Suomen HALLITUKSEN pyydettävä anteeksi Israelilta!

Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?
Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.
Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.
Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.
Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.
Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.
Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.

#1591: Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. - Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.  

 Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.
Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.

#1591: Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. - Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.  

 Viesti liittyy tähän adressiin eli sen asiaan ja henkilöihin!

Gavriel Eskel

Syyskuun kahdestoista päivä vuonna 1933 oli tyypillinen alkusyksyn päivä Savon sydänmaalla Iisalmen Ulmalan kunnassa Niemisen kylässä. Hanhiniemen taloon odotettiin uutta perillistä, jonka synnyinhetki oli määrätty täksi päiväksi.

Hanhiniemessä asuvan Eskelisen perheen isän puolen sukutaustoja on pystytty seuraamaan vuoteen 1680.

Koska pappeja oli vähän, matkat olivat pitkät ja siirtyminen paikasta toiseen kunnollisten teiden puuttumisen vuoksi vaikeaa, kastetilaisuudet keskittyivät pappien pitämien kinkereiden yhteyteen. Poika Savosta kävi myös läpi tämän seremonian, jossa hänelle vahvistettiin nimeksi Antti.

Maoz Zion (Siionin voima) on osa Mevasseret Zionin (Siionin airut) kuntaa kymmenen kilometriä Jerusalemin-Tel Avivin valtatietä länteen pääkaupungista. Maoz Zion on vanhempi osa kuntaa valtatien eteläpuolella. Sen alkuperäiset asukkaat olivat paikallisia arabeja ja druuseja, joista suurin osa muutti jatkuvien taistelujen ja vuoden 1967 sodan jaloista turvallisemmille alueille. Nyt alueelle on muuttanut juutalaisia ja pieni kylä on laajentunut ja siistinyt kasvojaan vuosisataisesta jälkeenjääneisyydestään. Uusia taloja on rakennettu, katuja rakennettu uudelleen, vesi- ja viemärilaitteita korjailtu ja uusittu, sähköjohtoja saatettu ajan vaatimalle tasolle. Kunta on toistaiseksi säilyttänyt itsenäisen asemansa, vaikka Jerusalem havittelee sitä itselleen sekä saadakseen lisää rakennustilaa että nostaakseen pääkaupungin juutalaisten määrää suhteessa sen arabiväestöön, lisääntyy yli kaksi kertaa nopeammin kuin juutalaisväestö.

Maoz Zionin länsilaidalla sijaitsee pieni Kastellin kukkula, josta on esteetön näköala laajalle sen ympäristöön. Se on toiminut luonnollisena vartiopaikkana Jerusalemiin johtavan tien varrella. Siitä on myös taisteltu niin kauan, kuin asevoimia on liikkunut alueella. Kukkulalle on aikoinaan rakennettu pieni linnoitus ja vallihautoja, mutta ne ovat nykyisin raunioina. Kukkulan rakenteita on korjailtu ja entisöity. Ennen vuoden 1967 sotaa Kastel oli yksi niistä paikoista, joiden arabiasukkaat tulittivat piiritetyn Jerusalemin juutalaisasukkaille lähetettyjä huoltoautoja. Niiden hyljättyjä mutta kunnostettuja autonromuja on todisteina arabien säälimättömästä kuristusotteesta Jerusalemin-Tel Avivin valtatien varrella Kastel on yksi Israelin kansallisista muistomerkeistä.

Ilta oli jo hämärtynyt, kun Antti saapui vaimonsa kanssa Israelin kotinsa edustalle. Kunta oli rakentanut kadun, Mevo Aravan, uudelleen ja päällystänyt sen pihakiveyksellä Suomessakin yleistyneen kotikadun tapaan. Kadun molemmille puolille tontteja vasten oli kunnan toimesta rakennettu tyylikkäitä muureja, jotka oli päällystetty vaaleilla kalkkikivilaatoilla. Tontin rajalle kadun varteen oli muodostettu pysäköintipaikka kolmelle henkilöautolle. Rajanaapuria vasten kasvoi korkeita sypressejä ja muutama suuri mänty suorassa rivissä. Etupihan ruusut kukkivat vielä, vaikka niiden paras aika olikin jo ohi. Etupiha sai niukkaa valoa katulampuista ja valaistuista ikkunoista.

Nyt arpa on sitten lopullisesti heitetty ja Rubicon on ylitetty.

Mitä tämän jälkeen?

Minkälaiset ovat tunnelmat?

Ensimmäiset tuntemukset ovat kovin sekavia. Niihin liittyy sekä uuden odotusta että haikeutta, ehkä vähän epämääräistä epävarmuuttakin.

Tavallaan jotain täyttymystäkin, tuntoa siitä, että on pystynyt toteuttamaan sen, mitä vuosikaudet on suunniteltu ja johon on varauduttu.

Mutta sittenkin, päivittäinen työ, kiirehtiminen toimiston rutiiniin, työmatkat, neuvottelut ja tuhannet isommat ja pienemmät asiat, ne olivat olleet oleellinen osa elämää. Nyt kaikki tämä loppui kerralla. Ei jatkuvia soittoja, ei yhteydenottoja, ei suunnittelupaineita kireine aikatauluineen, ei painiskelemista siitä, että tileillä oli varoja palkkojen maksamiseen.

Nämä tunneperäiset mielikuvat on kuitenkin tungettava sivulle ja keskityttävä tämän päivän asioihin, joista ensimmäinen on asunnon kunto ja sen tarpeet, asettuminen taloksi.

Nyt päivän valjettua selviää, etteivät taloa hoitaneet lapsemme Kaisa ja Markku olleet ehtineet tai pystyneet juurikaan pitämään paikkoja kunnossa.

Israelissa, ainakin täällä meidän asuinalueellamme, on vitsauksena jatkuva pöly, joka tunkeutuu sisälle asuntoihin ja laskeutuu joka paikkaan. Jos illalla pyyhkii pölyt pianon päältä, aamulla se on jo ohuen pölykerroksen peitossa. Siinähän sen helposti näkee pianon kiiltävällä pinnalla.

Paitsi aavikoilta puhaltelevat kuumat hamsin-tuulet, jotka hämärtävät auringonpaisteen ja sateen mukana levittäytyvät kaikille pinnoille, pölyä aiheuttaa kylän laidassa sijaitseva kivilouhimo ja siihen yhdistetty kiven sahaus- ja hiontalaitos suurine hiekkakasoineen.

Asuntomme oli selvästi useamman kuukauden pölyn peitossa.

Nyt ei auttanut kevyt viikkosiivous, vaan oli tehtävä suursiivous.