Vetoomus hedelmöityshoitojen rajaamisen puolesta

Jouko Nyman
Tampere

/ #5 Lasten oikeudet vs. seksuaalinen suvaitsevaisuus

23.05.2008 11:38

”Jos tuota luonnon tahtoa käytetään perusteena sille, että ei-heteroilta pitäisi kieltää hedelmöityshoito, niin eikö heteropareilta, joilta lisääntyminen ei onnistu, pitäisi kieltää se myös? Luontohan ei ole tahtonut... ;)”

Yritetäänpä nyt nähdä luonnollinen asia ja sairaus eri kategorioissa. Jos tuhat homoparia ei miljoonankaan anaaliyhdynnän jälkeen saa toisiaan raskaaksi, voidaan jo hyvällä syyllä olettaa, että näin ei ehkä pidä ollakaan. Jos samaa kriteeriä soveltaa heteropareihin (normiyhdynnässä) ja näistä 10% ei hedelmöity, voidaan loogisesti päätellä, että nyt ei kaikki ole kohdallaan sukupuolielimissä ja parantaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Jos tuota luonnon valinnan menetelmää alkaa soveltamaan heteroparien hedelmöityshoidon kieltoon, voidaan sitä alkaa soveltamaan myös insuliinihoitojen rajauksiin, dialyysihoitojen rajauksiin sekä rokotuksiin, plus niin pitkälle kuin moderni lääketiede on kehittynyt.

Asiaan. Koska luonto/Jumala on kaikessa viisaudessaan sallinut lisääntymisen vain heteroseksuaalisen aktin kautta, voidaan olettaa, että sekä mies ja nainen, isä sekä äiti muodostavat optimaalisen kasvuympäristön lapselle ja tämän kehittymiselle. Jos joku tätä ei näin käsitä, niin antaa kuulua.

”Pitäisikö tietyiltä yksinhuoltajilta viedä lapset pois, koska heillä ei ole toista vanhempaa”

Ei missään nimessä. On surullista, että lapsi joutuu kasvamaan ilman toista vanhempaansa, ja mikäli tämä voitaisiin lainsäädöksin estää, näin ei tulisi ehdottomasti olla. Alkoholisteilla ei lapsia pitäisi olla alkuunkaan. Osa kirjoittaa pärjänneenssä yhdelläkin vanhemmalla, mutta meitä kun on moneen junaan, ja tilanteita on niin monia erilaisia. Edellämainitut eivät oikeuta sitä, että isättömiä/äidittömiä lapsia aletaan tekemään ehdoin tahdoin lisää ja yhteiskunnan siunauksella, mikäli kaikille lapsille tasa-arvoiset lähtökohdat halutaan antaa.

”Uskoisin kuitenkin että hyvin monella heistä on kuitenkin sukulaisia, joita on kuitenkin kumpaakin sukupuolta. Kyllä siellä roolimalleja riittää.”

Kunpa tosiaankin näin olisi; jokaisen lapsen kohdalla.

”jos kaksi ihmistä rakastaa toistaan ja on valmis elämään toistensa kanssa vaikka koko loppuelämänsä, niin miksei heille suotaisi mahdollisuutta saada myös lasta?”

Koska tässä ei ole ainoastaan kysymys heidän oikeuksistaan, vaan myös lasten oikeuksista.

”Mielestäni tässäkin pitäisi ajatella lapsen parasta. Ei pitäisiä katsoa sukupuoleen, vaan siihen ovatko vanhemmat kykeneviä antamaan lapselle rakastavan kodin, jossa hän voi kasvaa turvallisesti, kehitystä vaarantamatta. Ja tähän seikkaan ei todellakaan sukupuoli vaikuta.”

Homo/lesboparit saattavat hyvinkin olla kykeneviä antamaan lapselle rakastavan kodin, jossa hän voi kasvaa turvallisesti; ja tähänhän ei sukupuoli vaikuta. Kehityksen vaarantamottomuudesta en tiedä (kun verrataan luonnolliseen kasvuympäristöön lapselle). Joku vihjaisi aikaisemmin toisella palstalla, että se, että vanhemmat ovat samaa sukupuolta ei takaa, että lasta tullaan kiusaamaan, viitaten siihen, että lasta voidaan kiusata painosta, pituudesta tms. Totta, mutta harva vanhempi sitä lapselleen tahtoo. Pituuteen ei vanhempi voi vaikuttaa, painoon sinänsä voi, mutta se johtuu jo epäonnistuneesta ravitsemuspolitiikasta, ja tuskin toivomuksena oli, että Jani-Petteristä tulee pikkasen pläski. Koska homo/lesboseksuaalisuus on populaatiossa aina vähemmistönä riippumatta siitä, onko kaapissa vai ei, tulisi jo vanhemman itsensä nähdä, että lapsi joutuu eriarvoiseen asemaan ikäluokkaansa nähden. Läskejä ja rillipäitä on kiusattu kouluissa aina, vaikka heitäkin on suomalaisen peruskoulun taipaleella ollut jo lähes 1900-luvun alusta lähtien. Miksi homojen/lesbojen kasvattamaa lasta ei sitten sorsittaisi?

Homojen adoptio-oikeus on eri asia, joten keskitytään siihen muualla, mutta hedelmöityshoitojen sallimista en voi hyvällä omallatunnolla hyväksyä. Tämä taas johtuu siitä, että jos samaa sukupuolta oleva pari tosiaan lasta haluaa, niin heidän kannattaa sitä adoptio-toimistosta pyrkiä hakemaan, jos vaikka voisivat kurjaan tilanteeseen joutuneen lapsen elinoloa parantamaan, sekä saamaan sen vanhemmuuden ilon. Pienempi paha se kuitenkin on kuin orpokoti. Vai onko? Se, että he tuovat lapsen maailmaan (hedelmöityshoidolla) ja tietoisina siitä, että tämä joutuu eriarvoiseen asemaan heidän valintansa kautta, on sekä epämoraalista, että väärin. Jos nämä taas päättävät hankkia lapsen tästäkin huolimatta, pistää se minua henkilökohtaisesti ketuttamaan. Ei siksi, että lapsen vanhemmat ovat samaa sukupuolta, mutta siksi, että nämä eivät hedelmöityshoitoa hakiessaan nähneet tulevaa kasvattiiaan lapsena, jolla on lapsen oikeudet ja tarpeet, vaan seksuaalisuvaitsevaisen ajattelun pelinappulana, jolla tyydytetään heidän tasa-arvotrippailunsa.