Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#21954: - Re: Re: Re: Re: Re: Vapaat tunteet ja tunnekoukut

Tuo arvoasiahan ei ole lapsistalähtöinen ongelma vaan hukassa olevien aikuisten manipulaatio herkkiin olentoihin.

Sinällänsä tuo arvokriisiasia on hieman erillinen keskustelu eikä se liity yksistään tämän palstan aiheeseen. On monta peruskriisiin johtavaa ongelmaa. Naisten tasa-arvo asia on hieman kaksipiippuinen juttu ja se yksistään aiheuttaa muutostilan. Ja juuri miesten ja naisten roolien sekametelisoppa antaa jalansijaa todellakin toisenlaiselle lapsen kasvatukselle eikä rakastavaa vanhempaa voi erotella sukupuolen mukaan. Vielä vajavaisempi voi olla yksinhuoltajan lapsi.

Jos katsoo edelleen kauempaa niin universumi korjaa kyllä itse itseään ja tämänkin tyyppiset muutokset tapahtuvat syystä. Ihminen voi ne hyväksyä ja mukautua peliin (sillä peliähän tämän on) tai voi tehdä elämästään kurjaa turhautumalla jokaisesta muutoksesta. Ketä hän tällä eniten satuttaa on omaa itseä, ei edes egoa vaan itseä.

Lapsi on johdateltavissa manipulaatiolle. Luotaisesti hän on hyväksyvä. Kysyin kummilapseni sekalaisella kirjolla varustettua luokkakuvaa katsellessani että mistä maasta tuo lapsi on. Hän katsoi minua suurin silmin pitkään ja totesi et höh Suomesta. Naurahdin itselleni, no niinpä tietenkin miten se lapsi oppisi mitään hölmöyksiä ilman vanhempiensa arvomaailmaa. Minkä vuoksi heille edes pitäisi opettaa niin rakkaudetonta kieltä. Joten siinä mielessä seuraava väitteesi oli aika hurja .....

"Eräs tähän kytkeytyvä ongelma on sukupuoli-identiteetin vähittäinen hämärtyminen. Sukupuolisesti "hämäriä" ihmisyksilöitä on aina ollut, mutta viime vuosikymmenten aikana tästä on tullut eräänlainen kasvava epidemia. Lapsia ihan tietoisesti yllytetään kasvattamaan - tasa-arvon nimissä - sukupuolisesti mahdollisimman neutraaleiksi, ja "perinteiset" mies- ja naisroolit ovat demonisoituja (vaikka siitä huolimatta - tai ehkä juuri sen takia - ovat mainoksissa ja viihteessä ym. korostuneet äärimmilleen!). Mutta sukupuolettomuus ei ole tasa-arvoa vaan tasapäistämistä, ja selvän sukupuoli-identiteetin omaksuminen on ihmisyksilölle tärkeä osa henkilökohtaista identiteettiä. Onko sitten ihme, että moni lapsi ei lopulta tiedä, onko kissa vai koira?"

Ilman pelkoakin tänne maapallolle mahtuu niin heteroita kuin homojakin. Aina on tarpeeksi heteroja maan täyttämistä varten. Ja sitä täyttöä ei tällä hetkellä tarvita joten siksikin on oikea hetki elää totutusta tavasta poikkeavaa elämääkin.

Joten siksi

"Toki voin kuvitella yhteiskunnan, jossa kaikki ovat enemmän tai vähemmän androgyynejä, mutta onko se enää ihmisten maailma? Onko tervehenkinen mieheys ja naiseus niin iso mörkö, että niitä vastaan pitää väkisin taistella? Eiköhän nyky-yhteiskunnan yksilöiden selvä sukupuoli-identtiteettinen ahdistus johdu juuri tästä taistelusta?lkaa lapsenkaltaisia on lause jota ymmärrän kaiken aikaa paremmin."

tämä on turha pelko.

Ja ne sukupuolirajat muuttuvat kyllä ihan omasta takaa by heterot. Siihen ei tarvita homojen osoittelua. Yhtä hyvin tässä kohtaa voitaisiin näpäytellä itsekkäitä äitejä jotka eivät malta pysyä kotona kasvattamassa lapsiaan. Tai miehiä joitka egotaustaisella pelottelulla saavat roolit kääntymään nurinpäin.