lopulla Hesariin. Lehti julkaisi jutustani varsin kuohitun version. Terveisin Matti Laitinen
| This discussion has been closed. |
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätös poistaa 4 000:lta pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvalta oikeuden maksuttomaan joukkoliikenteeseen, on merkillinen. Helsingissä on noin 12 000 vammaista, jotka saavat lain perusteella ajaa taksilla yhdeksän edestakaista matkaa kuukaudessa 2,2 euron hinnalla. Heistä kolmannes pystyy kulkemaan osan asiointimatkoistaan metrolla tai raitiovaunulla.
Vaikeasti kehitysvammainen poikani on yksi tästä valitusta ja vähätuloisesta vammaiskansasta. Aikuinen poikani tarvitsee ympäri vuorokauden aikuisen ihmisen ohjausta ja valvontaa suoriutuakseen kaikista arjen normaaleista rutiineista. Hän ei kykene liikkumaan itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä. Poikani ei osaa lukea ja kirjoittaa. Hän ei myöskään ymmärrä, mitä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätös merkitsee käytännössä hänen kohdallaan.
Poikani asuu kotonaan ja käy päivisin kehitysvammaisille suunnatussa toimintakeskuksessa viitenä päivänä viikossa. Kehitysvammaiset ihmiset käyvät viikoittain tutustumassa ohjaajiensa avustamina Helsingin kaupungin keskustaan ja sen tarjoamiin palveluihin. Liikkuessaan kaupungilla he käyttävät raitiovaunua.
Pojalleni on myönnetty yhdeksän edestakaista taksimatkaa kuukausittain. Matkat on tilattava aina etukäteen Helsingin matkapalvelukeskuksesta. Poikani isänä minä vastaan näiden taksimatkojen tilauksesta ja hänen saattamisestaan taksimatkoilla. Taksia hyödynnetään asioimisessa, joissa julkisen liikenteen käyttö on poikani kannalta ongelmallista.
Kehitysvammainen poikani nauttii tavallisen Suomen kansalaisen tapaan kulttuurista, matkailusta, retkistä luonnossa ja sukulaisilla käymisestä. Pääosin poikani liikkuminen yhteiskunnassa tapahtuu kuitenkin julkisilla liikennevälineillä. Tuolloin hänellä on mahdollisuus kohdata itselle ulkopuolista maailmaa ja normaaleiksi luokiteltuja ihmisiä. Samalla normaaleiksi luokitetuilla ihmisillä tarjoutuu vastaavasti mahdollisuus kohdata vammainen ihminen. Poikani käy kerran viikossa lisäksi musiikkikoulu Resonaarissa rumputunneilla. Menomatkat hoituvat taksilla ja paluumatkat bussilla.
Päätös poistaa oikeus maksuttomaan joukkoliikenteeseen on syrjivä päätös, joka rajoittaa vähävaraisten, vaikeavammaisten ihmisten liikkuvuutta tavallisten veronmaksajakansalaisten keskuudessa. Stadin päättäjät ovat dorkia napatessaan vaikeavammaisilta tuplaedun nimissä ihmisiltä oikeuden maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Haluaako varakas Helsinki olla tienäyttäjänä puolustuskyvyttömien ja niukkaa kansaneläkettä saavien ihmisten etujen karsimisessa?
Vammaisten osallisuus yhteiskuntaan on myös osallisuutta joukkoliikenteen käytössä!
Matti Laitinen
kehitysvammaisen pojan isä